|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Uusi käänne Soini-äänestyksen jälkipyykissä: ?Pääministeri ei tarkoittanut kokoomuksen ryhmää ? hyvä niin? (22.9.2018 12:21)
Raivostuneen Juha Sipilän ulostulo: ?Olen rauhallinen mies, mutta minullakin on rajani? (22.9.2018 11:34)
Ay-pomolta suorat sanat hallitukselle Ylellä: ?Ihmiset ovat nyt todella kyllästyneitä? (22.9.2018 10:55)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Rikkaan ja köyhän kristallit rinnakkain
23.01.2004



Aitoa kristallia sekä vanhaa puristelasia eli köyhän kristallia on esillä Loviisan kaupungin museon satavuotisjuhlavuoden avausnäyttelyssä. Esineet on valmistettu kotimaisissa lasitehtaissa Nuutajärvellä, Iittalassa ja Karhulassa.


Kristallia ja puristelasia -näyttely on lainattu Hackman Groupilta. Näyttely koostuu alun perin kahdesta eri näyttelystä, jotka on tehty Nuutajärven ja Iittalan museoille. Loviisassa ne esitellään yhtä aikaa ja näyttely sisältää esimerkkejä 1900-luvun laseista.

Nuutajärven kristallinäyttely on sijoitettu museon ensimmäiseen kerrokseen. Esineistön joukossa on mm. hiottuja lasisarjoja, maljakoita ja kulhoja.
– Perinteinen kristalli eroaa muusta lasista siten, että massasta noin 24 prosenttia on lyijyoksidia. Lyijyn avulla lasista saadaan pehmeämpää ja helpommin hiottavaa. Lyijyn vuoksi se on myös painavampaa kuin tavallinen lasi, kertoo museonjohtaja Pia Wilhelmson.
Nuutajärvellä on yli satavuotiset kristalliperinteet. Hiominen alkoi 1850-luvulla, mutta keskeytyi jo 1859. Uudelleen kristallin valmistus aloitettiin vuosisadan vaihteessa.

Kristallin hionta vaati tarkkuutta

Kristallin hionta oli työlästä ja tarkkuutta vaativaa. Hiontakuvio siirrettiin esineeseen maalilla merkattujen viivojen avulla, jotta kuviot saatiin oikeisiin kohtiin. Merkkaajat olivat yleensä naisia.

Itse hionta tapahtui aluksi jalka- ja käsivoimin käytettävien laitteiden avulla. Myöhemmin avuksi tuli höyrykone. Hiontatyössä oli kaksi päävaihetta: karkeahionta ja kiillottaminen. Karkeahionnassa käytettiin mekaanisesti pyöriviä hiontakiviä ja hionta-ainetta tai teräslaikkaa. Hienohiominen tehtiin keinotekoisella hiomakivellä, kivisiilalla ja vedellä. Hiontajälki kiillotettiin puu- tai korkkilaikoilla hankaamalla. 1920-luvulta lähtien kiillotus tehtiin hapottamalla.

– 1920-luvulla avautuneet vientimarkkinat lisäsivät kristallin valmistamista. Nuutajärven kristallia alettiin viedä Englantiin, Viroon ja Tanskaan, mainitsee Wilhelmson.
1930-luvulla Nuutajärvellä valmistettiin 11 hiottua lasistomallia, joista kristallia olivat Chicago, Rosensten, Wega ja Kukka. Kuvioaiheina suosituimpia olivat tähdet, viuhkat ja ruudutukset.

Kristallituotanto koki uudistuksen vuonna 1952, kun tehtaalle suunnittelijaksi palkattu Saara Hopea sai vastuulleen kristalliesineiden suunnittelun. Hän uudisti hiontamalleja modernimpaan ja selkeämpään suuntaan. Uudesta mallistosta huolimatta kristallin kysyntä laski. Kristallin valmistaminen loppui vuonna 1975, mutta käynnistyi uudelleen 1978. Viimeiset kristallista valmistetut esineet hiottiin Nuutajärven lasissa vuonna 1996.

Puristelasi korvasi puiset juoma-astiat

Puristelasitekniikka kehitettiin Amerikassa 1820-luvulla ja Suomeen se tuli 1800-luvun puolivälissä. Ensimmäisenä sitä alettiin valmistaa Nuutajärvellä vuonna 1851. Vuonna 1881 perustetun Iittalan ja 1888 perustetun Karhulan tehtaan tuotevalikoimaan puristelasiset esineet kuuluivat alusta alkaen.

Lasi alkoi 1800-luvulla vähitellen syrjäyttää puisia juoma-astioita. Useissa taloissa ainakin vieraspöydässä oli lasinen sokeriskooli ja isäntä tarjosi viinaryypyn lasisesta pikarista.
– Nämä käyttöesineet olivat useimmiten puristamalla valmistettuja, hiottua kristallia jäljitteleviä malleja. Koristeellinen kuvio oli kaiverrettu metallimuottiin, johon kuuma lasimassa kaadettiin. Päälle asetettiin pienempi sisämuotti, jolloin massa puristui kahden muotin väliin. Muotti avattiin ja esine jäähdytettiin, kertoo Wilhelmson.
Hiottua kristallia huomattavasti yksinkertaisempi valmistustapa näkyi puristelasituotteiden hinnoissa ja köyhän kristalli oli tavallisen tupalaisenkin hankittavissa.

Valmistajan nimi näkyi esineessä

Kilpailu puristelasimarkkinoista kiristyi vähitellen tehtaiden välillä. Tavaksi tulikin merkitä tehtaan nimi muottiin, josta se siirtyi samalla esineeseen. ”Juodaan kunnes Iittala näkyy”, sanoivat juomalasien käyttäjät sopivassa yhteydessä. Valmistajan nimen lisääminen muottiin jäi suomalaiseksi ilmiöksi, muualla sitä ei juuri käytetty.

Köyhän kristallin koristeaiheet otettiin yleensä aidosta kristallista. Kun aiheessa oli runsaasti kulmia ja kuvioita, esineet säihkyivät kauniisti. 1930-luvulta lähtien mallit alkoivat yksinkertaistua. Nuutajärvellä puristelasin suosituimpia malleja, esimerkiksi useita sokerikko-kermakko -pareja, valmistettiin vielä 1970-luvulla. Apila-sarjaan jopa suunniteltiin lisäosia uustuotantoa varten.

Museossa puristelasiosastolla voi tutustua mm. kulhoihin, vateihin, kynttilänjalkoihin sekä sokerikkoihin ja kermakkoihin. Esillä on sekä kirkkaasta että värillisestä lasista tehtyjä esineitä. Kristallia ja puristelasia -näyttely on avoinna 25.1.-4.4. tiistaista perjantaihin sekä sunnuntaisin kello 12-16.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Eija Kosonen

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI