|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Vasemmiston uuden äänestyksen kätilöinyt Olli Kohonen: ?Puolueissa puhutaan kauniisti demokratiasta, mutta päätökset tehdään tilatakseissa? (18.11.2018 12:15)
Mauri Pekkarinen jyrähtää: ?On palattava aluepolitiikkaan ? kasvun aikana totuus paljastui karusti? (18.11.2018 12:04)
Ison Numeron myyjä ei antanutkaan vaihtorahaa ? Toimitusjohtaja: ?Täysin vastoin toiminta-ajatusta? (18.11.2018 10:51)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Hakkuutähteiden tutkimusta
12.09.2015



Luonnonvarakeskuksen Lapinjärven tutkimusmetsässä käynnistettiin eilen uusi hakkuutähteisiin liittyvä tutkimus.

LAPINJÄRVI MMT Aino Smolander, FT Antti-Jussi Lindroos ja FT Veikko Kitunen selvittävät uudessa tutkimuksessa miten koko- ja runkopuun korjuu kannattaa tehdä metsämaan viljavuuden säilymisen sekä ravinnehäiriöiden estämisen kannalta. Lisäksi tutkitaan, miten hakkuutähdekasat kannattaa tehdä, jotta ravinteet säilyvät maassa eivätkä huuhtoudu pois ja aiheuta ravinnehäiriöitä. Lisäksi selvitetään, voidaanko tuhkalla tai typpilannoituksella korvata ravinnehäiriötä, joka hakkuutähteiden korjuusta aiheutuu.

Valuntaneliöitä

Tutkimusmetsään on tehty noin 20 metriä pitkä ja reilun metrin levyinen sekä syvyinen kaivanto, jonka toiselle reunalle on laitettu useita ns. valuntaneliöitä. Neliöiltä on kaivettu maakerros kerrallaan ensin pois, ja ne on laitettu muovilla vuorattuun puulaatikkoon alkuperäisessä järjestyksessä takaisin. Laatikoiden päälle on ladottu kolmen eri puulajin, kuusen, männyn ja koivun hakkuutähteitä ja jätetty ns. 0-laatikoita, jotka antavat kontrollitiedon, jos alalta on korjattu kaikki hakkuutähde pois. Jokaisen laatikon alla on lysimetri, eli vedenkerääjä, josta valumavesi ohjautuu ojan pohjalla olevaan kannellliseen saaviin.

Kuusi, seitsemän vuotta

Koe alkoi eilen ja ensimmäisiä näytteitä käydään ottamassa jo parin viikon kuluttua. Näytteiden ottoa jatketaan noin kerran kuukaudessa marras-joulukuulle jonka jälkeen on talvitauko ja näytteiden ottoa jatketaan taas varhaisesta keväästä alkaen. Antti-Jussi Lindroos arvioi, että koe tulee kestämään ainakin kuusi, seitsemän vuotta tästä eteenpäin.
Tutkimuksesta arvioidaan olevan hyötyä koko metsäsektorille. Tutkimus voi tuottaa esimerkiksi suosituksia hakkuutähteiden käytöstä. Kokopuun korjuussa hakkuutähde kootaan energiapuuksi, mikä tarjoaa metsänomistajille lisätulomahdollisuuksia. Kokopuun korjaus on yleistynyt sekä harvennus- että päätehakkuumetsissä. Perinteisessä runkopuun korjuussa hakkuutähteet jätetään kasvupaikalle. Runkopuun korjauksessa tapahtui suuri muutos jo silloin, kun siirryttiin perinteisestä metsurin tekemästä puunkaadosta koneelliseen korjaukseen. Nykyisellä korjuuteknologialla hakkuutähdettä kasataan ajourille ja niiden läheisyyteen, joten hakkuutähdettä ei juurikaan ole osalla alasta. Tehokkaan hakkuutähteen korjuun on havaittu alentaneen puuston kasvua harvennusmetsissä. Syyn tähän arvioidaan olevan maaperän typpitilanteen ja typen kierron muuttumisessa. Tutkimuksessa pyritäänkin löytämään tasapainoa tehokkaan hakkuutähteen korjuun ja metsän hyvinvoinnin välille.

- Tulevaisuudessa osataan toivottavasti paremmin neuvoa, miten energiapuun korjuuta voi harjoittaa vaikuttamatta liikaa maaperän ravinnetasapainoon, mutta kuitenkin niin, että se on myös taloudellisesti kannattavaa. Esimerkiksi jos hakkuutähde korjataan kuivana, ovat neulaset ehtineet varista ja luovuttaa ravinteita maaperään, mutta se taas aiheuttaa energiapuunkorjuuyrittäjille kustannustappioita, pohtii Lindroos.

Auli Henriksson
auli.henriksson@lovari.fi

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia




� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI