|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Turkulaisvaikuttaja: Alueella 54% koko Suomen työpaikoista ? Tunnin juna ?yksi fiksuimmista? ilmastoteoista (17.11.2018 12:50)
Juha Sipilältä uusi linjaus suomalaisesta ruoasta: Hiilineutraalia vuoteen 2040 mennessä (17.11.2018 12:11)
Pekka Haavisto varoittaa ?lasten luokkayhteiskunnasta? (17.11.2018 11:35)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Paikallisia ja merenkokoisia vesiasioita
26.08.2014



Laivasillan paviljongissa käytiin lauantaina keskustelua vesien tilasta. Vårdön jätevedenpuhdistamon kompurointi nosti luonnonvesien laadun esille juuri Suomenlahti-näyttelyn avautuessa.

LOVIISA Tuuliseen paviljonkiin oli kokoontunut parisenkymmentä vesiympäristöstä kiinnostunutta. Asiantuntijat käsittelivät alustuksissaan vesiaihetta yleisistä ja yksityisistä näkökulmista.
Reilun parituntisen aikana ehdittiin kahlata läpi rehevöitymisen kansalaisnäkökulma, Itämeren kuntohistoria ja tulevaisuus sekä kaupungin ympäristönsuojelun rooli vesiasioissa. Selvitettiin uuden jätevesiasetuksen vaihtoehdot kiinteistöjen vedenpuhdistukselle, Vårdön puhdistamon tapaus sekä Suomenlahden vointi ja jokaisen omat mahdollisuudet tehdä jotakin. Yhteinen päätelmä taisi olla, että vesien tila koskettaa itse kutakin monelta kantilta – ja ihmisen toiminta vaikuttaa yllättävän monella tavoin luonnonvesiin.
Avauspuheenvuoron käyttänyt Timo Noroviita hämmästeli, mitä tilaisuuden otsikko Luonnonvedet rehevöityvät - oletko valmis? tarkoittaa.
–Pitäisikö olla valmis siihen, että rehevöityminen jatkuu ties kuinka pitkään vai pitäisikö olla valmis vastustamaan sitä.
Noroviita esitteli lyhyesti asiantuntijoiden aiheet. Seutukunnan luonnonvesien rehevöitymistilanteeseen paneutuvan tiedotus- ja keskustelutilaisuuden idea lähti hänen tammikuisesta valtuustoaloitteestaan. Loviisan ympäristönsuojelu suunnitteli ja toteutti tilaisuuden.

Kosteikko lahdenpohjukkaan?

Tero Myllyvirta Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistyksestä paneutui lähinnä Suomenlahden biologiseen historiaan ja niihin reunaehtoihin, jotka matalalla saaristoisella rannikolla pohjustavat vesien kuormittumista. Ennen Myllyvirran aloitusta esitettiin yleisökysymys Marbäckenin laskuojan tuomasta liejusta.
–Marbäckenistä vuotaa todella paljon liejua meidän pienen pieneen poukamaan. Jos virtaus sateella on voimakas, Sahaniemen ulkopuolella näkyy ruskea vana. Onko hirveän kallis juttu rakentaa kosteikko ja onko realistista toivoa että semmoinen rakennettaisiin?
Myllyvirta toppuutteli, että kosteikon pitäisi olla tosi mittava alue, jotta se toimisi kunnolla ja vesi viipyisi siinä.
–Toimivassa kosteikossa olisi ruovikkoa ja kumpareita, jotta kalanpoikaset ja eläinplankton viihtyisivät.
Yleisöstä todettiin, että sitä olemme juuri ehdottaneet Loviisanlahden puolelle.
Myllyvirta kehui kosteikkoa valtavaksi luonnon aarteistoksi, luonnon omaksi puhdistamoksi.
–Isoja kosteikkoja on tehty eri puolilla Suomea.
Hän muistutti, että kaikkialla, missä on jokisuistoja, maa nousee koko ajan virtauksen mukanaan kuljettamasta maa-aineksesta.

Herkkiä saaristovesiä

Myllyvirta halusi erottaa luonnon omat ja ihmisen toimenpiteet rehevöitymiskeskustelussa. Hän kävi läpi vesistöjen kuormituksen kasvun syitä, kuten lannoituksen tehostuminen 1940-50-luvuilla. Toimenpiteitä, joilla on pyritty estämäään ravinnehiukkasia lähtemästä liikkeelle valumien mukana, ovat Suomen EU:hun liittymisen seurauksena tulleet suojavyöhykkeet ja saostusaltaat 1990-luvulla ja jo vuosikymmeniä ennen niitä alkanut sijoituslannoitus.
–Jos maapallon sateisuus lisääntyy, se voi kompensoida hyvin äkkiä nämä edistysaskeleet.
–Tasaisella pellolla valuma on vain 5 prosenttia kaltevan pellon valumasta.
–On ihmetelty, että kuormitus ei kuitenkaan vähene, vaikka lannoitusmäärät ovat vähentyneet, Myllyvirta totesi ja sukelsi merenpohjan syvänteisiin.
–Hapettomuus syvänteissä ei välttämättä ole ihmisen aiheuttamaa.
–Pohjasedimentistä vain tietty osa on aktiivista, kahden metrin mömmöstä vain 5-6 senttimetriä. Jos sitä ravinnekuormaa vähennetään, veden laatu paranee merkittävästi.
Suomenlahden merenpohja Viron puolella on rakenteeltaan aivan erilainen kuin Suomen puolella. Itä-Uudenmaan matala saaristoinen merialue ei mahdollista tehokasta vesikiertoa toisin kuin Viron huomattavasti syvempi allas ilman saaria. Veden laadun parantamisponnistukset ovat täällä työläitä. Viron rannikolla tai meillä Pohjanmaalla veden laatu on kadehdittavan hyvä ja kuormituksen sietokyky paljon isompi.
–Loviisassa erillisyys merestä on valtavan suuri.
Myllyvirta heitti, että ravinteikkaat vedet, kuten Porvoonjoki, tuottavat paljon kalaa ellei ole mitään myrkyllisiä päästöjä. Myllyvirran totesi sinilevän luonnolliseksi ilmiöksi ja että leväkukinta 1870-80-luvuilla on ollut nykyistä laajempi.
Maatalouden ravinnekuormasta hän arvioi voitavan poistaa ehkä 70 prosenttia, mutta ei enempää. Muuten isommat muutokset Myllyvirran mukaan edellyttäisivät, että ihmiset unohtavat biologisen taustansa, lisääntymis- ja tappelunhalunsa eivätkä olisi itsekkäitä kusipäitä.

Paikalliset yhteydenotot

Ympäristönsuojelusihteeri Maud Östman selvitti, mitä kaupunki tekee ympäristönsuojelutyössä. Kunnan viranomaiset toimivat sekä lupa- että valvontaviranomaisina oman toimivaltansa puitteissa. Vesiasioissa esimerkiksi pienet putket eli jätevesien johtamisasiat, ojariidat sekä jätevesien velvoitetarkkailu ja raportointi tai seuranta ovat tällaisia asioita.

Mikä pienpuhdistamo?

Jätevesineuvoja Lauri Sillantie työskentelee Neuvo-hankkeessa. Kymijoen vesi ja ympäristö -yhdistyksen hallinnoimassa hankkeessa hän neuvoo parhaillaan Loviisan ja Lapinjärven alueiden asukkaita.
Kesäasunnoilla ja muilla jätevesiverkoston ulkopuolella olevilla kiinteistöillä on maaliskuuhun 2016 asti aikaa laittaa kuntoon oma jätevesijärjestelmänsä, jotta se täyttäisi uuden jätevesiasetuksen vaatimukset. Sillantie kertoi, että jokaiselle tämmöiselle kiinteistölle lähtee kirje ja ehdotus neuvontakäynnistä, mutta yhtä lailla yhteyttä voi ottaa toisinpäin tai pyytää hänet vaikka kyläiltaan käymään.

Murphy loviisalaisittain

Loviisan vesihuoltopäällikkö Markku Paakkarinen keskittyi Vårdön jätevedenpuhdistamon viimeaikaisia tapahtumia.
–Vuodesta 2010 olemme olleet uusien päästönormien alapuolella. Loviisanjoesta tulee 5-10-kertainen määrä fosforia verrattuna meidän puhdistamoon. Typpeä joesta tulee mereen 1,5-3-kertainen määrä.
Viikko sitten lauantaina alkaneessa jatkokertomuksessa toteutui Paakkarisen mukaan Murphyn laki.
-Lauantai-iltana tapahtui täydellinen black out eikä meille tullut edes hälytystä. Sunnuntaiaamuna päivystäjä meni paikalle ja siellä vallitsi täysi hiljaisuus, vaikka tietokoneet näyttivät, että kaikki toimii viimeisen päälle hienosti.
-Lauantaista kello 15.09 sunnuntaiaamuun oli täydellinen ohitus ja kaikki meni suoraan mereen. Sunnuntaiaamuna laitos saatiin toimimaan osittain, ja maanantaina 6.45 se oli kokonaisuudessaan korjattu ja käynnissä. Meni joitakin päiviä ennen kuin biologinen prosessi lähti kunnolla käyntiin.
Paakkarinen sanoi vastavansa siitä, että oma tiedote ei lähtenyt heiltä ulos. Hän päätti odottaa kunnes viranomainen, Porvoon terveydensuojelu on tullut paikalle. Perjantaisen uimarannan uintikelpoisuus -tiedotteen hän totesi hätiköidyksi vaikka se olikin viranomaispäätös.
–Kun tuli tieto, että erityisesti Plagenilla on bakteereja enemmän kuin laki sallii, lähdettiin testaamaan tätä putkea Määrlahdesta Tullisillan pumppaamolle. Havaittiin sieltä tuleva vuoto ja se suljettiin saman tien, että lisävuotoa ei pääse tapahtumaan, Paakkarinen päätti kuvauksen ja sai yleisökiitoksen rehellisestä selostuksesta.
Tilaisuuden viimeisenä erikoissuunnittelija Ljudmila Vesikko kertoi Suomenlahti-vuodesta 2014 sekä Merenkulkumuseossa avautuvasta kiertonäyttelystä.

Marke Kalliola
toimitus@lovari.fi

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia




� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI