|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Näkökulma: Pelosta tuli Sipilän hallituksen ?arvopohja? (21.9.2018 19:40)
Nyt meni kuppi nurin keskustalaisella: ?Kokoomus toimi halpamaisesti? (21.9.2018 18:47)
Kokoomuslaisilta syytös Juha Sipilälle: ?Valtavaa vähättelyä? (21.9.2018 18:02)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Ukko-Nooan jalanjäljillä
10.04.2015



Loviisan Sanomien lukijamatkalaiset samoilivat pääsiäisen pyhät Armeniassa Nooan jalanjäljillä Ararat -vuoren juurella sekä maailman ensimmäisen kristillisen kirkon ja viinin syntysijoilla.

Pääsiäisen lukijamatka alkoi keskiviikkona Loviisan turistipysäkiltä ja Kuninkaantien ABC:n kautta lentokentälle, josta lento Moskovan kautta kesäiseen Jerevaniin.
Jyhkeän Ararat-vuoren kupeessa sijaitsevalla lentokentällä illalla vastassa oli Armeniaan viisi vuotta sitten muuttanut loviisalainen eläköitynyt konsultti ja opas Ilkka Ronkainen Suomi-lippiksessään.
Vastassa on myös armenialainen lääketieteen opiskelija Ashot Petrosyan, joka kolme vuotta sitten päätti opiskella suomen kielen ja hakeutua Suomeen lääkärin ammattiin. Hän kertoi selvällä suomen kielellä hakeneensa jo ensi kesäksi harjoittelijaksi Loviisan sairaalaan.

Aluksi 20.000 valuuttaa käteen

Lentokentältä oli lyhyt ajomatka Royal Plaza-hotelliin Jerevanin keskustassa. Matkalla Ronkainen kertoi Armeniasta ja maan tavoista sekä jakeli 20.000 Armenian dramin eli noin 40 euron arvoisia setelinippuja lainaksi niille, jotka eivät vielä ehtineet vaihtaa paikallista valuuttaa.
Torstaiaamu alkoi infotilaisuudella, jossa Ronkainen sekä hänen Loviisassa 12 vuotta asunut vaimonsa Izabella Ronkainen kertoivat Jerevanista ja päivän ohjelmasta.
Päivä alkoi kiertoajelulla Jerevanin keskustassa. Vuorenrinteeseen rakennetussa, Armenian suurimmassa rakennuksessa, Cascade-taidekompleksissa oli esillä armenialaisten taitelijoiden modernia taidetta ja muotoilua.
Vuoren rinteelle rakennetun massiviisen portaikon alla on useita taidemuseoita. Alimmalla tasolla on maailmankuulu lasitaiteen näyttely. Yksi maailman pisimmistä liukuportaikosta johtaa portaikon huipulle, josta on huikea näköala Jerevanin kaupunkiin.
-Kolmen Guggenheimin kokoinen Cascade on Jerevanin tunnusmerkki ja paikallisten ihmisten kokoontumispaikka, valisti Ilkka Ronkainen.

”Maailman kaunein aukio”

Seuraavaksi bussista noustiin Tasavallan aukiolle, jota pidetään myös maailman kauneimpana aukiona.
-Mietimme aikoinaan Loviisan silloisen kaupunginarkkitehdin Aulis Tynkkysen kanssa, joka on väitellyt tohtoriksi Loviisan torin alueesta, että mikä olisi maailman kaunein aukio. Päädyimme molemmat tähän, kertoi Ronkainen aukiolla. Läheisellä kala-, hedelmä- ja vihannestorilla myytiin elävää kalaa ja tuoreita vihanneksia.
Päivän ehkä vaikuttavin kokemus oli käynti korkean mäen päälle rakennetulla armenialaisten kansanmurhan jyhkeällä muistomerkillä, jonka liepeille valtionpäämiehet ovat istuttaneet nimikkopuunsa.
Vuonna 2005 istutettu Tarja Halosen puu löytyi Dimitry Medvedevin vuonna 2011 istuttaman pienemmän näreen vierestä.

Kansanmurhan muistomerkillä

Armenialaisten kansanmurha on nykyisessä Turkissa vuonna 1915 toteutettu joukkotuho, jossa arvioidaan kuolleen jopa 1,5 miljoonaa armenialaista. Armenia oli tuolloin osa Ottomaanien valtakuntaa. Aihe hiertää syvästi yhä Turkin ja Armenian välejä, sillä Turkin mukaan kuolleita oli 300.000 ja kyse ei ollut kansanmurhasta, vaan kapinan ja sissisodan tukahduttamisesta sekä epidemioista ja nälänhädästä. Suuren Armenian ystävän Ilkka Ronkaisen kanta ei jää epäselväksi.
-Armenian kansanmurhan 100-vuotismuistopäivää vietetään huhtikuun 24. päivä, ja tänne odotetaan silloin valtionpäämiehiä eri maista, Ronkainen kertoi. Osa lukijamatkalaisista laski muistomerkin ikuista tulta ympäröivälle kivetykselle neilikkansa.

Monia ässiä Lovarin konjakissa

Päivän kiertoajelu päättyi kuululle Ararat- konjakkitehtaalle, jonka Ilkka Ronkainen näytti tuntevan kuin omat taskunsa. Hän heittäytyikin sulassa sovussa tehtaan oman oppaan rooliin ja kertoi ranskalaisen Pernod Ricard-konsernin omistukseen vuonna 1998 päätyneen tehtaan ja tuotemerkin taustoista. Armenian ulkopuolella vuodesta 1887 alkaen valmistettua Araratia ei saa kutsua konjakiksi, vaan brandyksi.
Tehdaskierros päättyi maisteloihin, jossa tutustuttiin eri vuosikertoihin ja sekoituksiin. Tehdas oli valmistanut yhden ”Loviissan Sanomat” -etiketillä varustetun nimikkopullon, jonka ylimmääräisen s-kirjaimen tajusi hyvin puheensorinan yltyessä vierailun loppua kohden. Päivä päättyi armenialaiseen illalliseen, johon kuului aina vihannesten ja yrttien lisäksi yleensä aina lihaa eri muodoissaan.

Syvän Kuilun synkkä tarina

Pitkäperjantain ohjelma Etelä-Armeniassa oli matkalaisten mielestä koko reissun kohokohta.
Vain muutaman sadan metrin päässä Turkin rajasta sijaitsevassa Khor Virapin eli Syvän Kuilun luostarissa Ronkainen kertoi mielenkiintoisen tarinan Armenian kirkon perustajasta, vuonna 257 syntyneestä Grigor Valontuojasta eli Pyhästä Gregorioksesta. Tinkimätön kristitty Grigor ei luopunut uskostaan ja häntä kidutettiin sekä lopulta pudotettiin 13 metriä syvään kuiluun, jossa hän eli 14 vuotta ja säilyi elossa kuin ihmeen kaupalla.
Kuilun päälle pystytetty luostari on Armenian suosituimpia pyhiinvaelluskohteita. Myöhemmin Grigorista tuli Armenian kirkon perustaja ja ensimmäinen Suur-Armenian piispa. Hän kuoli rauhallisesti vuonna 328.
-Grigor Valontuojan elämä ja toiminta vaikuttivat merkittävästi silloisen Armenian kohtaloon ja kehitykseen, valisti Ronkainen.
Noin 13 metriä syvän kuilun tai kaivon pohjalle on rakennettu pieni kappeli, jonne johtavia rautaportaita uskaltautui laskeutumaan vain Tero Maksimainen.
Myös Suomen ortodoksinen kirkko muistelee pyhää Gregorios Armenialaista, Armenian valistajaa ja Valontuojaa aina vuosittain syyskuun 30. päivänä.

Astioissa ihmisten pääkalloja

Syvältä Kuilulta matka jatkui Armenian viinin kehtoon Areniin, josta arkeologit ovat vuonna 2007 löytäneet maailman vanhimman, 6100 vuotta sitten toimineen viinipuristamon jäänteet, ruukkuja, siemeniä, työkaluja ja astioita. Korkean vuoren seinämästä lähtevät luolastot olivat vaativaa polkua kiivenneille mykistävä kokemus. Luolastoa ei ole avattu turisteille, sillä arkeologiset kaivaukset ovat vielä kesken, mutta Ronkainen oli järjestänyt Lovarin ryhmälle erikoisluvan luolastoon.
Luolaston kaivauksissa paljastui, että löydöt olivat peräisin pronssikaudelta noin viisituhatta vuotta ennen ajanlaskun alkua. Kaivauksien aikana löydettiin astioita luolan takana olevasta tilasta. Jokaisessa astiassa oli ihmisen kallo. Kallot olivat 9-16 -vuotiaiden lasten kalloja. Kun kalloja tutkittiin tarkemmin, löydettiin yllätykseksi pieni pala hyvin säilynyttä aivokudosta. Tämä pala aivokudosta on maailman vanhin tiedossa oleva.

Todisteita vedenpaisumuksesta?

Noin 1,6 kilometrin korkeudella merenpinnasta ja korkealla vuoren sisällä sijaisevat viiniruukut olivat kokonaan noin 40 senttiä paksun hienojakoisen hiekan ja liejun peitossa. Vesi oli aikanaan, noin 6000 vuotta sitten täyttänyt luolat, mikä sai monet pohtimaan tarinaa vedenpaisumuksesta ja Nooan arkista.
Ronkaisen mukaan myös legenda viinin synnystä liittyy Areniin ja Noan Arkkiin.
-Kun Nooa astui ulos Arkista Araratin laaksoon, hän istutti viinirypäleitä uuden uljaan maailman symboliksi, Ronkainen kertoi.
Matkan päätteeksi lausutuista lukijamatkalaisten kommenteista kävi ilmi, että Arenin luolaston arkeologiset kaivaukset ja löydöt olivat useimmille matkan vaikuttavin kohokohta.
-Arenin kaivaukset luolastossa oli matkan vaikuttavin kohde, vahvisti myös Tuire Kajavirta Pyhtäältä. Kaivaukset alueella jatkuvat edelleen.

Armenia edelleen sotatilassa

Luolastolta matka jatkui kaunista rotkotietä pitkin Noravankin luostariin, jota ympäröivien kallioiden punaisen värin takia sanotaan punaiseksi luostariksi. Lounaan ja paikallisten viinien maistajaisten jälkeen takaisin Jerevaniin.
Paluumatka kulki Azerbaidzanin rajan pinnassa, johon oli rakennettu kilometrien hiekkavallit suojaamaan kulkijoita rajantakaisilta ammuskelijoilta. Vieressä kulki vieläkin suojatumpi ajoreitti armeijan kalustolle. Kiista Vuoristo-Karabahista sekä verinen sota armenialaisten ja azerien välillä puhkesi pian Neuvostoliiton hajoamisen aikoihin, ja päättyi tulitaukoon vuonna 1994. Muodollisesti maat ovat edelleen sodassa.
Lauantaiaamuna bussin nokka otti suunnakseen Geghardin luolaluostarin sekä Garnin pakanatemppelin ja linnoituksen.
Armenian kirkon perustajan Grigori Valontuojan mietiskelypaikalle Geghardiin rakennettiin jo 400-luvulla luostari, jota laajennettiin louhimalla kallion sisään useita kirkkoja ja pienempiä temppeleitä.
Unescon maailmanperintökohteisiin kuuluvan Geghardin seitsemän luolakirkon akustiikkaa pidetään yhtenä maailman parhaimmista. Siellä kuutosenkin lauluäänellä kiekaistu Tiernapoika-katkelma sai mahtipontisen kaiun.
Geghardista mentiin Garnin linnoitukseen, joka on rakennettu 800-luvulla ennen ajanlaskun alkua.
Linnoituksessa, joka oli myös kuninkaiden kesäasuinpaikka, on säilynyt 100-luvulla jälkeen ajanlaskun alun rakennettu auringon jumala Mithralle omistettu pakanatemppeli. Se on erinomainen esimerkki roomalais-kreikkalaisesta sakraaliarkkitehtuurista. Retki päättyi lounaaseen Garnissa paikallisen isäntäväen huvilalla, joka oli aiemmin Armenian kommunistipuolueen johdon käytössä.

Yli mannerlaattojen saumakohdan

Garni sijaitsee Euraasian mannerlaatan ja Arabian laatan saumakohdassa, jossa pienemmät maanjäristykset ja saumakohdan jatkuva liike ovat arkipäivää.
-Täällä on aika tavallista, että mennessä tie on ehjä ja palatessa osa on siirtynyt sivusuunnassa, Ronkainen kertoi. Osa saumakohdan taloista oli vinossa, osa osittain sortunut, mutta ihmiset näkyivät jatkavan niissä elämäänsä.
Loppuilta kului Vernissagen suurilla käsityömarkkinoilla.
Paluumatkaa edeltävä sunnuntaipäivä vietettiin seuraamalla pääsiäisjumalanpalvelusta maailman ensimmäisen kristityn kirkkokunnan maailman vanhimmassa yhtäjaksoisesti toimineessa kirkossa, Echmiadzissa. Pääsiäisen päiväjumalanpalvelukseen osallistuivat Armenian kirkon päämies Katolikos Karen II, Armenian presidentti ja Armenian hallitus. Katedraalin museossa nähtävillä olivat arvokkaat pyhäinjäännökset: Nooan Arkin puupala, Jeesuksen kyljen puhkaissut keihään kärki ja Jeesuksen ristin puupaloja.
Haikealla lähtöillallisella armenialainen lääkäriopiskelija Ashot Petrosyan kertoi Armeniasta, armenialaisten tavoista, perhe-elämästä, arvoista ja kulttuurista. Illan mukavasta yllätyksestä vastasi elimäkeläinen maanviljelijä Sakari Pellinen, joka loihti laukustaan lahjaksi Izabella Ronkaiselle ja Lovarille heinäpaalinaruista tekemänsä monikäyttöesineet, joita voi käyttää päähineenä, vyönä, koristeena tai vaikka selänpesimenä.
Paluumatka maanantaina Moskovan kautta Helsinkiin sujui leppoisasi, ja ainostaan yksi matkalaukku eksyi matkalla ja tuli vasta seuraavana päivänä kotimaahan.
Kotimatkalla osallistujat kertoivat olleensa tyytyväisiä matkaansa. Ilkka ja Bella Ronkaisen kanssa erkanimme mielissämme ajatus, että ehkä vielä joskus Armeniassa tavataan.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia




� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI