|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Kansanedustaja hämmästelee: Irtisanomislailla yllättävä vaikutus ? laittomasti irtisanotulle jatkossa pienempi korvaus (22.11.2018 13:03)
Uusi ilmiö: Pantilliset kauppakassit yleistyvät ? Varusteleka ja Akateeminen mukana, Alkoonkin tulossa (22.11.2018 12:45)
Berner: ?Autojen myynti pitää nostaa 150 000:een? ? Autoala: Sitten 8 mrd.?:n veropottia kevennettävä (22.11.2018 12:05)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Vainotun puolella
24.07.2015



Loviisassa asuvan Timo Paasikunnaksen kansalaisaloitteessa esitetään eduskunnalle kyyn rauhoittamista. Rauhoitus ei kuitenkaan koskisi pihapiiriä. Miksi mies ajaa asiaa, vaikka kyyn purema on ollut viedä hengen?

Syy 9. heinäkuuta avattuun kansalaisaloitteeseen ei ole ihmeellinen.
Korkeasaaressa matelijoiden parissa työskentelevällä Timo Paasikunnaalla on huoli kyykäärmeiden tulevaisuudesta.
Kannat ovat heikkenemässä.
– Olen seurannut yli kaksikymmentä vuotta kyykäärmeitä. Siitä reilusti yli 10 vuotta olen tehnyt tutkimusta niiden kanssa.
Hän tarkkailee 140:tä kyynpesää Etelä-Suomessa.
– Niistä seuraan aktiivisesti noin kolmeakymmentä.
Hän arvioi, että pesästä riippuen käärmeiden määrä on vähentynyt 5 – 15 prosenttia.
Ensimmäiset havainnot kannan vähenemisestä tehtiin seitsemisen vuotta sitten. Eivät kyyt ole ahtaalla pelkästään asutuskeskuksissa.
Syynä kyyn hätään on liikenne ja lisääntyneet automäärät. Vilkkaiden teiden alueilla kanta on saattanut tippua jopa puolella aikaisemmasta. Myös ihmisen maankäyttö on vaikuttanut kyykantoihin.

Jahdattu käärme

Toinenkin syy aloitteen tekemiseen on - ihmisten asenteet, joissa olisi korjaamisen varaa.
– Sitä jahdataan järjestelmällisesti. Se on vainottu käärme.
Kyseessä on ainoa myrkyllinen käärmelaji Suomessa ja se on johtanut suoranaiseen vainoon. Jokainen on kuullut tarinoita kyistä, joiden pää on katkaistu tai murskattu.
Kyyasiantuntijalla on kertoa monta surkeaa tarinaa. Hän kertoo yhden ikävimmistä.
Nuori kaveri soitti hänelle ja kertoi kuinka koko kylästä aiotaan hävittää kaikki kyyt ja pesät. Koko kylä oli saatu hankkeen taakse.
Syynä liikekannallepanoon oli se, että soittajan veljeä oli purrut kyy. Asiassa oli yksi mutta.
Keskustelun aikana selvisi, että pureminen oli sattunut, kun käärmettä nyljettiin elävänä.
– Sanoin siihen, että eiköhän hän saanut mitä tilasi.
Mistä vaino johtuu?
– Epätietoisuudesta, Paasikunnas sanoo.
Hän myös muistuttaa, että pesien polttamiset eivät myöskään aina kohdistu pelkästään kyyhyn. Pesissä saattaa muitakin lajeja vaskitsoja, rantakäärmeitä tai sammakoita.
Paasikunnas pitää vähän kliseisenä ajatusta, että hän on vainotun puolella. Hän nostaa esille sen, että maassamme on erityislaatuinen laji, joka on todellinen selviytyjä.
– Kyy elää melkein napapiirillä asti ja pärjää täällä. Se saattaa saada ruokaa 2-3 kuukautta vuodesta ja lopun ajan se murjottaa.
– Se on vähän kuin suomalainen. Kesällä se paahtaa täysillä ja talvella se on hiljakseen.
Kaiken kaikkiaan kyynpuremia tapahtuu vuosittain 50 – 150 ihmiselle.
Tilastokeskuksen mukaan kuolemantapaus on aiheutunut viimeksi vuonna 1998.
Myös Paasikunnas on saanut osuutensa eri matelijoiden puremista. Häntä on purtu 12 kertaa.
Yksi niistä oli kyynpurema, joka oli vähällä viedä hengen. Adrenaliinipiikki pelasti sillä kertaa.

Poistaa punkkeja

Kyyasiantuntija ymmärtää sen, että kyystä ei pidetä sen vaarallisuuden vuoksi, mutta muistuttaa, että käärmeestä on myös hyötyä.
Pienjyrsijöitä syövä kyy voi poistaa parikin sataa puutiaisia reviiriltään kesässä, joten se välillisesti hidastaa puutiaisten kantaman borrelioosin ja puutiaisaivokuumeen leviämistä.
Kyiden ruoka, pienjyrsijät ovat puutiaisen toukan isäntäeläimiä. Yksi pienjyrsijä kantaa arviolta 8 – 25 punkkia.
Koiraskyy syö aktiivisena kautena keskimäärin 6 – 11 myyrää.
Yhdysvalloissa on tutkittu käärmeiden vaikutusta punkkikantoihin.
Paasikunnas kertoo, että Marylandin yliopiston tutkijat laskivat tutkimuksessaan, että kyykäärmeisiin kuuluva metsäkalkkarokäärme poistaa jopa 2500 – 4500 punkkia elinalueeltaan vuodessa.
– Ja vähentää kyyt myyräkuumeen leviämistäkin.

Suomi ainoa

Länsi-Euroopassa Suomi on ainoa maa, jossa kyy ei ole rauhoitettu.
Käytännössä kansalaisaloite tarkoittaisi sitä, että metsissä kyihin ei saisi enää kajota, mutta pihapiirissä se olisi vielä mahdollista.
Paasikunnas tietää ihmisiä, joka ovat yrittäneet pitää kyytä terraariossa lemmikkinä - huonolla menestyksellä. Käärme tarvitsee erittäin vaihtelevat olosuhteet. Aloite läpimennessään estäisi kyyn keräämisen myös terraarioon.
– Paras tapa pitää kyy hengissä on jättää se metsään. Se on yksi maailman vaativimmista matelijoista pitää terraariossa.
Aloitteessa ehdotetaan, että pihapiirissä kyyn kuitenkin saisi ensisijaisesti siirtää ja, mikäli vaihtoehtoa ei ole niin tappaa.
Myös Euroopan luonnonsuojelusopimus niin sanottu Bernin sopimus pääsääntöisesti edellyttää kaikkien matelijalajien rauhoittamista.
– Suomi liittyi siihen varaumalla, että kyy ei ole mukana siinä. Se oli senaikaisen ministerin päätös. Hän inhosi kyitä.
Paasikunnaksen kansalaisaloite on kerännyt tällä hetkellä kuutisensataa nimeä digitaalisesti ja paperisilla kannatuslomakkeilla myös satoja. Nimilista pitenee koko ajan.
Aloitteen voi allekirjoittaa myös Maretariumissa Kotkassa ja Korkeasaaressa Helsingissä.

Mika Mykkänen

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia




� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI