|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Suomen Futistyttöjen peli päättyi kyyneliin (16.11.2018 23:34)
Lukko nollasi tappiokierteessä olevan HIFK:n: ?Aika simppeli lopputulos? (16.11.2018 22:06)
?Seuraavat vuosikymmenet muuttavat koko eläkejärjestelmän logiikan? (16.11.2018 20:21)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Työelämässä jaksaa, kunhan saa tehdä oikeita asioita vaikka sitten väärin

30.03.2004



Työyhteisö on joukko yksinäisiä viulisteja, jotka yrittävät soittaa joten kuten yhdessä. Ihminen tekee mielellään oikeita asioita vaikka väärin, kunhan ei joudu tekemään vääriä asioita ohjekirjan mukaan. Työssä väsyy, eikä se ole aina edes kivaa.


Perheneuvoja, rovasti Matti J. Kuronen riisui turhan mystiikan työn ja työssä jaksamisen ympäriltä Porlammin Soihtulassa torstai-iltana. Kuronen puhui ensimmäisessä teemaillassa, jonka Artjärven, Lapinjärven ja Myrskylän yhteinen työhyvinvointihanke Yhdessä paremmin järjesti. Soihtulaan Kurosta kuulemaan oli saapunut satakunta ihmistä.
Kurosen näkökulma oli suomalaiskansallinen, melkein kuin Tuntemattomasta sotilaasta. Vääpeli Koskelaa lainaten: Asialliset hommat hoidetaan, muuten ollaan kuin Ellun kanat.
Kuronen höysti alustuksensa eteläkarjalaisella huumorilla. Työelämän ilmapiirikonsulteiksi tuntuvatkin sopivan parhaiten iloiset karjalaiset, jotka eivät ota asioita liian vakavasti. Liika ryppyotsaisuus on pilannut Kurosen mukaan jopa väsymisen, kun siitä on tullut burn out ja merkki siitä, että kaikkensa on työelämän alttarille antanut.
Kuronen riisui työn ytimen paljaaksi: sitä tehdään, että saadaan rahaa elämiseen. Työhön ei tulla viihtymään ja työssä myös väsyy. Kenenkään ei tarvitse olla jatkuvasti luova, ideoita pursuava energiapakkaus. Joskus on ihan tarpeeksi, kun on selvinnyt päivän rutiineista.

Kunnissakin ammutaan kovilla

Kuronen on toiminut työsuhdekouluttajana 1980-luvulta saakka. Omien sanojensa mukaan hän on muun muassa työsuhdeautolla liikkuva piirtoheitinkalvojen ulkoiluttaja, eli konsultti.
Kurosen mukaan 1980-luvulla kova ja pehmeä vaihtoivat Suomessa paikkaa. Kari Kairamo oli juuri kuollut.
– Suurten firmojen johtajat ja pienten kuntien johtajat tulivat tyhjin katsein kysymään, onko pakko jaksaa.

– Nyt kunnissakin ammutaan kovilla. Kuten Jouko Turkka sanoo, yhteiskuntamalli luotiin siihen aikaan, jolloin yhteisöt olivat rikkaita ja ihmiset köyhiä. Nyt yhteisöt ovat köyhiä, mutta rikkaita ihmisiä on paljon.
Vanhat uskomukset eivät päde kuntapuolella. Ennen sanottiin, että mene kunnan työntekijän kanssa naimisiin: ne ovat levänneitä työpäivän jälkeen ja ovat sitä paitsi kotiin tullessaan lukeneet päivän lehdet. Nykyisin kunnissa käydään keskustelua talousraameista, ja saman tien on käyty arvokeskustelukin.

Ei mitään yhtä suurta perhettä

Työn mystifioijat saivat Kuroselta satikutia. Hänen mielestään työ olemukseen kuuluu, että se on vaikeaa ja rankkaa.
–Herrat ovat tehneet helpot työt ja keräävät sitten optiot. Samaa sanoo sananlasku: jos työ herkkua olis niin herrat sen tekis.
–Vaikka kuinka sitä työtään positiivisesti ajattelee, niin silti ottaa välillä päähän. Yksi työn funktio on, että pääsee eläkkeelle! Miksi ei voida myöntää, että halutaan töihin, mutta samalla myös töistä pois?

Kurosen mielestä työn liiallinen psykologisointi alkoi jo 1960-luvulla. Silloin syntyi ajatus, että työssä kaikkien pitää olla yhtä suurta perhettä.
–Anteeks vain, mutta eikö suurta olisi sietäminen?
Perheterapeuttina yli 30 vuotta toiminut Kuronen huomautti, että jos joku väittää ihmisten olevan työpaikallaan kuin yhtä suurta perhettä, niin se on pikemminkin säälin paikka.
–Työpaikalla usein naiset hyysäävät ajatusta yhdestä suuresta perheestä. Kenenkään kunnaninsinöörimiehen en ole koskaan kuullut haikailevan, että olisi kiva shoppailla yhdessä.

– Työpaikka on kateutta ja kiimaa, jota yritetään jotenkin pitää kurissa, ei siinä ole mitään ihmekuvioita päällä!
Hyvässä työyhteisössä on Kurosen mukaan muutama tunnusmerkki: siellä tiedetään perustehtävä, eli miksi töissä ollaan. Toinen tunnusmerkki on, että rakenteet ovat selvät: jokainen hoitaa tonttinsa eikä kukaan eksy organisaatioon.
–Työntekijä saa rauhassa tehdä työnsä, hallinto resurssoi ja johto vetää.

Laiska mutta lahjottavissa

Metsään mennään Kurosen mukaan myös silloin, kun luullaan työyhteisöjen olevan työyhteisöjä.
–Ehkä me kaikki ollaan vain yksinäisiä viulisteja katolla ja yritämme soittaessamme olla taittamatta niskojamme. Soolosoittajista olisi kuitenkin jollain tavalla synnytettävä enemmän kuin yksittäisten soittajien summa.
–Miten epämääräinen lauma kulkisi eteenpäin ja samalla tehtäisiin se, mikä on pakko tehdä?
Työssä pysymisen ydin on Kurosen mukaan raha.
–Ihminen on laiska mutta lahjottavissa. Tupokin on kuin suomalainen perheriita: se ei ala mistään eikä lopu mihinkään, mutta pari kertaa vuodessa se on käytävä läpi.
Mutta pelkkä rahakaan ei riitä, koska, kuten Kuronen kysyi, miten jaksan viitsiä?
–Jaksamisen perusedellytys on motivaatio. Että jaksaisi viitsiä, omia kykyjään on kehitettävä, löydettävä ”oma juttu”.

Iloitse rutiineista!

Työssä jaksamiseen kuuluu Kurosen mielestä myös se, että työhön väsyy. Mutta liiallinen puhe työuupumuksesta on kääntynyt itseään vastaan: jos ei ole uupunut, ei ole tehnyt kaikkeaan. Eli kuten eräässä Kurosen näkemässä työpaikkakyltissä luki: Mies jolla ei ole tyrää, ei ole kantanut osaansa yhteisestä taakastamme.
Väsymiseen tepsivät Kurosen mukaan vanhat konstit: ruumiillisesti väsyneen on rasitettava henkistä puolta, henkisesti väsyneen ruumiillista.

– Jos väsymystä ei hoida, niin elämisen mieli katoaa: NASAn termin mukaan lentää tyhjillä tankeilla, eli on burn out. Tasapainoon on kolme tietä: pois lähteminen (joka ei aina ole kovin yksinkertaista), rutiinien rakastaminen (eli ollaan hiljaa, niin konsultit lipuvat ohitsemme) sekä oman jutun kehittäminen (perustehtävän löytäminen, eli miksi me ollaan työpaikalla). Kun oman juttunsa, eli omat kykynsä löytää ja alkaa käyttää niitä, jaksaa viitsiä, Kuronen viestitti.
Työyhteisön pitäisi kuitenkin tukea jokaisen omia erikoiskykyjä. Usein käy kuitenkin niin, että organisaatio ei kestä liian luovia tai järkeviä ajatuksia, Kuronen huomautti.

Hän kertoi riemastuttavan tarinan vanhainkodista, johon tuli kaksi työharjoittelijaa yläasteelta. Työharjoittelijoista toinen alkoi puhua mummojen kanssa Dallapéstä ja entisistä ajoista. Väki virkistyi. Toinen totesi parin päivän jälkeen, että täällä ei ole tarpeeksi äksöniä. Tästäkös vakiväki hermostui: huoneet täytti puheen sorina ja samalla pintaan tuli ydinkysymys: työntekijätkin kaipasivat äksöniä!
Kurosen alustuksen annin summasi ääni yleisön joukosta: pidetään asiat niin yksinkertaisina, että ydin näkyy.

Joskus on pysähdyttävä ajattelemaan

Alkupuheenvuorot pitivät artjärveläisessä vanhainkodissa hoitajana työskentelevä Eeva Martikainen, Hilda Käkikosken koulun rehtori Juha Heinonen ja myrskyläläisen päiväkodin johtaja Tiina Salminen.
Martikainen muistutti, että aina silloin tällöin jokaisen on hyvä kysyä, miten itsellä menee ja miten asioihin voisi vaikuttaa.
– Onko kaikki taakat tarkoitettu yksin kannettavaksi vai muiden kanssa - tai onko niitä kaikkia tarkoitettu kannettaviksi lainkaan. Jos et pidä kengän jäljistä kasvoillasi, on noustava ylös, hän siteerasi terapeutti Tommy Hellsteniä.
– Omaa ajatteluaan voi alkaa muuttaa siitä, että ei suostu ajamaan itseään loppuun.
– Jos uupumus ei helpota, voi miettiä onko ehkä vuorotteluvapaan tai sapattivuoden pitäminen ajankohtaista. Vai saisiko virkavapaata, jonka aikana voi hakea tai kouluttautua toiselle alalle? Onko ollut vain liian kauan samassa työpaikassa?

Martikaisen työpaikalla henkilöstö arvostaa johdon kiinnostusta tehtävään työhön.
– Johdon käynnit ja osallistuminen on tärkeää. Kaikki ammattikoulutus on tervetullutta. Tärkeitä ovat myös asialliset työvälineet. Sijaisiksi pitäisi palkata koulutettuja tai vahvan kokemuksen omaavia ihmisiä, muuten väki rasittuu, kun vastuuta pitää kantaa kahden puolesta.
Ihmisten erilaisuutta pitäisi Martikaisen mielestä hyödyntää työpaikoilla.

– Erilaisesta osaamisesta tulee hyvä kokonaisuus ja se vaikuttaa koko työyhteisön hyvinvointiin. Jokainen itse voi myös miettiä, kylvääkö iloa vai toivottomuutta.
Juha Heinonen piti työpaikan ilmapiirin kannalta tärkeinä henkilökemiaa, toverillisuutta, reiluutta ja tasa-arvoa. Työyhteisön mitta on muun muassa se, miten tasa-arvoisesti siellä kohdellaan pätkätyöläisiä ja huonommin palkattuja.
–Ei ole enemmän ja vähemmän tärkeitä töitä, vaikka palkka on erilainen.

Elämässä on muutakin kuin työ

Johtajan on Heinosen mielestä hyvä muistaa katsoa peiliin. Käkikosken koulussa kaikilla työyhteisön jäsenillä on valtaa. Jokainen saa esimerkiksi itsenäisesti käyttää rahaa tarpeellisiksi katsomiinsa hankintoihin erillislupia kyselemättä.
Tiina Salmisen mielestä hyvän työilmapiirin a ja o on avoin vuorovaikutus ja se, että tiedetään mitä tehdään.

–Työ ja oma itse työvälineenä eivät kuitenkaan ole ainoita tärkeitä asioita elämässä. Siviilissä löytyy vastapaino, kun saa olla vain oma itsensä. Salminen piti tärkeänä ennen kaikkea sitä, että työ on juuri sitä, mitä haluaa tehdä.
Soihtulassa pidetty työssä jaksamisen teemailta oli osa kolmen kunnan yhteistä Yhdessä paremmin -hanketta, joka käynnistyi viime marraskuussa. Hankkeeseen kuuluu myös pienryhmätyöskentelyä ja muun muassa esimiesvalmennusta. Hanke päättyy vuonna 2006. Hankkeen kustannukset, yhteensä 100.000 euroa, jaetaan puoliksi työministeriön ja mukana olevien kuntien kesken.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Marita Itävuori

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI