|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Huuhkajat tappiolla Ateenassa lohkovoittoon ? EM-unelma elää! (16.11.2018 00:22)
Kärpät jyrää Liigassa ? yleisömäärissä ei näy (15.11.2018 22:53)
St1-miljardöörille tukea: Afrikan metsäkatastrofista voi tulla suuri ilmastoratkaisu ? Suomella nyt sauma isoihin tekoihin (15.11.2018 20:53)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Sillan korjaus lähestulkoon aikataulussa
17.07.2015



Siltatyömaa ei lepää heinäkuussakaan. Kaarin varustettua langerpalkkisiltaa hiekkapuhalletaan ja maalataan parhaillaan. Tulva-aukon ylittävä silta saa jo uutta päällystettä toiselle kaistalle.

Keskiviikkoinen aamupäivä avautuu tälle kesälle poikkeuksellisen aurinkoisena Ahvenkosken sillan pielessä. Moottoritien siltojen pohjoispuolelle, voimalaitoksen etupuolelle jääneitä siltoja on remontoitu toukokuusta lähtien. Työt kuuluvat moottoritieurakkaan ja ovat viimeisiä siltatöitä mittavassa tiehankkeessa.
Työmaan päällikkö, siltamestari Rauno Häkkänen sanoo, että kesä on ollut hieman huono sillan korjaukseen. Sateet ja tuulet ovat painaneet jarrua työmaan etenemiselle.
– Kuurosateita on ollut lähes joka päivä. Ilmankosteus haittaa hiekkapuhalluksia, maalausta ja pintarakennetöitä.
Kosteassa ilmanalassa töitä ei voida tehdä edes pressujen alla.
– Teräsrakenne imee heti kosteuden ja maali ei tartu pintaan.
Rivakat tuulet ovat osaltaan hankaloittaneet hiekkapuhalluksesta syntyvän pölyn hallintaa.
Matala lämpötila ei kuitenkaan aiheuta päänvaivaa sillankorjaajille.
Lisäksi viipettä lisää yllätykset, jotka lisäävät työmäärää.
Häkkäsen mukaan urakka on kokonaisuutena ainoastaan ”pikkuisen” myöhässä, mutta hän uskoo, että urakka saadaan päätökseen suunnitellusti.
– Syyskuussa ovat molemmat kaistat sillalla käytössä. Pyrimme, että saamme syyskuun aikana kaikki työt tehtyä.
Siltojen korjaus oli jo tarpeen, sillä Ahvenkosken voimalaitoksen kohdalla oleva sillat ovat puolen vuosisadan ikäisiä.
– Tämä on 1965 valmistunut. Samanlaisia on paljon Suomessa, Häkkänen kertoo ja viittilöi kaarisillan suuntaan.
Mies tuntee sillat, sillä iso osa urasta on kulunut siltatyömailla.
– Sillat ovat kauniita, hän sanoo ja mainitsee, että oma viehätyksensä siltojen korjaamisessa on se, että ne ovat haastavia.

Tekemistä riittää

Teräskaarisen sillan osalta tekemistä riittää.
– Langerpalkkisilta hiekkapuhalletaan ja maalataan uudelleen.
Työ ulottuu sillan teräsrakenteisiin niin sillan alla kuin päälläkin.
Häkkänen vakuuttaa, että jokainen ruosteenjyvänenkin irtoaa teräksestä käsittelyn aikana.
Maalaamista ja hiekkapuhaltamista joudutaan rytmittämään.
Välillä teräsosia hiekkapuhalletaan ja tämän jälkeen niihin sipaistaan tarvittavat suojamaalit päälle. Työ etenee pala kerrallaan hupun alla.
Häkkäsen mukaan teräsrakenteissa ei ole tullut toistaiseksi vastaan mitään yllätyksiä. Ne ovat pultteineen kunnossa.
Sillan tasaiset osat eivät juurikaan viidessäkymmenessä vuodessa ruostu. Ongelmapaikat ovat taitoksissa.
Remontin aikana sillan kanteen tehdään uudet reunapalkit ja uusitaan kannen pintarakenteet.
Jos teräsrakenteet ovat kestäneet ajan hammasta hyvin, niin sillan kansi ei. Ensimmäinen, nyt työn alla oleva kaista oli ounasteltua huonommassa kunnossa.
– Jouduimme piikkaamaan betonia hieman enemmän kannesta pois ja teimme siihen tasausvalun.
Häkkäsen mukaan poistettavaa oli 30 – 40 millimetriä.
Hän osaa nopeasti arvioida sen, miksi sillan kansi on viidenkymmenen vuoden aikana mennyt heikkoon kuntoon.
– Suolavesihän se näiden ongelma on. Se syö näitä.

Uutta pintaa

Kaarisillan länsipuolella, voimalaitoksen tulva-aukon kohdalla on toinen viisikymppinen silta, joka jää helposti huomioimatta, kun suurempi silta toimii yleensä katseen vangitsijana.
Tulva-aukon kohdalla vesistön ylittävällä sillalla asvaltti höyryää, kun asvalttimiehet laskevat uutta mustaa pintaa.
Sillan viereinen kaista on vielä kuluneen harmaa. Sen pariin siirrytään kohtapuoliin.
Vanhan tien pinnan ja uuden pinnan välillä on korkeuseroa silmämääräisesti arvioiden toistakymmentä senttiä.
Siltamestari Rauno Häkkänen kertoo, että vanhoilla valtateillä näky on yleinen.
Uutta pintaa on valutettu aina vanhan päälle ja näin ollen korkeus on kasvanut.
Tulva-aukon kohdalla sillan kansi ei ole kuitenkaan vaatinut suuria korjaustoimenpiteitä.
– Tämän sillan kansi oli paremmassa kunnossa.
Siihen Häkkäsellä ei ole vastausta miksi näin on.
– Se on aina arvoitus. Siihen on vaikea sanoa tarkkaa syytä.
Huomaamattoman sillan korkeuserot muuhun tien pintaan tasataan jyrsimällä vanhaa asfalttia.
Tulva-aukon kohdalla olevan sillan rullalaakerointi korjataan myös. Laakerointi estää lämpötilan muutoksista johtuvat vauriot.
Molempien siltojen kannan muoto muuttuu remonttien myötä hieman, kun niihin rakennetaan sivuun kevyen liikenteen väylät.
– Silloille rakennetaan korotettu reunakivi ja siihen rakennetaan kevyen liikenteen väylä.
Myös vesien poistoon tarkoitetut putket vaihdetaan uusiin ja vesieristykset uusitaan.
– Tämän jälkeen sillat kestävät toiset viisikymmentä vuotta.
Siltaremontit eivät kuitenkaan tarkoita sitä, että silloilla voi ajaa entistä painavimmilla ajoneuvoilla.
– Emme tee mitään sellaisia töitä, jotka lisäisivät siltojen kantavuutta.

Mika Mykkänen

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia




� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI