|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Ässien uusi valmentaja avasi voitolla ? HIFK:n käyrä ollut laskeva (14.11.2018 22:07)
Jokerit voitti ? Hjalliksen myynti-ilmoitus varasti illan shown (14.11.2018 21:56)
Harakka: ?Mihin ministerin ylimielinen tuomio perustuu?? ? Lukuja jopa Orpon omalta ministeriöltä (14.11.2018 20:03)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


”Maaseudulla pitää olla tilaa elää ja yrittää”
15.03.2013



Loviisan kaupungin parhaillaan vireillä oleva uusi rakennusjärjestys huolestuttaa maaseutuyrittäjiä. Mikään kaupungin hyvinvoinnin kannalta pieni ryhmä ei ole kyseessä, sillä isoja, tukia hakevia tiloja on seudulla liki viisisataa.

Rakennusjärjestys menee lausunto- ja lautakuntakierroksen jälkeen vielä kerran Loviisan rakennus- ja ympäristölautakunnan käsittelyyn ja lopuksi Loviisan valtuuston hyväksyttäväksi.
Paavalinkylässä, entisen Pernajan alueella, maitotilaa pitävät Malena Haddas ja Christer Bomberg arvioivat, ettei uusi rakennusjärjestys, jos se sellaisenaan hyväksytään, edistä maaseudun kehittymistä.
Haddas sanoo, etteivät mahdolliset ongelmat poistu tällaisilla määräyksillä. Uudessa rakennusjärjestyksessä heitä huolestuttavat ehdot siitä, että kooltaan alle kahden hehtaarin rakennuspaikalle ei saisi sijoittaa hevostallia tai muuta vastaavaa eläinsuojaa. Niihin liittyvän lantalan sekä maneesin tulisi lisäksi sijaita vähintään 50 metrin etäisyydellä naapurin rajasta, ellei naapurilta ole kirjallista suostumusta pienemmälle etäisyydelle.
Uusi järjestys koskisi myös aitausta, sekään ei saisi sijaita 50 metriä lähempänä naapurin rajaa. Haddas ihmettelee, onko pöheikkö tai vaikka autonraadot parempi ja pitää tällaista rajaa maanomistajan omaa maankäyttöä rajoittavana.
- Nopeasti unohtuu, että muutamia vuosikymmeniä sitten Loviisan keskustassakin laidunsi lehmiä, hän huomauttaa.
Molemmat painottavat, että nykyiset ympäristö- ja eläintenpitoa koskevat lait antavat viranomaisille jo hyvin tiukat työkalut valvoa eläinten hyvinvointia ja ympäristön huomioimista.

Kivijalka vuodelta 1880

Malena Haddas pitää maitotilaa Paavalinkylässä suvun kolmannessa polvessa. Tilan historia ulottuu vielä tätäkin pidemmälle. Navetan kivijalka on vuodelta 1880. Ympäröivät laidunmaat ovat osa seudun kulttuuriperinnettä maisema-arvoiltaankin.
Tilalla on nyt 40 lypsävää ja saman verran nuorta karjaa. Karjan lisäksi tilalla on peltoja nurmi-, rehuvilja- ja kauran viljelyssä. Tila työllistää suoraan isäntäparin. Kesäisin on lisäksi alan opiskelijoita työharjoittelussa.
Heidän tonttinsa ei ole kahta hehtaaria. Jos uusi rakennusjärjestys tulee voimaan ehdotetunlaisena, on heilläkin vaarana, että jos lapset haluavat jatkaa tilanpitoa ja peruskorjata navettaa, siihen ei saisi enää lupaa. Heillä on hyvät naapuruussuhteet joten laajennukset sekä korjaukset onnistuisivat määräystä pienemmälläkin tontilla naapurien kirjallisella luvalla, mutta kukaan ei tiedä mikä on tilanne vaikkapa kymmenen vuoden päästä. Liki 500 tilan joukkoon seudulla mahtuu myös vastaavassa tilanteessa olevia tiloja, joilla ei tilanne ei ole yhtä hyvä ja pahimmillaan uusi rakennusjärjestys johtaisi tilan lopettamiseen.

Lannassa haisee myös bisnes

Tilan 80-päinen karja tuottaa vuodessa tuhat kuutiota lietettä. Usein naapuruusongelmat kun niitä ilmenee, liittyvät hajuhaittoihin, etenkin isojen sikaloiden kohdalla. Bomberg muistuttaa, ettei lanta ole maanviljelijälle jätettä, vaan lannoitetta, jolla voidaan vähentää ostolannoitteen käyttöä. Bomberg toteaa, että Tanskassa ja Hollannissa on sekä asukas- että eläintiheys paljon suurempi kuin Suomessa ja silti niissä kummassakin on merkittävää maataloustuotantoa suurimittaiseen vientiin asti. Lannan oikea käsittely on olennaista hajuhaittojen minimoimiseksi. Bomberg haistaa lannankäsittelyssä myös bisneksen paikan. Pieniltä tiloilta yrittäjä voisi hakea lannan käsittelyyn ja toimittaa sen käyttöön sellaisille viljanviljelytiloille, joilla ei ole eläimiä.
- Lannan käsittelyyn tulee jatkuvasti uusia innovaatioita. Separoinnissa erotetaan kiintoaines ja otetaan fosfori talteen, hän antaa esimerkin.
Lypsykarja on tilalla parsinavetassa ja nuori karja pihatossa. Bomberg muistuttaa, että Suomen maidontuotannon selkäranka on pienissä parsinavetoissa, joilta hänen arvionsa mukaan tulee 60 prosenttia kotimaisesta maidosta. Keskikokoinen tila Suomessa on 30 lehmää. Pieniä tiloja on edelleen runsaasti Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Eteläisessä Suomessa on Bombergin mukaan tukipolitiikan johdosta joko otettava rutkasti lainaa ja investoitava tai lopetettava.
Lähiruoka on Loviisassakin ahkerasti esillä. Bomberg pohtii, unohtuuko se, että lähiruoka on tuotettavakin jossakin, ei se vain ilmesty kaupan hyllylle. Lähiruokatrendin lisäksi ruokaskandaalit lisäävät kiinnostusta ruoan alkuperään ja lähituotannossa nimenomaan nämä pienet kanalat ja lammastilat voisivat löytää elinkeinon, Bomberg arvioi.
- Loviisan kaupunki ei saisi nähdä maataloutta rasitteena vaan mahdollisuutena. Maaseudulla pitää olla mahdollista elää ja yrittää.

Loviisan seudulla 476 tilaa

Loviisan maaseutupäällikkö Sam Vickholm pitää kategorista kahden hehtaarin rajaa tiukkana. Hän muistuttaa, että riittävä koko on moniselitteinen asia, ja jyrkkää rajaa olevan vaikea asettaa.
- Toisaalta on sellaisiakin kauhukuvia ollut, että kyläkeskustassa on 3000 neliömetrin tontti ja siinä hevosia. Sikäli jokin raja voi olla hyvä olla olemassa, mutta on oltava myös joustoa. Tilan varsinainen tontti voi olla vaikka hehtaarin suuruinen, mutta eläimet laiduntavat kesällä naapurin kesantopellolla, Vickholm antaa esimerkin.
Hän pitää hyvin epäreiluna sellaista tilannetta, että tilalla on ollut pitkään eläintenpitoa, joka täyttää ympäristö- ja eläinsuojeluvaatimukset, mutta laajennusta tai peruskorjausta ei voitaisi uuden rakennusjärjestyksen tiukentuneiden sääntöjen mukaan tehdä. Hän luonnehtii, että tässä ikäänkuin rangaistaisiin sellaista, joka haluaisi parantaa toimintaansa mutta se voikin johtaa koko toiminnan lopettamiseen.

Pientiloja tulossa lisää

Lapinjärvellä on tällä hetkellä 175 ja Loviisassa 301 sellaista tilaa, jotka ovat hakeneet tukia, eli ovat varsinaisia maataloustiloja ja kooltaan yli kolme hehtaaria. Vanhassa Loviisassa maataloustiloja oli Vickholmin mukaan neljästä kuuteen, ja siten liki kaikkien nykyisten tilojen sijaitsevan lakkautettujen kuntien, Pernajan, Liljendalin ja Ruotsinpyhtään alueilla.
Suurin osa Loviisan seudun maatalousyrityksistä on viljanviljelyssä. Isompia eläintiloja on vain viitisenkymmentä. Hevostiloja, pienempiä harraste-eläintiloja, tai aloittavia pieniä tiloja ei tässä listassa ole.
- Tämä on ryhmä joka lisääntyy koko ajan, tulee harrasteviljelijöitä, pienkanaloita ja pienlampureita.

Maatalous työllistää

Vickholm sanoo, ettei ole helppo laskea mitä maatalousyritykset Loviisalle tuovat verotuloja tai muita tuottoja. Valistuneen arvion hän antaa työllistävälle vaikutukselle.
- Voi laskea, että yksi tila työllistää suoraan keskimäärin yhden ihmisen. Joku tila työllistää kaksi, joku useamman ulkopuolisenkin, ja joku taas puolikkaan.
Maataloustuotanto työllistää lisäksi välillisesti esimerkiksi lomittajia ja muita urakoitsijoita, rakennus- ja korjausalan yrityksiä. Useilla tiloilla on myös sivuelinkeinoja, esimerkiksi koneurakointia ja metsäkoneurakointia, joka työllistää parhaimmillaan muitakin kuin tilan omaa väkeä, hän listaa. 50 metrin raja naapuriin ja kahden hehtaarin tonttikoko tulee Vickholmin käsityksen mukaan Uudenmaan ympäristökeskuksen suosituksista. Mitään velvoitteita ne eivät ole, vaan suosituksia joista kunnat voivat luoda omaa asujamistoonsa sopivat määräykset. (AuH)

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia




� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI