|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
KRP: Suuroperaatiossa löytyi 500 000 euroa käteistä rahaa ? myös aluksia tutkittu (24.9.2018 17:51)
KL:n analyytikko Airiston Helmestä: ?Eihän tässä ole mitään järkeä bisneksenä? (24.9.2018 16:47)
KRP Turun saariston operaation pidätetyistä: Toinen Viron, toinen Venäjän kansalainen (24.9.2018 16:26)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Salttis, Röökärri ja mitä niitä onkaan
25.09.2015



Loviisan nimistöä ja kielenkäyttöä tutkitaan parhaillaan suurennuslasin kanssa. Tutkimuksen kohteena ovat niin epäviralliset paikannimet kuin lapsen nimen valinta kaksikielisessä perheessä.

Millainen on loviisalainen kielimaisema? Sitä selvittää parhaillaan 14 hengen ryhmä kielentutkijoita ja alan opiskelijoita Helsingin yliopistosta ja Svenska Litteratursällskapetista.
Marjaana Lehto kierteli eilispäivän Ruotsinkylässä. Päivä oli alkanut jo varhain, kiemuraisia teitä aamu-usvassa ajellessa.
– Valtavan ihanasti on otettu vastaan!
Iltapäivällä Lehto haastatteli Turkkilantien varren asukkaita. Oltiin aivan Loviisan ja Kouvolan välisen rajan tuntumassa.
Arto Bottaksen tuvan pöydän ääreen kokoontui Bottaksia neljän sukupolven verran auttamaan peltojen nimistön tutkijaa. Isoäiti Vieno Bottas, Päivi Bottas, ja taaperoikäinen Helmi Bottas. Sivustatukea antoi Salla Bottas.
Marjaana Lehtoa kiinnosti, ovatko peltojen ja palstojen nimet virallisia rekisterissä olevia nimiä, vai ovatko käytössä epäviralliset paikannimet.
Heti löytyi jotain mielenkiintoista: Röökärri ja Rööpärinpolku. Röökärri viitannee ruotsinkieliseen Rödkärr-nimeen, sillä kyseessä on punamulta-alue.
Röökärri taitaa olla niin vanha nimi, jossa Euroopan unionin mahdollisesta vaikutuksesta ei ole tietoakaan. Täällä ei ole Direktiivipeltoa eikä Komissiopalstaa, ainakaan vielä.
Sen sijaan peltojen nimet ovat vaihdelleet vuosien saatossa. Bottaksen vanhan emännän muistitiedot osoittautuivat tutkijalle kullan arvoisiksi.
– Joillakin pelloilla on kolminkertainen nimistö: virallinen nimi, arkinimi ja nimi, jota käytettiin vanhan emännän nuoruudessa.
Peltojen osia nimettiin aikaisemmin tarkentamaan paikkaa. Toisaalta EU-aika on tuonut nimiä sellaisille pelloille, joita aiemmin pidettiin mitättöminä ja ne jäivät ilman omaa nimeä.
EU:n myötä jotkut pellot ovat laajentuneet, kun peltoja on yhdistetty. Silloin osa nimistä on jäänyt pois.
Bottaksen Salomaa-nimiseltä tilalta löytyi muutakin mielenkiintoista. Peltoja on nimetty jonkin ihmisen mukaan. Löytyy Saminpelto ja Ossinpelto.
Rekisterissä Brunalandet-nimellä esiintyvä pelto on puhekielessä Ruuna.
– Kiva yksityiskohta oli, että Ponnipelto-nimi tulee siitä, että pellon kulmalla on aikaisemmin ollut puoli metriä syvä uimapaikka, Saviponni.
Viepievälin toinen nimi on puolestaan Seiväsladonmaa.

Kenttäretket harvinaisia

Kenttä- ja keruutyötä on tällä viikolla tehty sekä epävirallisista paikannimistä, EU:n vaikutuksista peltojen nimeämiseen, että paikannimiin liittyvistä tarinoista.
Tutkijat keräävät tietoa myös nuorten suhtautumisesta sukunimen valintaan naimisiin mentäessä sekä siihen, miten kaksikielisissä perheissä valitaan lapsille nimet.
Kenttäretki Loviisassa on osa Helsingin yliopistossa järjestettävää suomen ja pohjoismaisten kielten opiskelijoiden kurssia. Kootun aineiston analyysit valmistuvat jouluun mennessä. Kootut kieliaineistot arkistoidaan Svenska Litteratursällskapetin arkistoon, jossa aineistoja voidaan hyödyntää jatkossa muussakin opetus- ja tutkimuskäytössä.
– Tällaiset tutkimukset ovat olleet hyvin harvinaisia viime vuosina, dosentti Terhi Ainiala Helsingin yliopistosta kertoo.
Ainiala johtaa kenttätyötä yhdessä Svenska Litteratursällskapetin arkistonhoitajan Pamela Gustavssonin kanssa.
Ainialan mukaan aikaisemmin sekä suomen-, että ruotsinkieliset opiskelijat kulkivat talosta taloon kokoamassa kieleen liittyvää tietoa. Vielä 1980-luvulla harjoitustöitä tehtiin vuosittain.
– Tiedonkeruu oli osa isoa kansallista projektia. Maalaismaisemasta koottiin kaikki nimet.
Yhteistyötä tekivät Helsingin yliopisto, Kotimaisten kielten tutkimuslaitos (Kotus), sekä Svenska Litteratursällskapet.
Sittemmin kielenkäytön ja nimistön tutkimus on jäänyt satunnaiseksi. Tutkimus on lisäksi suunnattu maaseudulta kaupunkiin, siihen, miten ihmiset omasta alueestaan puhuvat.
– Systemaattisia retkiä on tehty harvakseltaan.

Tarinoita ja taustoja

Tietoa kerätään haastatteluin. Sopivia haastateltavia löytyi muun muassa kaupungin kulttuuriohjaajan Sirpa Flinckin kautta.
Armi Ruoho sai haastateltavakseen Elmeri Purasen, joka oli muuttanut äskettäin Artjärveltä Loviisan Määrlahteen. Purasen koulu oli vaihtunut Myllyharjun lukioksi sen jälkeen, kun Porlammin lukio lakkautettiin.
Puranen tuurasi haastattelussa flunssaan sairastunutta tyttöystäväänsä.
Hänen arjessaan paikan- tai vaikkapa talojen nimillä oli käytössä viralliset versiot.
Sitten Puranen mainitsee, että kesällä aikaa tulee vietettyä ”rannassa”. Missä rannassa, tutkija valpastuu.
– Salttiksessa, Puranen vastasi.
– Siis Saltbodanissa, hän viittaa loviisalaisten kesäkeitaaseen Laivasiltaan ja sen vanhimpaan kesäravintolaan.
Marika Luhtalaa kiinnostivat Loviisan vanhojen nimien taustat, sekä ihmisten käsitykset niiden alkuperästä, sekä nimiin mahdollisesti liittyvistä tarinoista.
Myös slangi kiinnostaa tutkijoita, kuten murteetkin.

Mikä lapselle nimeksi?

Hanna Lappalainen ja Kallas Lukka selvittävät sinuttelun ja teitittelyn käyttöä.
– Haaveena on, että pääsemme autenttisiin tilanteisiin, vaikka seniorien opintopiiriin. Eläkeläiset ovat eniten hämmentyneitä teititelläkö vai sinutella, Lappalainen kertoi.
Lasse Heinosen tehtävänä oli selvittää, miten vielä sinkut lukioikäiset suhtautuvat sukunimen valintaan siinä vaiheessa, kun avioliitto on ajankohtainen. Pitääkö oma nimi, ottaako puolison nimi, päätyäkö kaksoisnimeen vai luoda aivan uusi sukunimi molempien sukunimistä?
Laura Anttolan työkenttää ovat puolestaan lasten nimet kaksikielisissä perheissä. Miten ne valitaan?



Marita Itävuori

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia




� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI