|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Suomi sai nyt liikenteen ?runkoverkon? ? ?Tällaista ei ole ennen nähty? (21.11.2018 14:47)
Uudet luvut julki: Kuva osoittaa ison pompun Suomen työllisyydessä ? Sipilän hallituksen ?tavoite saavutetaan? (21.11.2018 14:26)
?Lelusalakuljettaja? Adhamille 10 kuukauden vankeustuomio ? ?Varat pääosin käytetty yleishyödylliseen toimintaan? (21.11.2018 12:47)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Tulvat kuriin
08.05.2015



Loviisan rannikkoalue on yksi suomen 21 merkittävästä tulvariskialueesta. Kaupunki ryhtyy suunnittelemaan toimia, joilla tulvat tulevaisuudessa torjutaan.

LAIVASILTA Sumu roikkuu vielä matalalla, vaikka mennään puolta päivää kohti. Kaupungin yhdyskuntatekniikan päällikkö Markus Lindroos nostaa kätensä korkeudelle, johon tulvavallin yläraja pitää asettaa, ettei Loviisanlahti vyöry Laivasillan alueelle silloin, kun vettä tulee rutkasti yli tarpeen.
Sellainen valli vie viimeisetkin merialanäkymät.
Tulevaisuudessa Loviisanlahtea pääsee silmäilemään vain rantapenkereen huipulta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tehnyt ehdotuksen Loviisan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelmasta vuosille 2016-2021. Kaupungin tekninen lautakunta totesi suunnitelmasta antamassaan lausunnossa maaliskuussa, että tulviin varautumista pidetään erittäin tärkeänä ja että siihen on varauduttava myös taloudellisin panostuksin.
Jo tällä hetkellä merivesitulvat huomioidaan uusien kaavojen laadinnassa ja rakennusluvissa. Tästä näkyy jo esimerkkejä Rantatien varrella: uusimmissa taloissa on korkea kivijalka. Vesi saa nousta nykyisen tulvavallin yli, ennen kuin se huuhtelee sokkelia. Silloin kadun vanhemmissa taloissa todennäköisesti jo rakennellaan hiekkasäkkiesteitä ja palokunta pumppaa vettä pois.
Vakituisten asuinrakennusten rakennuskorkeus on nykyisin +280 senttimetriä. Tämän vuoksi esimerkiksi Sahaniemen aluetta on korotettava melkoisesti, jos sen rakentaminen asuinalueeksi alkaa.

Suunnitelmat alullaan

Vesi tulvi Laivasillan ja Rantatien alueella yli suojavallin tammikuisena sunnuntaiaamuna vuonna 2005. Kello 8.30 aikaan vesi alkoi valua Rantatien 170 senttiä korkean vallin yli.
Vallia ryhdyttiin kiireellä korottamaan. Soraa ja hiekkaa tuotiin vallille noin 700 kuutiota.
Vesi ei noussut Loviisanlahdella mitenkään poikkeuksellisen myrskyn seurauksena.
Loviisassa merenpinta kipusi korkeimmillaan +170 senttimetriä yli normaalitason.
Lindroos viittaa vierasvenesataman kioskirakennuksen suuntaan. Sen edustan kiveys on +165 senttimetrissä.
– Kioskin kohdalla turvaudutaan vanhanaikaisiin suojauksiin, hiekkaan ja pressuihin, jos ”tilanne” tulee.
Tulvavallin korotussuunnitelmien teko on vasta alkamassa. Lain mukaan tulvariskien hallintasuunnitelmien on oltava valmiina juuri ennen joulua tänä vuonna.
Lindroosin mukaan ely-keskuksen laatima ehdotus Loviisan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi määrittelee isot linjat. Seuraavaksi on paneuduttava yksityiskohtaisiin suunnitelmiin.
– Rahaa ja tavaraa se vaatii, mutta rakentaminen ei ole vaikeata. Tulvariskeihin varauduttaessa suunnittelussa on otettava kantaa muun muassa siihen, mille tasolle vallin pysyvä korkeus asetetaan ja missä voidaan turvautua väliaikaisiin ratkaisuihin. Rantavalli kohoaa korkeimmillaan Loviisanlahden länsirannalla Laivasillan alueen eteläpäässä +220-230 senttimetriin. Uusien rakennusten rakentamiskorkeus on puolestaan +280 senttimetriä.
Rantavallin korottaminen samalle tasolle myös alueen pohjoispäässä muuttaisi maisemaa merkittävästi.

Lisää kriisitietoisuutta

Kaupunki joutuu varautumaan tulviin myös turvaamalla vedenottamot ja jätevedenpumppaamot. Niitä varten on ohjeistus siitä, mihin toimiin ryhdytään, kun vedenpinta nousee tietylle tasolle.
Asukkailla, kiinteistöomistajilla, on velvollisuus varautua veden kohoamiseen myös itse.
– Tietoisuus on ehkä huono. Odotetaan, että joku muu tekee jotain, Lindroos aprikoi.
Tilanteesta riippuen esimerkiksi pelastuslaitos joutuu asettamaan tehtävät tärkeysjärjestykseen, esimerkiksi evakuoimaan ihmisiä.

Opas riskialueilla asuville

Loviisan tulvariskien hallintatoimien aikataulu ja kustannukset ovat vielä avoinna.
Loviisan keskustan tulvariskialueella sijaitsee 22 asuinrakennusta, lukuisia talousrakennuksia, joitain julkisia rakennuksia ja viisi jätevedenpumppaamoa. Nämä rakennukset sijaitsevat alueella, jota tulva uhkaa noin kerran sadassa vuodessa. Harvinaisempia tulvat ovat gymnasiumin kohdalla ja Loviisan maalinnoituksen tuntumassa.
Ely:n suunnitelmassa todetaan, että Mannerheiminkadun ja Tullisillan välinen, 1 420 metriä pitkä tulvapenger on liian matala, sillä sen harjakorkeus on 1,7-2,5 metriä. Jo keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa toistuva meritulva ulottuu penkereen yli. Kerran 20 vuodessa toistuva tulva aiheuttaa varmuudella vahinkoja rakennuksille, suunnitelmassa todetaan. Suunnitelmassa suositellaan muun muassa mahdollisimman yksiselitteisen ja käytännönläheisen oppaan jakamista tulvavaara-alueiden asukkaille.

Marita Itävuori
marita.itavuori@lovari.fi

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia




� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI