|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Yle vastaa Aku Louhimiehelle: ?Kumpikaan väite ei pidä paikkaansa? (17.10.2018 16:22)
Petteri Orpo lipsautti ?vähän huonommat kyvyt? ? Selventää nyt mitä oikein tarkoitti (17.10.2018 16:04)
Antti Rinteeltä suora neuvo Sipilälle ? Kertoo miksei tarttunut A-studiossa kädenojennukseen (17.10.2018 15:18)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Virheiden tekemistä pelätään liikaa
04.04.2014



Suomalaiset pelkäävät virheiden tekemistä. Niiden pelko johtaa useimpia meistä.

–Koulu on etuasemassa siinä, että virheiden pelosta päästään. Jos koevastaus menee väärin, voisi siihen laittaa pienen merkin, mutta tärkeämpää olisi korostaa oikein menneitä vastauksia: hei tämän sinä osaat!
Näyttelijä, vuorovaikutuskouluttaja Outi Mäenpää piti antoisan alustuksen Loviisassa tiistaina järjestetyssä suuressa koulukeskustelussa, jonka aiheena oli millaisen koulun haluamme.
Koulumaailma on tullut Mäenpäälle tutuksi ennen kaikkea oman uusperheen myötä. Perheessä on kuusi 8-20 -vuotiasta lasta.
–Lapsistamme kahdella on keulinut vahvasti murrosiässä, lohdutteli Mäenpää yleisöä, joka koostui koululaisten vanhemmista ja opetushenkilökunnasta.
–Murrosikäisten kanssa on vain selviydyttävä päivästä toiseen, vaikka välillä tuntuisi, että olisi töissä psykiatristen potilaiden kanssa mielisairaalassa.
Mäenpää totesi, että ihmiset, niin pienet kuin suuretkin, kaipaavat hyväksyntää, ei innostuksen myrkyttämistä. Kielteisyydessä suomalaisia ei hänen mielestään tarvitse sparrata.
–Se, että sanotaan jatkuvasti “ei noin, älä tee sitä tai tätä, älä nyt hulluja puhu” saa ihmisen pienenemään ja kapenemaan. Itse tein paljon töitä sen eteen, että hyväksyin virheeni.
Jos onnistuu antamaan itselleen luvan tehdä virheitä, johtaa se Mäenpään mukaan siihen, että ihminen on esimerkiksi työelämässä rento, läsnäoleva ja pystyy käyttämään kaiken tietotaitonsa. Virhetraumainen ei kykene samaan.
Virhetraumat ovat yleisiä myös kouluissa. Sen sijaan, että opettajat kehuisivat oppilasta siitä, että hän osaa jotain, tahtoo tilanne usein mennä päinvastaiseksi. Huomio kiinnittyy useimmiten siihen mitä ei osaa.
–Kun opettaja tulee mussuttamaan virheistä, kannattaa ajatella että hän tässä kärsii virhetraumasta enkä minä. Se on opettajan ongelma, ei minun.
Virheiden pelko hallitsee Mäenpään mukaan liian monen elämää. –Ei uskalleta ajatella, että minä riitän. Ihminen on voimakas, mutta myös heikko, ja ehjä, mutta myös rikki. On opittava sietämään mokia ja huonoja hetkiä.
Virheiden teon pelon karistamiseksi ja vuorovaikutustaitojen lisäämiseksi Mäenpää toivoo kouluihin lisää ilmaisutaitoa. Se on avainsana, eikä aina se matematiikka. Ilmaisutaitoa lisäämällä päästään lähemmäs myös väkivallatonta ilmaisua.
Omien lastensa myötä eri ikäkausia läpikäyneenä Mäenpää muistutti myös, että vanhempien on opittava sietämään lapsen pettymys.
–Siedätyshoidon pettymyksiin on tapahduttava kotona.

Millainen on hyvä koulu?

Alustuksen jälkeen kouluillassa siirryttiin paneelikeskusteluun, jossa sivuttiin tulossa olevaa opetussuunnitelman muutosta ja puhuttiin koulumaailman näkymistä yleensäkin.
Paneeliin osallistuivat koulutuspäällikkö Timo Tenhunen, sivistyslautakunnan suomenkielisen jaoston puheenjohtaja Päivi Melamies, yrittäjä Mari Ståhls ja lehtori Riitta Sinkkonen.
Aluksi panelisteilta kysyttiin, millainen on hyvä koulu. Vastauskimarasta löytyivät mm.: terve rakennus, jossa sekä oppilaat että opettajat voivat fyysisesti ja psyykkisesti hyvin; osaavat opettajat; sitoutunut henkilöstö; turvallinen ympäristö, jossa kiusaamista on mahdollisimman vähän; suvaitsevainen ja erilaisuuden sekä erilaiset oppimistavat huomioon ottava.
Hyvän koulun mittariksi katsottiin myös opettajien välinen toimiva vuorovaikutus. Jos opettajien vaihtuvuus on suuri, se kertoo jostakin.

Itsenäistä ajattelua ja yhdessä tekemistä

Mitä koulussa sitten opitaan? Keskustelijoiden mukaan hyvä koulu antaa parhaimmillaan lapsille hyvät eväät elämään. Mari Ståhlsin mielestä opitut taidot pitäisi soveltaa myös käytäntöön.
–Koulussa opitaan elämää eikä vain koulua varten.
Riitta Sinkkonen katsoi, että tärkeintä on oppia ajattelemaan omilla aivoilla itsenäisesti. Lisäksi tarvitaan yhdessä oppimista ja tekemistä.
Timo Tenhunen puolestaan korosti kykyä toimia toisten ihmisten kanssa.
Päivi Melamiehen mukaan koulussa opitaan sitä, mitä kotona ei voi opettaa.
–Esimerkiksi kuorolaulua.
Hän jatkoi, että kaikessa oppimisessa tärkeintä on motivaatio.

Luottamusta ja avoimuutta

Panelisteilta kysyttiin myös, millaisia oppimismuistoja heillä itsellään on kouluajoilta. Yksi mainitsi kielioppiin liittyvän lyhennelitanian “konsukiepre”, toinen välitunnit ja liikunnan ja kolmas ulkoa oppimisen kertotauluinen. Myös kurinalaisuus muistui mieleen.
Arvoista puhuttaessa verrattiin sitä mitä arvoja lapsi saa kotoa ja mitä koulusta.
–Kotoa tulee toisten ihmisten kunnioittaminen ja koulusta ryhmässä toimiminen, mietti Ståhls.
Paneelin puheenjohtajana toiminut Mäenpää totesi omana mielipiteenään, että lapsille ei saisi koulussa arvostella vanhempia eikä kotona opettajia. Arvopohjan rakentamisessa tarvitaan kodin ja koulun yhteistyötä sekä vanhempien ja opettajien välistä luottamusta.
–Suora suhde vanhemman ja opettajan välillä sekä avoimuus on tärkeää. Lapseen liittyviä salaisuuksia ei saisi olla puolin eikä toisin.
Tenhusen mukaan sekä kotona että koulussa tarvitaan selkeitä sääntöjä. Koulu ei voi toimia ilman sääntöjä, mutta kotonakin niitä voisi olla esimerkiksi läksyjen tekemisen, ruokailun ja nukkumaanmenon suhteen.
Paneelissa sivuttiin myös sitä, mihin eskarilaisen ja ekaluokkalaisen innostus häipyy? Vaihe, jossa koulu ja läksyt ovat jipii, haihtuu valitettavan nopeasti. Siihen, miten innostus saataisiin kestämään, ei ole löytynyt viisastenkiveä.

Valmiuksia elinikäiseen oppimiseen

Koulusta toivotaan taitoja myös tulevaisuuden työelämään. Mutta millaisia?
Melamies otti uudelleen esille kuorolaulun.
–Sosiaaliset taidot, yhdessä oleminen ja tekeminen, ovat tärkeitä. Työelämässä tarvitaan lisäksi yhä enemmän paineensietokykyä. Myös oppimisvalmiudet on oltava, sillä työssä tulee eteen koko ajan uusia asioita.
Tenhunen puhui mediataitojen ja median lukutaidon puolesta.
–Tietokoneet ovat mukana jossain muodossa kaikissa ammateissa.
Sinkkonen korosti vuorovaikutustaitoja, kykyä verkostoitua sekä rohkeutta ottaa riskejä, eikä vain mennä valmiiden mallien mukaan.
Vastauksissa mainittiin myös, että vakinaiset, pitkät työsuhteet muuttuvat yhä harvinaisemmiksi. Siksi moni joutuu jatkossa opettelemaan aikuisiällä uuden ammatin. Valmius tähän pitäisi luoda jo peruskoulussa.

Kahvihuoneessa höyryt pihalle

Keskustelussa nostettiin esille myös opettajan rooli ja ennen kaikkea jaksaminen. Mäenpää kysyi, tukevatko opettajat toisiaan?
–Kahvihuoneessa päästetään tarvittaessa höyryt ulos ennen seuraavaa tuntia. Tämä muutamankin minuutin vertaistuki on tärkeä siinä hetkessä, sanoi Sinkkonen.
Tenhunen näki hyvänä, että jatkossa luokassa saattaa olla kaksi opettajaa yhtä aikaa ja tuki tulee siinä sivussa.
Myös opettajien mahdollisuuksia työnohjaukseen kysyttiin.
–Työnohjausta on saatavilla ja sitä tarvitaan. Yleensä sitä kuitenkin annetaan vasta sitten kun on liian myöhäistä, arveli Tenhunen.
Melamies, joka on työskennellyt pitkään erityisopettajana, kiteytti opettajan roolin yhteen lauseeseen.
–Opettaja on jatkuvasti estradilla ilman tietoa seuraavasta vuorosanasta. (EK)

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia




� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI