|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
KRP pidätti kaksi jättioperaation yhteydessä ? Rikostarkastaja IL:lle: ?Minä en ainakaan pysty näkemään mitään muuta tässä? (23.9.2018 19:23)
Kokoomuslainen vastaa Juha Sipilälle: ?Kuului myös kostolla uhkailua ja tytöttelyä? (23.9.2018 19:08)
Valtiojohtoa informoitu tapahtumista Turun saaristossa: ?Kyse poikkeuksellisen suuresta operaatiosta? (23.9.2018 15:23)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


“Muistakaa ja unohtakaa”
10.09.2013



–Muistaa vai unohtaa on kysymys, joka vuoden 1918 sisällissodan päättymistä kunnioittavan muistomerkin äärellä on asetettava. Sanon, että meidän tulee muistaa ja unohtaa, muotoili dosentti Erkki Teräväinen puhuessaan Ahvenkoskella muistomerkin vihkiäistilaisuudessa.

Elimäentien ja Savukoskentien risteyksessä paljastettiin lauantaina Loviisan kaupunginvaltuustossa tehdystä aloitteesta alkunsa saanut muistomerkki. Sen on suunnitellut arkkitehti Anneli Naukkarinen. Muistomerkki on tehty paikallisesta punamustakivestä.
Muistomerkillä kunnioitetaan vuoden 1918 sisällissodan taistelujen päättymistä. Viimeinen punaisten joukkojen yksikkö antautui 5.5.1918 Ahvenkoskella.
–Vuonna 1917 pieni, autonominen Suomi eli sitä elämää, jonka maailman tapahtumat olivat sille antaneet. Ja elämä kulki tsaarin Venäjän murrosaikojen ja ensimmäisen maailmansodan tummien pilvien varjossa. Kansalaisilla oli nälkä syksyllä 1917, eikä edes Venäjältä saatu viljaa, taustoitti Teräväinen sitä aikaa, jota elettiin sisällissodan kynnyksellä.
Uudet aatteet olivat levinneet Suomeen. Kansalaisuusaate oli vahvistunut tsaarinvallan sortokausien myötä.
–Aatteet, jotka vaativat rahvaalle, työläisille, parempia oloja olivat saaneet jalansijan niin maatyöläisten kuin etenkin kaupunkien ja teollisuuspaikkakuntien työläispiirien keskuudessa. Monella paikkakunnalla oli hulmunnut sosialismin punainen lippu. Enää ei ollut vakaata, perinteisiin pitäytynyttä yhteiskuntaa, jossa jokaisella oli ennalta määrätty paikkansa. Vanhaan ei ollut paluuta.
Suomi jakaantui. Eri ryhmät ajoivat itsenäistä Suomea. Päämäärät olivat kuitenkin hieman erilaiset.
–Punainen Suomi nousi kapinaan ja kansalaissotaan. Valkoinen, porvarillinen Suomi nousi vapaussotaan, nujertamaan tsaarinvallan ja sosialismin uhkaavan ikeen. Ajauduttiin sotilaalliseen kamppailuun, veli veljeä vastaan, veljessotaan. Porvarillinen Suomi kutsui Saksan apuun, selvitti Teräväinen. Muistomerkin selustaan on tallennettu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi tiivistelmä sisällissodan taistelujen viimeisistä vaiheista:
“Suomen sisällissodan ratkaisuvaiheissa saksalainen Osasto Brandenstein nousi maihin Loviisassa, Valkon satamassa 7.4.1918. Osa joukoista hyökkäsi 8.4.1918 kohti Kotkaa. Punaiset löivät heidät Kyminlinnassa, ja saksalaiset perääntyivät puolustusasemiin Ahvenkosken länsirannalle 9.4.1918. Asemat säilyivät ajoittaisista taisteluista huolimatta aina toukokuun alkuun. Viimeisten taistelujen jälkeen solmittiin aselepo Kotkan konsulikunnan välityksellä, ja punaiset antautuivat Ahvenkoskella 5.5.1918. Sisällissodan sotatoimet olivat päättyneet Suomessa”.
Ahvenkoskella antautui noin 900 punaista. Kotkassa vastarinnasta oli luopunut noin 4000 punaista.

Historia antaa mahdollisuuden olla uusimatta virheitä

Teräväinen jatkoi, että sota vaati uhrinsa.
–Tosin suurimmat uhrien määrät tulivat sisällissodan vankileireillä nälkään ja tauteihin nääntyneistä sekä sokean koston, teloituksien uhreista. Näissä kuolleiden lukumäärä on moninkertainen taisteluissa kaatuneisiin verrattuna. Tämän johdosta meidän on taas kysyttävä tuleeko meidän unohtaa vai muistaa? Sanon, että muistaa ja unohtaa.
Sisällissodan haavat olivat pahoin auki talvisotaan saakka. Talvisota yhdisti kansakuntaa henkisesti, ja monia murtumia parannettiin.
–Kuinka voi olla mahdollista, että sota erottaa ja jakaa, mutta myös yhdistää? Kyse on vihollisesta. Silti sisällissodassa eri puolilla isänmaansa puolesta taistelleet asetettiin samaan asemaan vasta 1960- ja 1970 -luvuilla, totesi Teräväinen.
Teräväisen mukaan historia ei opeta. Kuinka monta kertaa on unohdettu se, ettei sota tuo lopullista ratkaisua mihinkään.
–Milloin tulee aika, jolloin valta ei enää sokaise? Pahoin pelkään, että ei milloinkaan. Kun ihminen muistaisi oikeita asioita ja eläisi ihmisten keskellä ihmisiksi, ihmisten yhteiskunnassa, hän ehkä huomaisi, kuinka historia antaa meille mahdollisuuden olla uusimatta virheitä.
Hän jatkoi, että meillä on muistoja siksi, ettemme unohtaisi. –Ettemme unohtaisi sitä, että yhteiskuntaa ei rakenna sielua kalvava ja mustuttava viha, vaan että rakennamme yhteiskuntaa yhdessä. Tämän muistomerkin on kyettävä osoittamaan, että kun kansakunta on tullut tiensä päähän, umpikujaan, sen on katsottava huomiseen yhdessä. Muistaen ja unohtaen. (EK)

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia




� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI