|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Raivostuneen Juha Sipilän ulostulo: ?Olen rauhallinen mies, mutta minullakin on rajani? (22.9.2018 11:34)
Ay-pomolta suorat sanat hallitukselle Ylellä: ?Ihmiset ovat nyt todella kyllästyneitä? (22.9.2018 10:55)
Mauri-myrsky saapui Suomeen ? Meteorologit: ?Puuskat paikoin lähellä 20 m/s? (22.9.2018 10:11)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Kaupunginjohtaja toivoo poliittista päätöstä tämän vuoden aikana
16.08.2013



Loviisan Sahaniemen rakentamisesta on kiinnostunut kaksi eri toimijaa. Toinen rakentaisi kerrostaloja ja muita asuinrakennuksia ja toinen kylpylä-hotellin. Loviisan kaupunginjohtaja Olavi Kaleva pitää kiinnostusta osoittaneita ihan vakavasti otettavina kumppaneina. Hotelli-kylpylästä kiinnostunut venäläisliikemies asuu Kalevan tietojen mukaan Suomessa ja hänellä on liiketoimintaa Helsingissä.


- Rahoitus ei ole ongelma. Heillä on omaa pääomaa ja mahdollisuus kansainväliseen rahoitukseen.
Kaleva toteaa, että alueen kehittämisessä on eri vaihtoehtoja, jos kaksi eri toimijaa etenisivät ajatuksissaan. Asuinrakennuksia ja kylpylä-hotelllia voitaisiin rakentaa joko yhtä aikaa tai omilla aikatauluillaan.
Monelle venäläisrakentaminen tarkoittaa korkeita aitoja, mutta Kaleva korostaa Sahaniemeä kehittävän niin, ettei vapaata liikkumista rajoitettaisi ja viher- sekä virkistysalueita jätettävän myös kaupunkilaisten käyttöön.
Kaupunki oli itse yhteydessä suuriin kotimaisiin rakennuttajiin, joista kaksi on ilmoittanut, ettei ole kiinnostunut, muutamilta odotetaan vielä vastausta. Sitä, mitä kautta venäläistaustaiset löysivät Sahaniemen alueen, Kaleva ei osaa sanoa.
Jotta neuvotteluissa päästäisiin etenemään, tarvitaan kaupungin puolelta linjaus halutaanko aluetta kehittää ja mihin suuntaan ja millä aikataululla, Kaleva sanoo.
Hän kertoo tiedottaneensa kaupunginhallitusta heränneestä kiinnostuksesta ja saaneensa vastauksen, että jos kiinnostusta on, niin ilolla otetaan vastaan.
- Tämän vuoden puolella olisi hyvä saada selkeä käsitys siitä, mitä tahdotaan ja sen jälkeen mennään normaalin päätöksentekoprosessin mukaan.
Jos kaikki sujuisi sutjakkaasti, voisi hänen arvionsa mukaan alueen maanparannustöihin päästävän kesällä 2014 ja sen jälkeen rakentamaan.
Kaavoitus on usein asia, joka poikii myös valituksia. Onpa Loviisassakin kuulunut jo puheenparsia, joissa luvataan valittaa niin pitkälle kuin tietä riittää, jottei alueelle rakennettaisi.
- On outoa, jos ajatellaan että valitetaan mistä tahansa vaikka meillä onkin järjestelmä joka sen mahdollistaa. On ikävää, jos hanke makaa monta vuotta oikeusasteissa, se nostaa kustannuksia ja voi vaikuttaa myös kiinnostuneisiin. Kaleva toteaa, että jokainen voi itse miettiä mahdollisen valituksen eettisyyttä ja juridisuutta.
Sahaniemen alueen kehittämistä hän pitää kaupungin kannalta tärkeänä ja muistuttaa, ettei kehittämisessä oteta loviisalaisilta mitään pois, päinvastoin.
- Alueelle on joka tapauksessa tehtävä jotain eikä se nykytilassa herätä mitään positiivisia mielikuvia, hän luonnehtii.

Joko tällä kertaa?

Jos Sahaniemestä asuinalue syntyisi, on taustalla pitkä tie. Vuonna 1986 silloinen kaupunginjohtaja Ralf Grahn yhdessä Loviisan entisen kaupunginjohtajan, hankkeen konsulttina toimineen, Sigurd Slätiksen kanssa viritteli tähtäintä korkealle. Slätis ja Grahn kertoivat lokakuussa 1986 Loviisan Sanomille, että Sahaniemen-Tamminiemen alueen hyödyntäminen tähtää korkeaan tasoon. Alueen esisuunnitelmat olivat valmistuneet ja pian oli alkamassa tehokas markkinointi. Runkona suunnitelmissa oli kylpylähotelli sekä kulttuurialan monitoimihalli ja useita oheistoimintoja.
- Keskitason keskusta ei tänä päivänä kannata ajatella, sillä niitä löytyy jo riittämiin. Sen sijaan korkean tason tiloilla on olemassa markkinarako, tähdensi Bella Loviisa -hankkeen konsulttina toiminut Slätis artikkelissa.
Kylpylähotellin ja kulttuuritilojen lisäksi Sahaniemeen suunniteltiin pienvenesatamaa, golf-rataa, purjehduspaviljonkia, lomaosakkeita, lasten aarresaarta sekä uimarantoja. Tuolloin kaavailtiin, että Bellan alueelle tulisi lomakylä.
Slätis ja Grahn kertoivat jutussa, että markkinointivideo oli tekeillä ja mainospakettia tarjottaisiin koti- ja ulkomaisille yrityksille. Slätis arvioi Lovarille, että jotain konkreettista odotellaan jo vuoden 1988 aikana. Grahn puolestaan huomautti, ettei kaupunki ota yrittäjän roolia.
- Kun kyseessä on mammuttihanke, niin se toteutuu tai sitten ei. Tärkeintä on kuitenkin, ettei jäädä passiivisina odottelemaan “lottovoittoa”, vaan yritetään tosissaan, painotti Grahn jutussa. Miehet näkivät, että alue sopisi hyvin myös ulkomaalaisten käyttöön.
- Esimerkiksi Ruotsi, Neuvostoliitto ja Saksa ovat maita, jotka jo sijaintinsa puolesta voisivat ottaa alueen omakseen, Slätis tähdensi lopuksi.

Bella Loviisa II

Huhtikuussa 1989 Sahaniemeä koskevassa asemakaavassa hyväksyttiin niemeen matkailupalvelut ja Bellaan asunnot. Silloin korvattiin aiempi kaava, joka oli vuodelta 1972. Vuoden 1989 kaavassa hyväksyttiin niemeen liike- ja toimistorakennuksia sekä hotelli- ja majoitusrakennuksia. Tämän jälkeen hyväksytty vuoden 1990 Bella Loviisa II -asemakaava on nyt ainoa voimassa oleva, mutta ei oikeusvaikutteinen. Siinä alueelle on osoitettu asuinkerrostaloja ja -rivitaloja, liike- ja toimistorakennuksia sekä lähivirkistys-, puisto- ja venesatama-alueita.
Tällä vuosituhannella Sahaniemi on ollut jälleen enemmän esillä. Tammikuussa 2003 Loviisan Sanomat uutisoi, että YIT tulee neuvotteluihin mukaan helmikuussa. YIT:n edustaja iloitsee haastattelussa siitä, että aikataulu tuntuu pitävän, ja lisää: “Tällaisissa hankkeissa se yleensä venyy”.
Saman vuoden lokakuussa kerrottiin, että Sahaniemen uuden kaavan valtuustokäsittely siirtyy keväälle, sillä maaperätutkimukset pysäyttivät kaavatyön. Alueen markkinointi oli kuitenkin jo aloitettu ja kiinnostustakin oli löytynyt.
Vuonna 2004 alueelle laadittiin Meri-Bellan asemakaavan muutos, jossa suurin osa kaava-alueesta varattiin omarantaisten erillispientalojen ja rivitalojen korttelialueeksi.
Syyskuussa 2004 tuli ilmi, että Sahaniemen kaavasta on tehty kahdeksan muistutusta.. Lähes kaikissa tuotiin esiin niemen virkistyskäytön turvaaminen.
Kaupunginvaltuusto päätti joulukuussa 2004, että Sahaniemen asemakaavaa muutetaan niin, että alueelle voidaan rakentaa. Tästä päätöksestä tehtiin kolme valitusta Helsingin hallinto-oikeudelle. Erkki Teräväinen, Reijo Kouvo, Jari Gröndahl, Kyllikki Ruotsalainen, Maria Schulgin ja Ulla Hakanen toteavat yhteisessä valituksessaan, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä ja että se on lainvastainen. He olivat huolissaan maaperän puhdistustöiden laajuudesta ja kustannuksesta sekä virkistyskäytön säilymisestä. Laajimman valituksen teki Juha Merenheimo, jolla oli valituksessaan pelkästään liitteitä 20 kappaletta.

Asemakaava hylättiin

Korkeimmasta hallinto-oikeudesta tuli päätös hylätä alueen asemakaava maaliskuussa 2007. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan Sahaniemen asemakaavan muutosta laadittaessa ei selvitetty riittävästi sitä, soveltuuko alue asuinrakentamiseen. Kaavamääräyksissä ei oltu määrätty rantapenkereen tai maanpinnan tasosta kaava-alueella eikä annettu määräyksiä alimmasta rakentamiskorkeudesta. Korkein hallinto-oikeus kat-soikin, että näiden seikkojen vuoksi maankäyttö- ja rakennuslaissa vaaditut terveellisen, turvallisen ja viihtyisän elinympäristön vaatimukset eivät täyttyneet.
Kaupunginjohtaja Olavi Kaleva toteaa Loviisan Sanomissa 6.3.2007 prosessin olleen pitkän ja raskaan ja nyt olevan tuumaustauon paikan. Hän korostaa kuitenkin, ettei korkeimman hallinto-oikeuden päätös tarkoita sitä, etteikö alueelle voisi tulevaisuudessa rakentaa.
Joulukuussa 2012 Sahaniemeen puuhattiin kaupunkilaispuistoa. Loviisan kulttuuri- ja ympäristöliike kannusti kaupunkilaisia ottamaan kantaa Sahaniemen kaavoitukseen istuttamalla alueelle kasveja. Liike aikoi myös teettää alueelle puistosuunnitelman, joka laitetaan kaikkien nähtäville nettiin.
Helmikuussa 2013 esille tulivat Ramboll Finlandin tekemät alueen kunnostuksen kustannusarvio sekä ideasuunnitelma. Suunnittelun pohjaksi oli esillä vaihtoehto, jossa alueelle rakennettaisiin terassitaloja niemen koillis- ja lounaisrannalle. Arvio alueen kunnostamisesta rakentamiseen sopivaksi oli noin 4,6 miljoona euroa ja jos alue jätettäisiin virkistyskäyttöön, maksaisi se noin puoli miljoonaa euroa. Konsulttiyritys arvioi myös Sahaniemen pilaantuneiden maiden kunnostuksesta ja tulvatorjunnasta syntyviä kustannuksia.
Maaliskuussa 2013 Loviisan kaupunginhallitus päätti yksimielisesti selvittää suurempien rakennusliikkeiden ja vastaavien toimijoiden kiinnostusta toteuttaa Sahaniemen alue asuntoalueena. Mikäli kiinnostusta ei tämän vuoden loppuun mennessä ilmenisi, käsittelisi kaupunginhallitus asian uudestaan ensi vuoden alussa. Loviisan tekninen lautakunta päätti aiemmin äänestyksen jälkeen, että Sahaniemen alue jätetään virkistyskäyttöön.

Täyttynyt saari

Sahaniemi on alunperin ollut saari. Alueelle perustettiin höyrysaha vuonna 1882. Sahan aikana alueita saarten välillä täytettiin. Aikoinaan Loviisan merkittävin teollisuuslaitos eli Höyrysaha paloi vuonna 1922. Sahan toiminta loppui 1960-luvulla. Kaupunki osti sahan alueen vuonna 1974 minkä jälkeen alue on ollut lähinnä virkistyskäytössä.
Sahaniemi on 10 hehtaarin laajuinen ja 100-200 metriä leveä niemi. Aluetta on vuosien saatossa täytetty rimoilla, hiekalla, siltillä, savella, soralla, kivillä, puulla, purulla, rakennusjätteellä ja tiilillä. Lievästi pilaantuneita, poistettavia maita arvioidaan olevan 22 000 tonnia ja voimakkaasti pilaantuneita maita noin 4 000 tonnia. Lisäksi vaaralliseksi luokiteltavia jätteitä on noin 1 000 tonnia.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia




� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI