|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Virallinen kysely suomalaisille auki: Kesä- vai talviaika? (26.9.2018 13:32)
Näkökulma: Koirat haukkuu, Sipilän karavaani kulkee (26.9.2018 13:17)
Yle: Poliisiylijohtaja sanoi ääneen ?Airiston Helmi? ? vaikeni tv-kameroille (26.9.2018 13:03)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Metsänomistajat yhä useammin painottavat muitakin kuin taloudellisia arvoja
07.06.2013



Metsänhoitoyhdistysten väkeä eri alueilta kokoontui eilen Lapinjärvelle tutkimusmetsäalueelle. Päivän teemana oli eri-ikäismetsien hoito-ohjeet, joista heille kertoi tohtori Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitoksesta.

Eija Vallius mhy Kanta-Hämeestä Hämeenlinnasta oli tutustumassa Lapinjärven tutkimusmetsään ensimmäistä kertaa. Hän kertoi etenkin metsäneuvojien saavan retkeltä omassa työssään tarvittavaa lisäosaamista, lähemmin tutustuttiin peitteelliseen metsänkasvatukseen. Eri-ikäisen metsän uudistuminen mietitytti häntä, samoin se, millaiset tuotto-odotukset tällä metsänkäsittelytavalla voidaan saada aikaan.
Hän kertoo metsänomistajissa olevan uuden sukupolven edustajia, joille on voitava tarjota uusia vaihtoehtoja metsänhoidossa.
- Mitään radikaaleja muutoksia ei ole tapahtunut, mutta odotukset ja metsään liittyvät arvot ovat lisääntyneet, hän kertoo.
Arvot voivat liittyä taloudellisuuteen tai monimuotoisuuteen tai virkistyskäyttöön. Vallius muistuttaa, etteivät nämä arvot ole vastakkaisia, vaan niitä sovitellaan yhteen mm. kasvupaikan rajoitusten mukaan.
Eteläisessä Suomessa kirjanpainajan tuhoista puhutaan paljon. Hämeenlinnassa on Valliuksen mukaan seurattu tilannetta erityisen tarkkaan viime aikoina, mutta pääasiassa kirjanpainajaa esiintyy oman alueen eteläpuolella. Laho on riski ja ryhmäläiset kertoivat jopa 46 prosentin lahoesiintymisistä alueillaan.
Vallius kertoo metsän sijoituskohteena olevan edelleen hyvän ja kiinnostuksen metsäsijoituksia kohtaan lisääntyneen.

Tutkimusta 1930-luvulta asti

Lapinjärven tutkimusmetsäalue on ollut olemassa noin 80 vuotta. Viehättävä tilamiljöö kuutostien varrella rakennettiin 1930-luvulla. Lapinjärvellä esimiehenä toimiva metsätalousinsinööri Markku Rantala on asunut paikalla parikymmentä vuotta. Alkuvuosien noin 2 200 hehtaarin metsäalue on kutistunut nykyiseen noin 1 300 hehtaariin.
Tutkimusmetsään kohdistuu myös suojelupaineita, joita sovitellaan yhteen luonnonsuojelujärjestöjen kanssa. Rantala ymmärtää toiveita suojella harvoja laajoja metsäalueita, mutta huomauttaa, että tutkimusmetsässä voidaan tutkimustyöllä välttää virheiden tekeminen metsänhoidossa isommassa mittakaavassa. Valtion metsiä kuitenkin arvotetaan parhaillaan ja myös Lapinjärven tutkimusmetsä on siinä mukana.
Tutkimusmetsäyhteistyötä tehdään myös maan rajojen ulkopuolelle, muun muassa Eurooppaan ja Venäjälle. Tutkimusmetsistä saadaan käytännön tietoa ja ennusteita muun muassa marjasadosta tai käpysadosta.
- Tästä vuodesta esimerkiksi on tulossa nollavuosi kuusenkäpyjen suhteen. Kun tämä tiedetään, voivat metsähoitoyhdistykset tehdä suunnitelmat seuraavalle kasvukaudelle. Tai jos tiedetään, että metsämarjojen sato on jäämässä huonoksi, eivät marjayrittäjät tuo liikaa vierastyövoimaa poimimaan, Rantala antaa esimerkkejä. Hän kertoo parhaillaan olevan käynnissä kymmenisen tutkimusmetsään liittyvää hanketta, joissa hän on itse mukana. Metsäautotietä ajaessa ajetaan ohi mm. alueen jossa tutkitaan miten paljon avohakkuualueelta valuu ravinteita sekä miten bioenergia- ja hakkuutähteiden korjaus vaikuttaa kasvuun. Yksi iso vireillä oleva asia liittyy vesakon torjuntaan biologisin torjuntamenetelmin. Vesakontorjunta on vaikeaa ja kallista vaikkapa rautateiden linjojen aukipitämisessä tai voimalintojen alla, Rantala muistuttaa.

Kevät pikakelauksella

Suurin osa tutkimusmetsästä sijaitsee Ingermaninkylässä. Sen lisäksi on “kotipalsta” asuintalon luona, vajaan 100 hehtaarin ala kuutostien toisella puolella sekä koivikko Porlammintien varrella. Tesjoen Holmgård ei ole enäää tutkimusmetsää, mutta alue on Metsähallituksen omistuksessa ja männyn geenireservimetsä. Kotipalstalla tehdään eri puulajeilla fenologista seurantaa, jossa voidaan selvittää mm. kevään etenemistä ja trendejä pitkällä aikavälillä. Kuluvan vuoden kevät eteni kuin pikakelauksella.
- Lumet sulivat nopeasti ja kevät otti kiinni menetettyä aikaa ja nyt ollaan jo pyyhkäisty ohi normikevään, kertoo Rantala.
Mustikkasato kiinnostaa muitakin kuin metsänomistajia, ja Rantala kertoo kevään näyttävän nyt sadon kannalta erittäin hyvältä, jos vain saadaan kohta vettä. Liian pitkään jatkunut kuivuus aiheuttaisi sadon menetyksen.
Tehokasta tuholaista, kirjanpainajaa tutkitaan taas aktiivisesti. Rantala kertoo kirjanpainajaa tutkitun viitisentoista vuotta sitten viimeksi tehokkaammin. Nyt ongelmat ovat taas kasvaneet ja Lapinjärven tutkimusmetsässä on tutkittu kirjanpainajaa vuoden verran. Kirjanpainaja on hankala vihollinen metsänomistajalle. Ötökkää voi houkutella feromoniansoihin tai kaatuneisiin runkoihin jotka on metsästä sitten poistettava.
- Työlästä hommaa, pohtii Rantala ja toteaa, että tutkimuksella toivottavasti löydetään keinoja lievittää pahenevaa ongelmaa. (AuH)

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia




� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI