|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Kärpät vei kärkiottelun ? HIFK teki kyseenalaisen ennätyksen (17.11.2018 20:42)
Turkulaisvaikuttaja: Alueella 54% koko Suomen työpaikoista ? Tunnin juna ?yksi fiksuimmista? ilmastoteoista (17.11.2018 12:50)
Juha Sipilältä uusi linjaus suomalaisesta ruoasta: Hiilineutraalia vuoteen 2040 mennessä (17.11.2018 12:11)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Kirjanpainaja kiirehtii geenimetsän hakkuita
16.01.2015



Kuusen geenireservimetsässä Lapinjärven Latokartanossa tehdään talven aikana hakkuita. Metsänhoitotoimia on suunniteltu vuosia, mutta kirjanpainajahyönteisen pysäyttämiseksi hakkuut on nyt pakko tehdä.

LATOKARTANO – Kirjanpainaja ottaa puun hengiltä yhden kesäkauden aikana, jalostusmetsänhoitaja Leena Yrjänä kertoo.
– Ilmiö on huolestuttava, sillä kirjanpainaja on iskeytynyt elinvoimaiseen metsään, tiimiesimies Ilkka Korhonen Metsähallituksesta lisää.
Metsänhoitotyöt kiinnostavat tavallistakin enemmän, sillä ne tehdään 33 hehtaarin alueella Luonnonvarakeskuksen, eli entisen Metsäntutkimuslaitoksen kuusigeenireservimetsässä. Metsähallitus hoitaa käytännön työt.
Kuusigeenireservimetsä ei ole varsinaista talousmetsää, vaan kaikki toimenpiteet tehdään tutkimuksen ehdoilla.

Eteläisin geenireservimetsä

Latokartanon tutkimusmetsä on vajaat 730 hehtaaria. Puuston ikä vaihtelee taimikosta satavuotiaaseen metsään.
Ensimmäinen tutustumiskohde on kuusimetsä, jonka puiden latvat ovat kivunneet jo kunnioitettavan korkealle. Yrjänän ja Korhosen lisäksi lumiseen metsään rämpivät tutkimusmetsän hoidon suunnittelusta vastaava Jyrki Koivuniemi, Luonnonvarakeskuksen Lapinjärven tutkimusmetsän vastaava metsätalousinsinööri Markku Rantala, koneellisesta puunkorjuusta vastaava Tomi Honkavaara, sekä Metsähallituksen metsätalouden Etelä-Suomen tiedottaja Keijo Kallunki.
Tuuli saa lumihiutaleet liikkeelle. Ne leijuvat oksilta alas.
Yrjänä ja Rantala osoittavat syvemmälle metsään. Siellä seisoo korkea kuusi, jonka runkoa kirjanpainaja on päässyt nakertamaan. Kirjanpainaja tuhoaa puun nopeasti ja se on myös vikkelä leviämään puusta toiseen. Sen jälkeen kun puu on kuollut ja kuivunut, siitä ei ole enää vaaraa, eli se ei levitä tuhohyönteisiä.
Kuumat kesät ovat ihanteellisia kirjanpainajan lisääntymiselle. Jos hyönteissukupolvia ehtii syntyä kaksi, tuhoriski kasvaa merkittävästi.
Rantalan mukaan kirjanpainajan leviämistä edistää ilmastonmuutos. Toinen syy on perinteinen, eli myrskykaadot. Hakkuut on tarkoitus tehdä niin, että metsä jää niiden jäljiltä peitteiseksi. Avohakkuita ei siis ole luvassa.
Hakkuiden toinen tavoite on antaa tilaa nuorille puille.
Vuonna 2005 Lapinjärven geenireservimetsässä tehtiin ryhmittäistä harvennusta, väljennystä ja pienaukkoja. Käsitellyillä alueilla on vähemmän hyönteistuhoja kuin käsittelemättömillä aloilla. Samalla puuston ikärakenne monipuolistui.

Uudistuminen välttämätöntä

Lapinjärven kuusigeenireservimetsässä kasvaa alueen luontainen kuusimetsä, eikä alueelle saa tuoda siemeniä tai taimia muualta. Pahan myrskyn varalta paikallisten kuusien siemeniä on otettu talteen.
Geenivarojen suojelu edellyttää puulajin uudistumista. Parhaimmillaan alueella kasvaa puuston kaikkia ikäluokkia koskemattomista ikipuustoista tiheisiin, nuoriin metsiköihin. Vanhoissa puustoissa luonto on karsinut perimää jo pitkään, nuorissa perimän monimuotoisuus on vielä huipussaan.
Varttunut, puuston yhtä ikäluokkaa edustava kuusikko on haavoittuva, sillä myrsky tai voimakas hyönteistuho saattaa hävittää paikalle sopeutuneen perimän nopeasti. Siksi hoitotoimet on tehtävä ajallaan, niiden lykkääminen voi saada aikaan sen, että on turvauduttava järeämpiin hoitotoimiin.
Lapinjärven kuusigeenireservimetsä toimii virkistysalueena, jossa alueen asukkaat muun muassa ulkoilevat. Hoitotoimet eivät häiritse virkistyskäyttöä, mutta työkoneiden takia alueet merkitään normaaliin tapaan varoitusmerkeillä teiden varsissa.

Kuusensiemeniä Lapinjärveltä Huippuvuorille

Lapinjärvellä sijaitsevan kuusigeenireservimetsän siementen tallettamisesta Huippuvuorilla sijaitsevaan siemenpankkiin neuvoteltiin maanantaina.
– Neuvottelut ovat vielä kesken ja edessä on monta kommervenkkia, jalostusmetsänhoitaja Leena Yrjänä Luonnonvarakeskuksesta kertoo.
Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, lapinjärveläiskuusien geenejä talletetaan Huippuvuorille helmikuun lopussa, jos niitä vain ehditään sinne viedä.
Huippuvuorille rakennettu siemenpankki sisältää lähinnä viljelykasvien siemeniä, ruotsalaiset ovat saaneet talletettua sinne puunsiemeniä, nyt samaan pyrkivät suomalaiset.
Huippuvuorilla sijaitseva siemenpankki on kolmas lenkki ketjussa, joka pyrkii säilyttämään arvokkaat siemenet katoamiselta. Yrjänän mukaan kasvien perimää säilötään omaan geenipankkiin Punkaharjulla, Ruotsin Alnarpissa (NordGen) sijaitsevaan pohjoismaiseen geenipankkiin ja nyt Huippuvuorille.
Huippuvuorille on louhittu kallioon varasto, jonne säilötään pakastettuna tai kuivattuna viljelykasvien siemeniä pahimman varalle: jos ydinsota syttyy tai asteroidi törmää maahan, Huippuvuorten uumenissa ihmiskunnalle elintärkeät siemenet säilyvät. Toinen juttu on, kuka tai ketkä siemenet tuomiopäivän jälkeen käyvät hakemassa.
Nykyaikaisessa Nooan Arkissa säilytetään 800 000 siemenpussia. Siemenet säilyvät vähintään satoja vuosia. Siemenpankissa on viljeltyjen kasvilajikkeiden siemeniä eri puolilta maailmaa, myös Suomesta. Tärkeää on myös säilöä harvinaisia lajikkeita mahdollisimman laajan geeniperimän säilyttämiseksi. Vanhat lajikkeet ovat yhtä tärkeitä kuin uusimmat jalostuksen tuotteet.
Huippuvuorten siemenpankki avattiin 2008. Sinne on talletettu muun muassa Koskenkorva-viinassa käytettävän ohran siemeniä.

Marita Itävuori
marita.itavuori@lovari.fi

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia




� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI