|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Huuhkajat hävisi Budapestissa ? hyvä varoitus hehkuttelun keskellä (19.11.2018 00:28)
Jokerit voitti ? vastustaja laittoi kunnolla omiin (18.11.2018 20:47)
Vasemmiston uuden äänestyksen kätilöinyt Olli Kohonen: ?Puolueissa puhutaan kauniisti demokratiasta, mutta päätökset tehdään tilatakseissa? (18.11.2018 12:15)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Loviisan voimalan digitalisointi myöhästyy ainakin 3 vuotta
11.10.2013



Loviisan voimalaitoksella meneillään oleva automaatiojärjestelmien uudistaminen kangertelee, ja myöhästyy ainakin kolme vuotta alun perin suunnitellusta. Alkuperäisten analogisten järjestelmien uudistaminen digitaalisiksi käynnistyi suunnittelulla jo vuonna 2005, ja laitoksen piti siirtyä kokonaan digiaikaan vuonna 2015. Uusimpien arvioiden mukaan automaatiouudistus kestääkin yhteensä peräti 13 vuotta, ja valmistuu vasta vuonna 2018.

Fortum on jo ilmoittanut pohjoismaiselle sähkömarkkinavalvojalle Nordpoolille, että Loviisan voimalaitoksen ykkösyksikkö pysäytetään vuoden 2015 juhannuksena noin 100 päivän ajaksi vuosihuolto- ja automaatiotöiden takia. Tuolloin ykkösreaktorin 1960-luvun lopulta ja 1970-luvun alusta peräisin olevat analogiset valvonta- ja automaatiojärjestelmät vaihdetaan 2000-luvun digitaaliksiksi järjestelmiksi. Ykkösyksikön automaatioasennukset kestävät vuoden 2016 puolelle. Kakkosyksikön viimeiset asennukset on määrä saada valmiiksi vasta vuonna 2018.
-Uusien järjestelmien asentaminen lähes 40 vuotta vanhoihin laitteisiin sekä rakennuksiin on osoittautunut odotettua vaativammaksi ja työläämmäksi. Sitä ei riittävästi otettu huomioon projektin aikataulussa eikä suunnittelussa, kommentoi projektin paikallisjohtaja Ulf Lindén Fortumista.

Olkiluoto 3:n ongelmat heijastuvat

Uuden digitaalisen järjestelmän toimittaa saksalainen Areva-Siemens, ja se on samanlainen kuin Olkiluoto 3-yksikköön parhaillaan asennettava järjestelmä, joka sekin on pahasti myöhässä. Olkiluoto 3:n vaikeudet ovat heijastuneet myös Loviisaan, kun Areva-Siemens on joutunut järjestelemään uudelleen resurssejaan Suomen hankkeissa.
Lindénin arvion mukaan automaation asentaminen uuteen ydinvoimalaan on kuitenkin helpompaa kuin vanhaan.
-Uusien järjestelmien asentaminen on vaativaa ahtaissa tiloissa, kun vanhoja järjestelmiä ei voida ensin purkaa pois. Joudumme tekemään muutoksia rakenteisiin, ilmastointeihin ja muihin järjestelmiin, jotta uusia kaapeleita ja muuta digitaalitekniikka saadaan järkevästi sopimaan, Lindén kertoi.
Lähes kaikkialla missä on puhkaistava aukkoja vanhoihin rakenteisiin, on toisella puolella vastassa putkia ja kaapeleita, jotka on siirrettävä ensin sivuun. Myös suunnitelmien lisensiointi STUK:ssa on vienyt arvioitua enemmän aikaan.
-En silti halua mitenkään STUK:ia moittia. He ovat olleet tarkkoja ja vaativia, mikä on viranomaisen tehtäväkin, Lindén kertoi.
Vuosien kestäneen digitalisointihankkeen aikana joitakin Fortumin asiantuntijoita, muun muassa automaatiosuunnittelija siirtyi Fennovoiman leipiin. Lindénin mukaan se ei ole kuitenkaan ollut viivästymisen syynä.
-Se ei ole tässä iso tekijä. Ollaan saatu rekrytoitua hankkeeseen uutta pätevää porukkaa, Lindén vastasi.
Digitalisoinnin viivästyminen ei Lindénin mukaan vaaranna laitoksen turvallisuutta eikä käytettävyyttä.

“Jossain vaiheessa varaosat loppuisivat”

-Myöhästyminen ei ole mitenkään vaikuttanut turvallisuuteen eikä käytettävyyteen. Nykyinen järjestelmä on toiminut luotettavasti yli 30 vuotta, ja meillä on edelleen jäljellä varaosia, Lindén vakuutti.
Ongelmana kuitenkin on, että voimalaitoksen nykyisten järjestelmien tarvitsemien transistoreiden, piirilevyjen, kuvaputkien ja releiden sekä muiden analogisten varaosien valmistus loppui jo 1980-luvulla. Siemensin 1970-luvulla Loviisaan rakentamassa analogisessa järjestelmässä on esimerkiksi yhteensä 30.000 piirilevykorttia per yksikkö. Fortum hankki aikanaan tuhansia varaosia varastoon, mutta jossain vaiheessa ne uhkaavat loppua kesken.

“Tilanne ei ole hyvä”

-Tilanne ei ole hyvä. Vikoja on onneksi ollut vähän, ja nyt varaosia on vielä riittävästi, mutta kun voimalaitoksen käyttöikää pidennettiin aikanaan noin 20 vuodella vuosiin 2027 ja 2030 saakka, niin varaosia ei riittäisi niin pitkäksi aikaa. Jossakin vaiheessa ne loppuisivat, Lindén totesi.
Tosin Loviisa 1:n digitalisoinnin jälkeen voidaan sen analogisia varaosia käyttää tarvittaessa vielä Loviisa 2:lla.
-Uusi digitaalinen järjestelmä pitää kuitenkin saada käyttöön mahdollisimman pian, mutta mielummin laadukkaasti ja turvallisesti kuin hosuen, Lindén lisäsi.

Digitalisointi iso harppaus nykyaikaan

Digitalisointi parantaa Ulf Lindénin mukaan voimalaitoksen ohjauksen ja valvonnan selkeyttä. Digitaalisessa automaatiossa voidaan yhdistää laitossuojaus-, reaktorisuojaus- ja pikasulkujärjestelmät, mikä parantaa laitoksen ohjattavuutta häiriö- ja onnetttomuustilanteissa. Suojausautomaation tarkoituksena on valvoa ydinvoimalaitoksen tärkeitä järjestelmiä sekä havaita niissä mahdollista epänormaalia toimintaa sekä tarvittaessa automaattisesti ajaa laitos turvalliseen tilaan. Digitaalijärjestelmän kaapelointi toteutetaan uudentyyppisillä paloturvallisilla kaapeleilla. Digitaalisessa järjestelmässä saadaan lisäksi käsiteltyä enemmän tietoa kuin analogisessa.
Vielä 1970-luvulla Loviisan neuvostovalmisteisten VVER-ydinreaktoreiden länsimainen analoginen automaatiojärjestelmä edusti alansa huipputekniikkaa verrattuna vastavaaviin neuvostoliittolaisiin järjestelmiin.
-Tekniikka ja erityisesti tietotekniikka ovat kehittyneet valtavasti 1970-luvulta nykypäivään. Muistele nyt itse miltä esimerkiksi kuvaputkitelkkari näytti 1970-luvulla, ja miltä litteä taulu-tv näyttää nyt, Lindén muistutti. Digitalisointi on voimalaitokselle iso harppaus nykyaikaan.

Testaukset käynnissä Slovakiassa

Alunperin digitalisointihankkeen arvioitiin vaativan yhteensä noin miljoonan tunnin työpanoksen, työllistävän noin 50 henkilöä ja maksavan noin 100 miljoonaa euroa.
-Ei puhuta rahasta. En ole nyt arvioinut montako työtuntia tähän yhteensä menee, mutta kun projektissa on päätoimisesti mukana 50-70 henkilöä Fortumista ehkä vuoteen 2018 saakka, niin onhan se paljon enemmän kuin aluksi arvioitiin, Lindén muotoili. Heistä noin 20 työskentelee päätoimisesti Loviisassa.
-Parhaillaan järjestelmää on testattu kesäkuun puolivälistä alkaen Slovakian Bratislavassa sekä Saksan Erlangenissa, jossa meillä on kolme henkilöä valvomassa testausta, Ulf Lindén sanoi. (AH)

STUK: “Ei vaaranna turvallisuutta”

Säteilyturvakeskuksen vuonna 2008 ilmestyneen Alara-lehden otsikko kertoi, että “Loviisan automaatiouudistus toteutuu viime hetkillä”. Tuolloisen aikataulun mukaan digitalisoinnin oli määrä valmistua vuoden 2014 aikana. Noin kolmen vuoden myöhästyminen ei STUK:n mukaan kuitenkaan uhkaa laitoksen turvallisuutta.
-Ei tämä (myöhästyminen) ole turvallisuuden kannalta mikään ongelma. Varaosien saannin kannalta ja laitoksen kunnossapidon tilanne voisi jossain vaiheessa muodostua hankalaksi, mutta Fortumilla on riittävästi varaosia varastossa, arvioi STUK:n automaatiotarkastaja Kaj Söderholm.
-Fortumin kanssa on keskusteltu tästä. Seuraamme tilannetta, ja järjestämme useita tarkastuksia. Meille ei kuulu niinkään hankkeen aikataulujen, vaan turvallisuuden valvonta eikä se ole tässä vaarassa, Söderholm täsmensi.
Entä mitä tapahtuu, jos varaosat pääsevät loppumaan ennen digitalisoinnin valmistumista?
-En lähtisi spekuloimaan sillä. Eiköhän niitä varaosia löydy ainakin alempiin turvallisuusluokkiin, kun vanhaa reletekniikkaa ja muita varaosia voidaan saada muualtakin teollisuudesta kuin vain ydinvoimateollisuudesta, Söderholm totesi keskiviikkona. (AH)

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia




� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI