|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Pohjois-Korea haluaa kesäolympialaiset (24.9.2018 20:40)
Airiston Helmi erityisseurannassa jo vuosia ? Suomen valtionjohdon huoli: Vihreitä miehiä saatettaisiin majoittaa Turun saaristossa (24.9.2018 18:58)
KRP: Suuroperaatiossa löytyi 500 000 euroa käteistä rahaa ? myös aluksia tutkittu (24.9.2018 17:51)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Loviisan valtapuolue myös taktikoinnin ykkönen
01.03.2013



Loviisan kaupunginvaltuuston poliittisia ryhmiä käsittelevässä sarjassa vuorossa on suurin ryhmä RKP. Sillä on 25 valtuustopaikkaa.

Loviisan valtapuolueella RKP:lla ei ole enää yksinkertaista enemmistöä kaupunginvaltuustossa, mutta poliittisten ryhmien välisistä neuvotteluista puolue on ottanut yleensä voiton kotiin. Viime vaalien jälkeen iso strateginen linjaus oli valita kaupunginhallituksen puheenjohtajuus valtuuston puheenjohtajan nuijan sijaan. Puolue halusi aiempaa tiukemman otteen valtuustoon päätyvien asioiden valmisteluun.
RKP:ssa korostetaan usein, etteivät sen edustajat halua tehdä valtuustossa politiikkaa, vaan hoitaa asiat hyvässä hengessä, asiat asioina, ilman hallitus-oppositio-linjausta.
Mutta kiistellään sitä paremmissakin piireissä. Joidenkin mielestä viimeisimmät henkilövalinnat olisivat RKP:ssä voineet onnistua paremminkin. Nykyisessä valtuustoryhmässä on myös henkilöitä, joilla on paikallispolitiikkaa suurempia ambitioita. On tahtojen taistoa, kun jokainen pitää kiinni omasta puurokupistaan.

Hapuilua ja henkilökohtaisia pyrkimyksiä

–Meno on hapuilevaa juuri nyt. Eniten ääniä saaneet eivät ole kyvykkäimmät, kiteyttää eräs vuosia seudulla RKP:n toimintaa seurannut.
Poliittista tulevaisuutta yrittää tehdä muun muassa opettaja Mia Heijnsbroek-Wirén, jolle on jo ryhmässä pedattu kahden vuoden kuluttua kaupunginhallituksen puheenjohtajan paikka. Tuntumaa politiikan teon kovaan ytimeen, elinkeino- ja kehittämispolitiikkaan, hän hakee elinkeinojaoston puheenjohtajan paikalla valtuustokauden puoliväliin saakka. Kiikarissa on ponnahtaa paikallispolitiikan siivittämänä Arkadianmäelle saakka.
Alkukauden kaupunginhallituksen puheenjohtajuutta hoitelee liljendalilainen maanviljelijä Tom Liljestrand.
–Sympaattinen mies, mutta häneltä puuttuu taitoa ja edellytyksiä, paikallispolitiikkaa seuraava sanoo.
Kolmas vaativampiin tehtäviin havitteleva lienee Generalshagens skolan rehtori Petra Paakkanen, joka johti aiemmin Haddom skolaa. Koulu on vaarallisen lähellä Loviisan keskustan kouluja, joihin kyllä mahtuu muutama oppilas naapurikylästä.

Kokouksissa tuuletetaan

Ulospäin RKP näyttää yksimielisemmältä kuin moni muu ryhmä, mutta se ei liene koko kuva. Erimielisyydet eivät vain ole kasvaneet niin isoiksi, että ne olisivat purskahtaneet julkisuuteen. Puolueessa on totuttu pesemään pyykki kotona. Puolueesta ei ole irronnut omia ryhmittymiä ”Vår Lovisa” –tyyliin.
–RKP:ssä asiat hoidetaan sisäpiirissä, eikä erimielisyyksistä paljon jutella, vaikka sisäisesti ristiveto olisi kovaakin.
Uuteen Loviisaan RKP meni kiihkeän kuntafuusiotaiston jälkeen. Se jätti syvät arvet, sillä erityisesti Lounais-Pernajassa oli Loviisan sijasta vetoa Porvoon suuntaan.
Onko Porvoon vetovoima kolmessa vuodessa hiipunut vai lisääntynyt? Vastaus riippuu siitä, keneltä kysyy. Joidenkin mielestä Suur-Loviisa ei ole tuonut asukkailleen lisäarvoa. Toisaalta moni asia on ennallaan, eli ei ainakaan huonommin kuin ennen fuusiota.
Juopaa syntyy RKP:ssä myös kaupunkilaisten ja entisten maalaiskuntalaisten välille. Maaseudun edustajat ymmärtävät vaikkapa vesi- ja jätevesiasioita paremmin kuin keskustaajaman puoluetoverit.

Visio kateissa?

Hans Hellner on toiminut Loviisan paikallispolitiikassa jo 1970-luvulta alkaen. Enää hän ei ole mukana aktiivisesti, mutta seuraa yhä enemmän tai vähemmän, missä mennään.
Uuden Loviisan ensimmäiset kolme vuotta ovat olleet hänelle pettymys. 40 vuotta paikallispolitiikassa mukana ollut Hellner sanoo olevansa huolestunut nykymenosta sekä valtuuston että oman puolueensa kannalta.
–Valtuustossa ja kaupunginhallituksessa on ollut jotain mätää. Yhteinen visio on kateissa. Toivon, että se alkaneella valtuustokaudella löytyy.
Viime valtuustokausi, uuden Loviisan ensimmäinen, kävi veteraanipoliitikolle raskaaksi.
–Valtuuston kokouksiin ei enää tehnyt mieli mennä. Suoraan sanottuna siellä puhuttiin paljon paskaa ja kokoukset venyivät helkkarin pitkiksi.
Vanhan Loviisan painoarvo RKP:n nykyisessä valtuustoryhmässä on jäänyt kevyemmäksi, sillä luottamushenkilöitä on nostettu merkittäviin asemiin niin entisen Pernajan kuin Liljendalinkin alueelta.
Hellner on ollut havaitsevinaan jonkinlaista ristivetoa RKP:n valtuustoryhmässä.
–Mitä olen lehdistä lukenut, niin ei vain RKP:llä näytä olevan eri kantaa ulospäin ja sisäänpäin, Hellner kuittaa.

Koulut arka asia

RKP:n toimintaa vuosia sivusta seuraava sanoo, että ryhmän sisällä välejä kiristää ainakin perinteinen siltarumpupolitiikka. Loviisassa siltarummut ovat kyläkouluja. Kokonaisuutta ei välttämättä katsota, vaan kylillä vedetään omaan suuntaan, maksoi mitä maksoi.
Kyläkoulujen tulevaisuus onkin RKP:ssä tulevaisuuden kuuma peruna. Virkakoneistolta löytyisivät faktat, mutta asia on niin arka, etteivät siihen uskalla koskea virkamiehetkään. On helpompi ulkoistaa ongelma konsulteille. Jossain vaiheessa päättäjät joutuvat tosin ottamaan kantaa vaihtoehtoihin ja niiden kustannuksiin.
Valtakunnanpolitiikassa Loviisan seudun painoarvo on hiipunut takavuosista. Henrik Westerlundin ja Ola Rosendahlin nostivat eduskuntaan maatalousyrittäjät, jotka keskittivät äänensä näille herroille niin Itä- kuin Länsi-Uudellamaallakin. Tällä hetkellä eduskunnassa ruotsinkielisten maanviljelijöiden mandaatilla istuu länsiuusmaalainen Thomas Blomqvist.
–Itä-Uudellamaalla ollaan riitaisia, eikä yhteistyötä tehdä. Ei ole aitoa yhteishenkeä puhaltaa yhteen hiileen.
–RKP on täällä hyvin sekalainen porukka. Politiikkaanhan lähtee kolmenlaisia ihmisiä: osa ajaa aidosti kotiseutunsa etua, osa haluaa päästä eteenpäin politiikassa, kun se ei ole muussa elämässä onnistunut. Joillekin luottamustoimi on statussymboli.

Pernaja rules!

Kolmannen kauden valtuutettu Thomas Rosenberg vakuuttaa ryhmässä valitsevan hyvän ilmapiirin. Valtuutetuille on tarjolla liikkumatilaa ja vaikutusvaltaakin, sillä perinteisesti puolueen luonteeseen kuuluu löysä ryhmäkuri.
Rosenberg edustaa ryhmässä vasenta siipeä niin sosiaalipolitiikassa kuin talousajattelussakin.
–Osa meistä äänestää välillä vasemmiston kanssa. Viher-vasemmistolaisen taustani olen kokenut myönteisenä ja yhteyksiä on myös muihin ryhmiin.
Omalle ryhmälleen hän antaa kiitosta myös siitä, että valtuustoryhmistä sillä on laajin maantieteellinen edustus.
–Hyvässä ja pahassa puolueen harteille on jäänyt kylien puolustaminen uudessa Loviisassa.
Viime vaaleissa ryhmä myös nuortui selvästi, mikä häntä erityisesti ilahduttaa.
Rosenberg myöntää, että vanhan Loviisan, eli keskustan alueen edustus on uudessa Loviisassa heikentynyt. Keskeisiin tehtäviin on nostettu pernajalaisia ja liljendalilaisia. Rosenberg onkin kuullut entisen ydinalueen hieman napisevan uudessa tilanteessa, jossa vallankahvassa näyttävät olevan nyt pernajalaispoliitikot.
–Osin tämä pitää paikkansa, mutta yleensä totean kriitikoille aina, että hyvä niin. Yleensä vallan kahmii kuntafuusioissa keskuskaupunki.
Hän aprikoi, että osin sattumakin on vaikuttanut tilanteeseen. Kantakaupungin poliitikkojen keskuudessa on tapahtunut selvä sukupolvenvaihdos, samalla kun keskustan alueelta nousseita näkyviä nousevia poliitikkoja siirtynyt sivuun, kuten Jaana Visavuori-Terävä ja Tuula Åminne.
Haja-asutusalueiden vesihuoltoasiat puhuttavat nekin RKP:n äänestäjiä, mutta valtuustoryhmään saakka keskustelun laineet eivät vielä ole yltäneet.
–Ryhmässä yleinen käsitys on, että vesiosuuskuntiin on pakko osallistua. Itse olen suhtautunut kriittisesti pakottamiseen. Vaikka olen vihertävä, hanke edustaa mielestäni järjetöntä vihreätä teknokratismia.
Loviisassa RKP ja SDP ovat perinteisesti löytäneet toisensa, vaikka monessa kunnassa yhteinen sävel on löytynyt porvarisiivestä, kokoomuksen ja RKP:n akselilta.
Loviisassa yhteinen nimittäjä kahden suurimman puolueen välillä on vanhastaan ollut kieli, sillä demariryhmässä on perinteisesti ollut joukko ruotsinkielisiä valtuutettuja.
–Se on rauhoittanut kielipoliittisia kuvioita, mutta rauha on ikävä kyllä väistymässä, sillä SDP on heikentynyt nopeasti. Demarit ovat selkeästi hajallaan, eikä nykyinen yhteistyökuvio ole kallioon hakattu.

Kouluratkaisut kaikkein tulenarin asia

Mikä asia voisi sitten lyödä RKP:n sisäisesti hajalle?
–Koulut. Ei se puoluetta hajota, ei meillä eikä muualla, mutta asia hiertää eittämättä koko puoluetta, Rosenberg sanoo.
Kouluverkko on kuuma peruna monessa kunnassa, mutta Loviisassa oman ripauksensa antaa vielä kieli. Talous ja ideologinen näkemys törmäävät toisiinsa.
–On painetta kaksikielisiin ratkaisuihin. Asia on hankala sekä paikallisesti että valtakunnallisesti.
Rosenbergin mukaan puolueen linjana on yksikielisten ratkaisujen tukeminen tilanteessa, jossa kaksikieliset ympäristöt laajenevat ja lasten ruotsinkielen taito uhkaa rapistua.
–Kouluasia aiheuttaa ryhmässä huolta ja ongelmia. Ryhmässä on kyllä jonkin verran erilaisia näkemyksiä siitä, miten edetä.
Rosenbergin mukaan Loviisan valtuustoryhmässä ehdottomasti yleisin mielipide on kuitenkin edelleen yksikielisten koulujen puolella.
–Yksikielisistä kouluista on vaikea tinkiä. Mutta muitakin mielipiteitä on.
Rosenbergin oma kanta on, että pienissä alakouluissa, eli kyläkouluissa, kaksikielinen ratkaisu on parempi jos vaihtoehtona on, ettei kyläkoulua ole ollenkaan. Lyhyt koulumatka ajaa yksikielisyyden ohi.
Kahden kielen lukiokampuksia on muualle jo syntynyt ja esimerkiksi Pietarsaaressa on ehdotettu ruotsin- ja suomenkielistä lukiota yhteiseen kampukseen. Mutta siellä kieliolosuhteet ovatkin Rosenbergin mukaan aivan erilaiset, ruotsin ollessa selvästi vahvempi.
–Meillä tilanne on toisenlainen, ja keskustaajamissa esimerkiksi juuri lukiotasolla pitäisin kieliryhmät kuitenkin erillään, omissa rakennuksissaan.

Kieli ennen kaikkea?

Jaana Visavuori-Terävä lähti paikallispolitiikkaan päiväkodin sisäilmaongelman seurauksena. Villekullassa oli sisäilmaongelma, ja sitä selvitteli muutama aktiivinen äiti.
–Olin mukana viemässä kaupunginjohtajalle adressia.
Ilmastointilaitteet saatiin ja sitten minua kyseltiin mukaan. Hän istui RKP:n valtuutettuna kaksi kautta, eli vanhan Loviisan viimeiset viisi vuotta. Viimeinen valtuustokausi ennen kuntafuusiota kesti vain vuoden.
–Jonkinlainen kiinnostus oli kai perimässä. Luin nuorena aina salaa faijan esityslistat.
Isä Pekka Visavuori kuului kokoomuksen vaikuttajiin, mutta tytär ei koskaan harkinnut kokoomusta.
–Äidinkieleni on ruotsi, mutta identiteettinen kaksikielinen. Varmaan minulla oli helpointa olla RKP:ssä, tuntui, että siellä saa olla omaakin mieltä.
Paikallispolitiikasta ei jäänyt Visavuori-Terävälle traumaa. –Eniten yllätti hitaus, millä asiat etenevät.
Tylsintä politiikassa oli hänen mielestään vastakkainasettelu. Hänen mukaansa RKP:n on pakko olla kielipuolue, mutta kaikissa asioissa kielipolitiikka ei ole silti tärkein vaikutin. (MI)

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia




� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI