|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Tutkija: GPS-häiriön taustalla voi olla Venäjän Shoigun uhkaus Suomelle (13.11.2018 20:13)
Kohukuski Esteban Ocon uhkaa Valtteri Bottaksen paikkaa (13.11.2018 20:21)
Tivi: Mitä ihmettä tapahtui Googlelle? Liikenne ohjautui yhtäkkiä Kiinaan ja Venäjälle (13.11.2018 19:29)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Suojelun väärtejä kulttuurikohteita
14.07.2015



Sea Golf Rönnäsin kyljesssä olevan Saaristomuseon pihasta jatkuu hiekkatie eteenpäin. Museotie johtaa pian kaupungin rantaan. Virkistysalueen sisällä on kulttuurikohteita parin sadan vuoden ajalta.

”Vanhan Rönnäsin kartanon mailla on rauhallinen veneilykohde uimarantoineen ja luontopolkuineen. Niiden varrella voi käydä tutustumassa niin kartanon vanhoihin raunioihin kuin ensimmäisen maailmansodan aikaisiin vallimuureihin.”
Historioitsija Lotta Suomalainen on kirjoittanut kuvauksen nettisivustolle Löytöretkiä Pernajan saaristoon. Hän esittelee sivustolla kohteita myös yksityiskohtaisemmin, kuten muitakin kulttuurihistoriallisia alueita saaristossa.
Kuvaus on päivitetty vuodenvaihteessa. Keväällä kyläläiset kuulivat Temppelikalliolta räjäytysääniä. Yksityishenkilön luvallinen loma-asunto on rakenteilla kaupungin viime vuonna myymälle tontille. Tontti on kaavoitettu jo Pernajan kunnan aikana.

Muutos

Museotieltä oli aikaisemmin keväällä rakennettu tie tontille. Tien risteyksessä seisoo kyltti Yksityisalue - pääsy kielletty ja tienvarren männynkyljissä useampi plakaatti tekstillä Asiattomilta pääsy kielletty.
Temppelikallio on pitkänomainen rannan suuntainen kalliomuodostuma, jonka ympäri kulkee luontopolku. Polkua voi kävellä kaupungin venerannasta satakunta metriä, kunnes eteneminen katkeaa maarakentamiseen. Rantaveteen saakka laskee kivilohkareista ja sorasta rakennettu pohja, jota pitkin venetrailerinkin ajo veteen voisi onnistua. Pohjatyö on tontinomistajan omalla tontillaan tekemä.
Lähistöllä asuva Idlaxin tilan viljelijä ja lammastuottaja Mikko Näri on huolissaan. Hän kertoo, että kyläläiset ovat kovasti ihmetelleet rakentamisen massiivisuutta ja kieltoja liikkua kaupungin maalla.
Näri pelkää myös tonttia ympäröivällä alueella olevien kulttuurihistoriallisten kohteiden puolesta.
Hän näkee muutaman hehtaarin ranta- ja kallioalueen kokonaisuudessaan säilyttämisen arvoisena, vaikka museoalan ammattilaiset eivät ole toistaiseksi ehtineet inventoimaan kohteita. Kohteet sijaitsevat alueella hajallaan.
Saariston kallio- ja lehtoluonto ovat 1800-luvun rakennusjäänteiden, 1. maailmansodan kivilinnoitteiden sekä kaupungin uima- ja venerannan kanssa muodostaneet alueen, joka tähän asti on saanut olla rauhassa ympäristöä muuttavalta rakentamiselta.

Lupien mukaista

Ympäristönsuojelusihteeri Heidi Lyytikäinen kommentoi pyynnöstä rakentamiskuvia alueelta.
– Ympäristönsuojelun tontille tämä asia ei kuulu, mutta kyselin tuosta rakentamisesta lupatarkastaja Marjaterttu Mäntyseltä. Tontille tapahtuvalle rakentamiselle on myönnetty rakennuslupa, ja lisäksi toimenpidelupa laiturin rakentamiseksi.
– Alueella on voimassa Pernajan rannikon ja saariston osayleiskaava, rakentaminen tapahtuu siinä RA-alueeksi merkityllä alueella. RA-aluetta ympäröi VR-alue eli virkistysalue.
– Virkistysalueella tapahtuvaa liikkumista ei voi kieltokyltillä rajoittaa, vaan jokamiehenoikeudella alueella saa liikkua, mutta ei tietenkään pihapiirissä, Lyytikäinen vastaa sähköpostiviestissä.
Hän toteaa, että alueen osayleiskaavassa ei ole suojelumerkintöjä. Hän kehottaa kysymään Museovirastolta esimerkiksi linnoituksen jäänteiden suojelustatuksesta.

1. maailmansodan linnoitteet

Näri kertoo joitakin vuosia sitten lähettäneensä alueen kohteista selvityksen Museovirastolle.
– Sieltä vastannut henkilö lupasi että tulee joskus inventoimaan kun ehtii.
Intendentti Teija Tiitinen Museovirastosta toteaa aluksi, että ensimmäisen maailmansodan aikaiset sotilasvarustukset ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä riippumatta siitä, onko ne inventoitu ja merkitty muinaisjäännöksiksi.
– Ne on suojeltu muinaismuistolain erillispäätöksellä vuonna 1972.
– Edelleen on aika paljon ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoitteita, jotka eivät ole muinaisjäännösrekisterissä.
– Meillä ei ole olemassa sellaista resurssia, jolla voitaisiin tulla inventoimaan. Tällaiset selvitykset tulevat yleensä maankäyttöhankkeen yhteydessä. Tai jos arkeologi sattuu tulemaan paikalle ja ottaa silloin tiedot ylös, ja kun seuraavan kerran liikutaan, otetaan yhteyttä.
– Jos alue otetaan kaavoitettavaksi, voidaan tehdä kunnon perusselvitys ja siinä yhteydessä pyydetään Museoviraston lausunto.

Inventointi tarpeen

Tiitinen toteaa, että tavoite on että kaikista Museoviraston kulttuuriympäristörekisterissä olevista muinaisjäännöksistä olisi rajaus olemassa.
– Osasta kohteita on olemassa aluerajaus, mutta suuresta osasta on edelleen vain pistemäinen sijaintitieto.
– Muinaismuistolaki rauhoittaa ainoastaan kaksi metriä kohteen näkyvistä rajoista. Todellisuudessa kohde voi olla paljon tätä laajempi, sillä näkyviä rakenteita ei useinkaan ole koko muinaisjäännöksen alueella.
Hänen mukaansa yleensä pyritään neuvottelemaan myös rakennushankkeista, että sellaiselle alueelle ei toteutettaisi hankkeita.
– Valitettavasti tätä aluetta ei ole koskaan tutkittu. Löytöretkiä Pernajan saaristoon -sivuston Tiitinen näkee tärkeänä.
– Tämä on askel eteenpäin, kun sivusto on olemassa ja alueen tietoja säilytetään tässä tiedostossa.
Hän arvioi nämä Rönnäsin ranta-alueen kohteet arvokkaiksi.
– Jo näillä tiedoilla tuo on arvokas ympäristö ja todella suojelun arvoinen.
– Varsinaiset suojeluarvot voidaan arvioida vasta sitten, kun saadaan inventointi tehdyksi.
Tiitinen toteaa, että vaikka arvokasta aluetta ei voida lailla suojella, suojelutahtoa voidaan osoittaa esimerkiksi niin, että kaavassa osoitetaan alueita joille ei osoiteta uutta rakentamista ja uutta maankäyttöä.
– Kyllä tässäkin suojelun keinoja on käytettävissä, jos ne vain otetaan käyttöön.

Muinaisjäännös nuorentunut

Intendentti Marianna Niukkanen Museovirastosta kertoo, että kattavaa selvitystä Pernajasta ei ole tehty.
– Jokin vanha selvitys voi olla hirveän huono suojelun kannalta.
On tullut uusia muinaisjäännöstyyppejä, menetelmät ovat parantuneet ja tilanteet ovat muuttuneet, koska joitakin kohteita ei ehkä enää ole olemassa.
Muinaisjäännös-käsite on muuttunut rajusti viimeisen 30 vuoden aikana. Aikaisemmin muinaisjäännöksinä pidettiin ainoastaan esihistorialliselta ajalta, kivi- ja rautakaudelta peräisin olevaa esineistöä.
– Muinaisjäännöksen ei tarvitse olla hirveän ammoinen ja vanha, että se on suojelun arvoinen. Historiallisten muinaisjäännösten arvo on tunnistettu vasta viime vuosikymmeninä, 2000-luvulla siitä on tullut itsestäänselvyys.

Marke Kalliola

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia




� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI