|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
IL: Sinisten varapuheenjohtaja avautuu Soinista ? ?Ottaa voimakkaasti päähän? (20.9.2018 16:59)
Kokoomukselta käsky kansanedustajille: Äänestettävä Soinin ja hallituksen puolesta (20.9.2018 16:12)
Oikeusministeri Häkkänen: Timo Soini on toiminut harmaalla rajalla ? ei syytä erottaa (20.9.2018 15:07)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Yhdenvertaisuus on asenteista kiinni
23.04.2013



Tuore loviisalainen Taika Sahlstén valloittaa räiskyvällä huumorillaan ja hymyllään. On kovin vaikea uskoa, että Taikan kaltainen nuori sinkkunainen herättää kenessäkään närää tai suoranaista vihaa. Hän ei kuitenkaan istu perinteiseen heteronaisen rooliin biseksuaalisuutensa vuoksi, joten jotain epäilyttävää hänessä pitää lähtökohtaisesti olla, vai mitä?

Pikkukaupungissa lähestulkoon kaikki tuntevat toinen toisensa ja uutena asukkaana moni naapuri saattaa olla kiinnostunut siitä, millaisia vieraita kylässä käy.
Normien mukaan toimiva ihminen ei yleensä herätä omalla käytöksellään sinällään erityistä huomiota.
-Minua ärsyttää se, että ihmiset inhoavat minua jonkin stereotypian perusteella, tuntematta minua. Vähintään yhtä ikävää on se, jos motiivejani epäillään, rempseä loviisalaisnainen kuvailee.

Tahdon 2013 –kampanja

Kansalaisaloite Tahdon 2013 –kampanja tasa-arvoisen avioliittolain puolesta herätti suomalaiset tukemaan seksuaalivähemmistöjen oikeutta avioliittoon. Samaan aikaan on kerätty nimiä Avioliitto on naisen ja miehen välinen julkinen liitto - adressiin avioliittolain muutosta vastaan.

Olipa kerran onnellinen perhe, siihen asti kunnes perheen vanhin poika toi poikaystävänsä näytille. Äidin suurin huoli koski naapureiden suhtautumista ja isää huoletti se, että hänen paras pilkkikaverinsa ei ollutkaan ottanut opikseen kaikista hänen miehekkäistä neuvoistaan.

Totuus on joskus tarua ihmeellisempää ja arjen tasolla ydinperheen mallista kiinnipitäminen saattaa olla lapsen seksuaali-identiteetistä kiinni.

”Muistathan kulta, että ihan kaiken voit aina kertoa äidille ja isille. Ei ole maailmassa mitään sellaista asiaa, jonka kanssa et voisi kotiin tulla.”
Paitsi se Poikaystävä.


Tahdon 2013 –kampanja on herättänyt paljon tunteita puolesta ja vastaan. Kampanjan tavoitteena on saada eduskunnan lakivaliokunnan käsittelyyn lakialoite, jossa seksuaalivähemmistöille taataan yhdenvertainen oikeus avioliiton solmimiseen. Tällä hetkellä parisuhteen rekisteröiminen ei vastaa avioliittoa juridisessa mielessä, eikä myöskään takaa ihmisille perustuslaillista oikeutta tasa-arvoiseen parisuhteeseen. Tasa-arvoinen avioliitto asettaisi kaikki avioparit samaan asemaan, alkaen automaattisesti oikeudesta yhteiseen sukunimeen ja adoptio-oikeuteen.
- Vaikka tällä hetkellä olen sinkku, eikä perheenlisäys ole lähitulevaisuudessa mielessä, haluan että naimisiin mennessä minun parisuhteeni nähdään lain edessä saman arvoisena kuin perinteinen heterosuhde, huolimatta siitä menenkö miehen vai naisen kanssa naimisiin. Tai mahdollisesti perustan perheen, Taika Sahlstén avaa keskustelun.

Kehittyvä ihminen

Ihmisen seksuaalinen identiteetti kehittyy koko ajan ja itsetuntemus kasvaa sen rinnalla. Seksuaalisuus on paljon muutakin kuin fyysistä seksiä.
Koulujen opetussuunnitelmaan kuuluva terveysopetus (2004) tarjoaa yläasteikäisille oppilaille terveyskasvatusta, sekä tutustumista ihmisen seksuaalisuuteen. Opetussuunnitelman tarkoituksena on terveyden ymmärtäminen psyko-fyysis-sosiaalisena kokonaisuutena. Aiheina ovat mm. nuoruuden kehityksen erityispiirteet ja tarpeet, kuten seksuaalisuus. Lisäksi opetussuunnitelma sisältää seksuaaliterveyden opetusta mm. sukupuolitautivalistusta, raskauden ehkäisyä, sekä seksuaalisuuteen liittyvät arvot ja normit.

”Mä katon mun luokkakaverin selkää ja aattelen, että voisin silittää sen tukkaa. Tai laittaa käden sen olalle, sillain rennosti kuinka kaveritkin sen tekee. En voi kuiteskaan tehdä sitä, koska kaikki arvaisivat heti, että olen homo. Ja sitten mulla ei olisi enää edes sitä yhtä kaveria.”

Ihmisen identiteetin kasvuun liittyy oleellisesti itsetuntemus ja omien rajojen hahmottaminen ja niistä kiinnipitäminen. Stereotyypittäminen aiheuttaa pahimmillaan nuorisolle suuria paineita täyttää odotetut normit. Normeista poikkeaminen saattaa liittyä sukupuoli-identiteettiin, arvoihin ja esimerkiksi valintaan sen suhteen, valitseeko nuori siviilipalveluksen varusmiespalveluksen sijaan.
Lapinjärvellä sijaitseva Suomen ainoa siviilipalveluskeskus on eräänlainen sulatusuuni, jossa on nuoria ympäri maata ja siksi se on jo lähtökohtaisesti luonteva ympäristö yhdenvertaisuudelle. Sivarikeskuksen koulutusvastaava Leena Heiskanen opettaa mm. seksuaalisuutta, itsetuntemusta ja parisuhdeasioita siviilipalvelukseen tuleville nuorille.
- On hyvin tärkeää, että ihmisen seksuaalisuus nähdään kokonaisuutena, eikä pelkkänä seksin harjoittamisena. Nuoret tarvitsevat malleja ja tietoa kehittääkseen omaa identiteettiään, muistuttaa Leena Heiskanen.
Heiskasen mukaan terveystiedon opettajan tulisi kyetä arvioimaan omaa suhdettaan seksuaalisuuteen, ettei hän jaa omia arvojaan.
- Opettajan tehtävänä ei ole asettaa valmiita normeja, vaan jakaa tietoa ja tarjota oppilaille mahdollisuus itse oivaltaa ja tutkiskella omaa itseään. Seksuaalisuuteen kuuluu ihminen kokonaisvaltaisesti kaikkine tunteineen ja niiden ilmaisuineen.

Seksuaalikasvatus

Koulujen opetussuunnitelmaan kuuluva terveyskasvatus on luonnollisesti kehittynyt vuosien aikana, mutta joko kankean byrokratian vuoksi tai opettajien asenteellisuuden vuoksi informaatio laahaa jälkijunassa valitettavan usein.
- Nykyisin erilaiset seksuaaliset suuntaukset terveyskasvatuksen yhteydessä esiin, mutta esimeriksi aseksuaalisuus unohdetaan monesti.
- Osa opettajista on alkanut opettamaan terveystietoa jo silloin, kun homoseksuaalisuudella oli vielä tautiluokitus. Seksuaalisten suuntauksien ymmärtäminen ja niistä puhuminen on vaikeaa niin opettajalle kuin oppilaille, Heiskanen kertoo.

Arkinen elämä

Sosiaalinen paine ja ympäröivien ihmisten odotukset saattavat joskus kasvaa liian suuriksi. Tuijottelun tai solvauksien pelossa ihmiset saattavat pyrkiä välttämään tilanteita, joissa jompikumpi osapuoli kokee olonsa vaivautuneeksi.
- Avoin ja salliva ilmapiiri on jokaisen meistä oikeus. Aikuiset opettavat omalla asenteellaan ja käytöksellään nuorille mallia, kuinka erilaisuuteen suhtaudutaan. On hyvin surullista, että sosiaaliset paineet voivat kasvaa niin suuriksi, että ihminen ei uskalla olla oma itsensä. Tukahdutetut tunteet saavat ihmiset päätymään esimerkiksi paikkakunnan vaihtoon tai surullisimmassa tapauksessa itsetuhoiseen ratkaisuun, Taika Sahlstén teroittaa.

”Katson äidin harmaata tukkaa, juonteita hänen kasvoillaan ja mietin, miten monta surua ja murhetta olen hänelle tuottanut. Rakkaan vaimoni esittely ei kuulunut näihin, vaan ensimmäistä kertaa pitkiin aikoihin näin äidin kasvoilla hymyn, kun kerroin Jennan olevan raskaana. Äidin touhutessa nimiäisiä hän joka toiseen väliin pohti, kenelle sukulaisista tarvitsee kertoa kutsun yhteydessä että tällä lapsella onkin kaksi äitiä. Onpas se onnekas.”

Helsinkiläinen Jonathan Silfver on ollut monessa suhteessa onnekas. Hän on kahden tyttären isä, ex-avovaimonsa hyvä ystävä ja kaiken kukkuraksi oma itsensä - kokonaisena.
- Tiesin jo varhain lapsuudessa olevani homo, mutta vallitseva ilmapiiri ei ollut silloin otollinen, joten päädyin elämään ja toimimaan normien mukaan. Tällä hetkellä elän vilkasta sinkkuelämää ja helsinkiläisenä koen olevani kulttuurien sulatusuunissa, jossa jokainen meistä hukkuu massaan, Jonathan kuvailee.
Jonathan myöntää, ettei lapsuusaika ollut ihan helppoa.
- Muistan kuinka kolmannelle luokalle mentäessä halusin valita käsityöt ja ystäväni lupasi tulla samalle tunnille. Hän ei sitten tullutkaan, jonka seurauksena olin ainoa poika käsityöryhmässä, eikä kesken lukukauden voinut vaihtaa ryhmää. Ei auttanut, vaikka olinkin kympin oppilas, kyllä siitä riitti kiusaamisen aihetta, hän muistelee.
- Olin aina sellainen kiltti ja helppo lapsi. Lapsuuteen ja nuoruuteen kuuluu paljon ikäviäkin muistoja, mutta olen onnellinen, että olen saanut kokea sen kaiken ja että minusta on tullut minä.
Miehen ja naisen roolimallit ja sen myötä seuraava arvomaailma iskostuvat mallioppimisen myötä. Luonnollisesti kasvatuksella tuetaan näitä malleja entisestään.

”Mä olin niin ihastunut mun tarhakaveriin ja olisin halunnut pussata sitä, mutta se sijaan vein nurkan taakse tytön ja pussasin sitä. Vaikka sen tilalla olisi pitänyt joku toinen.”

Ydinperheen malli

Suomalainen kulttuuri rajaa miehen ja naisen roolit selkeästi: mies tekee raskaat, fyysiset työt, kantaa tilipussin kotiin, eikä tiskaa. Nainen hoitaa lapset, laittaa ruoan, näyttää hyvältä – tietysti aina – ja hyväksyy puolisoltaan erinäistä arvostelua ja kritiikkiä. Kun sukupuoliroolit muuttuvat ja nainen onkin se lumitöiden tekijä ja mies paistaa pullaa, kyläläiset ovat ihmeissään. Nainen onkin tyypitetty maskuliiniseksi hallitsijaksi ja mies on tossun alla. Vai onko?

”Mä katson itteäni peilistä ja mietin, mitä tein väärin. Pelasin sen kanssa jalkapalloa ja vein sen lätkämatseihin. Ensin se ei suostunut menemään inttiin ja nyt se haluaa pukea päälleen hameen ja käydä jonkun kundin kanssa leffassa. Mä olen epäonnistunut isä ja enkä oikeastaan mies ollenkaan.”

Ydinperheen särkyminen aiheuttaa toki stressiä ja painetta vanhemmille, mutta nuori, joka oman identiteetin ilmaisulla saattaa murskata –toki tahtomattaan – vanhempiensa kuvan perheidyllistä, voi kokea tilanteen varsin kuormittavana.
- Oikeastaan tässä on kyse on arvomaailmasta ja tarpeesta määritellä ihmisiä. On mielenkiintoista pohtia myös sitä, että onko ihmisen ylipäätään tarpeen harrastaa aina seksiä. Naistenlehdet luukuttavat tyydyttämistä ja tämä on omiaan lisäämään painetta täyttää tietyt ”normaaliuden” vaatimukset, muistuttaa Leena Heiskanen.

Yhteiskunnan vastuu

Valtakunnallisessa ja paikallispolitiikassa mukana ollut Taika Sahlstén näkee yhdenvertaisuuden lepäävän meidän kaikkien ihmisten harteilla.
- Tässä on paikallisella tasolla poliittisesti aktiiveille näytön paikka. Suvaitsevaisuudesta puhutaan jo ala-asteella ja kiusaamisen vastaisia kampanjoita käynnistetään, nyt olisi korkea aika ryhtyä sanoista tekoihin ja taata jokaiselle kuntalaiselle mahdollisuus elää oman identiteetin kera yhdenvertaisena. Onko millään pienellä kunnalla tai kaupungilla aidosti varaa menettää mahdollisesti korkeasti koulutettuja veronmaksajia siksi, että heidän seksuaali-identiteettinsä edustaa jotain ehkä tuntematonta.
- Kunnallisella tasolla tarjolla olevat palvelut määräytyvät päätösten perusteella, mukaan lukien vaikkapa kirjastoissa tarjolla olevan kirjallisuuden ja lehtien muodossa. Monet nuoret voisivat tutustua kirjastossa muun muassa Normihomolehteen tai SETAn julkaisuihin sateenkaariperheistä, haastaa Sahlstén.
- Mitä tulee kansalaisaloitteeseen, se mahdollistaa jokaisen kansalaisen ottavan kantaa tärkeään asiaan. Vaikka aihe ei juuri nyt koskettaisi henkilökohtaisesti, tässä on kyse ihmisen perustuslaillisesta oikeudesta olla sitä, mitä hän on rakkaimpansa kanssa, muistuttaa Taika Sahlstén.

Entäs ne homoperheiden lapset?

Suuren yleisön nettikeskusteluissa adoptiovastainen keskustelu pysyttelee pidättyväisyyden kehyksessä. Homoseksuaalien oikeutta vanhemmuuteen halutaan evätä mm. perustelemalla heidän mahdollisten lasten kiusatuksi joutumisella.
- Kiusaamisen anatomia on paljon monimutkaisempi asia, mutta tärkeintä on ymmärtää, että vanhempien parisuhteen muoto, ihon väri tai muu vallitsevasta ympäristöstä erottuva asia ei ole kiusaamisen syy, vaan väline. Harvoin uhriksi joutumiselle löytyy selkeitä taustatekijöitä, selostaa Leena Heiskanen.
- Lapset voivat olla todella raakoja ja yksioikoisia toinen toisiaan kohtaan, mutta olisi hyvin naiivia ajatella, että jokainen silmälasipäinen tai lihava ihminen tulisi kiusatuksi.
Muuttuva kansakunta tulee sisältämään yhä enempi erilaisia ja erinäköisiä ihmisiä ja tulevat sukupolvet joutuvat näiden muutosten keskellä kasvamaan monikulttuuriseen maailmaan, jossa ”Liisan” tai ”Lassen” kaksi isää tai äitiä ei ole mikään kummastus. Jokainen vanhempi omalla asenteellaan opettaa jälkikasvulleen mallin, kuinka erilaisiin perhemuotoihin suhtaudutaan.
- On myös turha pelko, että homoperheen lapsista tulisi todennäköisemmin homoja, ovathan homot heteroiden lapsia, naurahtaa Leena Heiskanen.

Minna Lindström

Sitaatit ovat tämän artikkelin taustatyön ja haastatteluiden aikana esiin tulleita anonyymejä tarinoita oikeasta elämästä.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia




� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI