|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Huuhkajat tappiolla Ateenassa lohkovoittoon ? EM-unelma elää! (16.11.2018 00:22)
Kärpät jyrää Liigassa ? yleisömäärissä ei näy (15.11.2018 22:53)
St1-miljardöörille tukea: Afrikan metsäkatastrofista voi tulla suuri ilmastoratkaisu ? Suomella nyt sauma isoihin tekoihin (15.11.2018 20:53)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Kultainen juoma säilyttää salaisuutensa
12.03.2013



Koko maailma avautuu eteen, kun sitä tarkastelee kultaista juomaa, punssia, sisältävän lasin läpi. Punssi on kulttuurihistoriaa juoksevassa muodossa. Siemauksen tarjoili lauantaina Loviisassa kirjailija ja tiedetoimittaja Leo Gammals.

Punssi tekee hyväksi ja iloiseksi, Gammals kiteytti kirjansa omistuskirjoitukseen. Se pitää paikkansa, sillä harvoin Loviisan kirjakahvilassa on ollut yhtä iloinen ja kepeä tunnelma. Kuulijat saivat myös maistaa tilkan Gammalsin itse valmistamaa kultajuomaa.
Flytande guld. En bok om finsk punsch (Oy Nord Print Ab, Helsingfors 2012) vie jännittävälle aika- ja makumatkalle läpi punssin historian. Thomas Rosenbergin haastattelema Gammals tarinoi punssin matkasta Kaukoidästä Euroopan perukoille ja siitä, miten merimiesten juomasta tuli salonkikelpoinen seurajuoma, joka nykyisin yhdistetään ainakin Suomessa yhä hyvin vahvasti suomenruotsalaisuuteen ja opiskelijoiden osakuntajuhliin. Vuosisatojen kuluessa punssi on saanut miesten juoman sijasta hieman hupsun naisellisen leiman.
Erikoinen on myös punssin historia Suomessa. Aiemmin punssia valmistettiin suurin piirtein joka kaupungissa ja tuotemerkkejäkin oli lukuisia, opiskelijapunssista urheilupunssiin. Kieltolaki ja Alkon monopoli kuitenkin päättivät monenkirjavan punssivalikoiman ja nykyisin ainoa jäljellä oleva punssia valmistava tehdas on ranskalaisen Pernod´n omistuksessa.

Eksoottisia ainesosia

Punssin perusainekset ovat kulkeneet jo vuosisatoja sitten Kiinasta Indonesiaan ja Sri Lankaan. Kiinalaistietämyksellä syntyi punssin perusaines arrakki, jonka nimi tulee arabian kielestä. Arrakki puolestaan keitettiin riisistä, johon sekoitettiin paikallista hiivaa ja jauhoja, joka puolestaan valmistettiin kiinalaisesta sokerista, aniksesta, riisijauhosta, palmuhedelmän mehusta sekä lukuisista yrteistä ja juurista. Sekoituksesta muovailtiin taikinapalloja, jotka jätettiin aurinkoon kuivumaan. Parin päivän kuluttua pallot sekoitetaan sokerimelassiin, joka puolestaan käy kolmessa vaiheessa, joiden välillä sekoitukseen lisätään muun muassa siirappia, vettä ja kalapa-puun mehua. Vie 18-20 päivää, kunnes hiivasienen toiminta lakkaa alkoholipitoisuuden noustua tarpeeksi korkeaksi.
Arrakin lisäksi punssiin tarvitaan sitruunaa, vettä, yleensä mustaa teetä, sekä rutkasti sokeria. Lisukkeeksi tarvitaan vielä tilkka vaikkapa sherryä tai portviiniä. 1800-luvulta lähtien punssiin on lisätty myös vaniljaa.
Sen verran monimutkaista arrakin valmistus on yhä, että punssi säilyttää yhä syvimmät salaisuutensa.

Loviisa pääsee punssin makuun

Ruotsiin punssi saapui Göteborgin kautta. Ensimmäinen Itä-Intian kauppakomppanian alus saapui sen satamaan 1733. Merimiehet sekoittivat arrakkia isossa posliinikulhossa muihin aineisiin.
Tosin punssia oli Gammalsin mukaan maisteltu aateliston juhlissa jo sata vuotta aiemmin. Tukholmassa juoman makuun olivat totuttaneet hollantilaiset.
Kultainen neste saapui tietenkin ennen pitkää myös Pohjanlahden itäpuolelle, aateliston ja upseerien avulla. Myös loviisalaiset alukset purjehtivat muun muassa espanjan Cadiziin. Näillä matkoilla saatiin tuntumaa niin punssiin kuin arrakkiinkin. Tapulikaupunki Loviisaan tuli muitakin vaikutteita: juhlatavat, muoti tekstiileineen, kahvi, tee, kaakao ja tupakka.
Gammalsin tarinoidessa voi tuntea sieraimissaan lämpimän punssin tuoksun, kun juoman sekoittanut mestari kipitti torin yli juomakulho höyryten kohti juhlapaikkaa. Punssia nautittiin paremman väen juhlissa kotioloissa, perinteisestä kiinalaisesta posliinikulhosta, hopeasta ja norsunluusta valmistetulla kauhalla annostellen. Samalla vaihdettiin kuulumisia ja katsastettiin jälkikasvulle sopivia aviokumppaneita. Kesäisin porvaristo siirtyi punssilaseineen pitsihuviloidensa verannoille, eli nk. punssiverannoille.

Rahvaalla oma sovelluksensa

Mutta osasi rahvaskin juhlia. Tavallinen kansa valmisti punssin kaltaista juomaa, jota kutsuttiin holipompeliksi. Eikä krouveista ollut Loviisassa 1700-luvulla pulaa: 23 kapakkaa 40 ihmistä kohti merkitsisi nykyaikana, että kaupungissa toimisi 175 kapakkaa – ja suurin piirtein yhtä monta bordellia.
Svartholman linnakkeen upseerit keskittyivät hekin juomaan punssia Hypotenusa-veljeskunnassaan. Sen tavoitteena oli lähinnä tehdä ”työtä”, eli tyhjentää isoja määriä punssikulhoja. 1800-luvun puolivälissä punssia alettiin myydä pulloissa, kun aiemmin juomaa oli myyty irtotavarana. Viinakaupoista löytyi lukuisia punssimerkkejä, joiden etiketteihin saatettiin vuosisadan toisella puoliskolla piilottaa politiikkaa, ympäröimällä vaikkapa Venäjän kaksipäinen kotka suuriruhtinaskunnan lipuin.

Kieltolaki nujersi juomakirjon

Kieltolaista 1929-32 punssikulttuuri ei enää kunnolla toipunut. Kun pitkäripaiset avautuivat, kulutus siirtyi viskiin ja konjakkiin. Suomessa on nykyisin myynnissä yksi punssimerkki, eikä arrakkia ole saatavilla. Koska arrakkia on vaikea saada Suomesta, Gammals hankkii punssinsa raaka-aineen Tukholmasta. Saksankielisissä maissa punssia käytetään paljon joulun aikaan. Raaka-aineena on joko arrakki tai punssi.
Punssi ja arrakki ovat kuitenkin yhä käytössä erilaisissa juomasekoituksissa. Yhdysvalloissa baarimestarit tekevät omia sekoituksiaan, joissa käytetään arrakkia. Gammalsin mukaan arrakkia käytetään paljon esimerkiksi amerikkalaisissa leivonnaisissa.
Suomessakin punssi elää ainakin kuulalaakeri-juomasekoituksessa.
Gammals on ollut kiinnostunut punssin historiasta jo opiskeluajoista lähtien. Hän tutkii yhä innolla ruokien ja juomien kulttuurihistoriaa. Gammalsin punssikirja on perusteellinen, kiinnostavasti mutta kepeällä otteella tehty kooste juomasta, joka yhdistää historiaa, kulttuuria ja mielenkiintoisia tarinoita. Kirjan ulkoasu on aivan upea. Teos päättyy punssiresepteihin, joukossa on myös Gammalsin itse käyttämä. Viimeiset lehdet on pyhitetty tietenkin punssilauluille. (MI)

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia




� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI