|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Vasemmiston uuden äänestyksen kätilöinyt Olli Kohonen: ?Puolueissa puhutaan kauniisti demokratiasta, mutta päätökset tehdään tilatakseissa? (18.11.2018 12:15)
Mauri Pekkarinen jyrähtää: ?On palattava aluepolitiikkaan ? kasvun aikana totuus paljastui karusti? (18.11.2018 12:04)
Ison Numeron myyjä ei antanutkaan vaihtorahaa ? Toimitusjohtaja: ?Täysin vastoin toiminta-ajatusta? (18.11.2018 10:51)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Maria-Liisa Nevala raotti kokemusten arkkua kirjakahvilassa
26.02.2013



Loviisasta viisi vuotta sitten kakkoskodin hankkinut Maria-Liisa Nevala on tehnyt huomattavan uran suomalaisessa tiede- ja kulttuurielämässä. Hän työskenteli Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden apulaisprofessorina ja professorina vuosina 1976-1992. Suurelle yleisölle tutuksi hän tuli Kansallisteatterin pääjohtajakaudellaan 1992-2010. Hän siirtyi tehtävästä eläkkeelle, ja nyt Kansallisteatteria vetää Mika Myllyaho.

Nevala kertoi kirjastaan ”Mieleni talot – totta, tarua ja tulkintaa” (WSOY 2012) täpötäydessä kirjakahvilassa lauantaina. Häntä haastatteli toimittaja Ulla Ora.
Maria-Liisa Nevalan loviisalaistumiseen vaikuttivat lapsuuden kotitalot sekä ystävä ja työtoveri, eläkkeellä oleva näyttelijä Risto Aaltonen, joka kutsui näyttelijät elokuiseen tapaamiseen Loviisan kotiinsa.
- Muistan kolme-nelivuotiaasta ne isot puutalot, joissa asuttiin. Siitä alkoi minun rakkauteni puutaloihin. Isäni oli pankkialalla, asuimme pankkitaloissa ja talot vaihtuivat isän työpaikan mukana, Nevala kertoi.
- Eläkkeellä halusin muuttaa asumaan pieneen kaupunkiin puutaloon vastakohtana hektisessä suurkaupungissa elämiselle. Helsinki ei ole kovin iso, mutta olen elänyt pitkään yliopistovuosinani Lontoossa ja Pariisissa.

Leino yhdisti Saarikoskeen

Nevala on väitellyt Eino Leinon runoudesta. Väitöskirjan aiheena oli psykologinen aatetausta Leinon tuotannossa. Ora kysyi, mikä häntä runoilijassa kiehtoi.
- Leinohan on ylipäänsä lyriikan mestari, joka käsitteli ihmisen tunnemaailmaa kovin monella tavoin. Hän oli myös rytmin mestari.
- Leinon uskallus mennä aroille alueille vetosi minuun kovasti.
- Psykologinen lähestymistapa oli Suomessa uusi. Leinolla oli teksteissään ihmisen psyykeen myös sellaisia lähestymistapoja, jotka häilyvät terveen ja sairaan välimailla.
Nevala kuvaili yhteyksiään Pentti Saarikoskeen siinä vaiheessa, kun Saarikoski perehtyi Leinon tuotantoon kirjoittaakseen runoilijasta.
- Leinohan on kirjoittanut aivan järjettömän paljon, ja Pentti Saarikoski ei jaksanut käydä koko tuotantoa läpi.
Saarikoski vänkäsi päivittäisissä puheluissaan väitöskirjan yksityiskohdista ja he väittelivät kaikesta. Lopulta kirjasuunnitelma typistyi proosarunoksi, josta Nevala löysi itsensäkin minihameisena pimuna.
Tutkimustyötä tehdessään Nevala työskenteli Helsingin kaupunginteatterissa teatterisihteerinä. Työpaikka oli vastavalmistuneen 23-vuotiaan maisterin ensi tutustuminen teatterimaailmaan ennen mittavaa yliopistouraa. Kaupunginteatterin uusi rakennus Töölönlahden rantaan oli rakenteilla juuri 1966, ja tuolloin hän tutustui myös nuoreen ohjaaja-näyttelijä Risto Aaltoseen sekä teatterin harmaana eminenssinä toimineeseen Vilho Ilmariin.
- Siellä sain sen oppini, mitä teatterin tekeminen on. Valinta yliopistouran jatkamisen ja teatterin välillä myöhemmin 1990-luvun alussa ei silti ollut helppo ratkaisu.
- Ajattelin siten, että tämän olen kokenut eikä tämä tästä kauheasti muutu, Nevala muisteli. Siinä vaiheessa hänellä oli professorin virka.
- Kollegoilta kuulin sitten myöhemmin, että työ yliopistossa on muuttunut ihan hirveästi.
- Teatterissa näen, miten kirjallinen sana muuttuu lihaksi, ja näen ihmisten ilon näyttämön kertoessa sen omalla tavallaan. Ennen valintaansa hän toimi Kansallisteatterin hallituksen jäsenenä ja paneutui ulkomailla asuessaan aina paikalliseen teatteriin.
Kansallisteatterin johtaminen tarjosi haasteita.
- Mutta elävänä on selvitty. Yliopistossa ja teatterissa on molemmissa tiivis kollektiivi, jossa syntyy vaikeita ihmissuhteita. Teatterissa kaikki on nopeatempoisempaa, ensi-illat seuraavat toisiaan eikä voida jäädä jahkaamaan epäonnistumisia tai turhaumia kuten yliopistolla.
- Räjähdyksiä tapahtui, mutta siitä mentiin eteenpäin.
Nevala kertoi vuosien antoisasta yhteistyöstä ohjaaja Kristian Smedsin ja kirjailija-ohjaaja Reko Lundánin kanssa sekä uusista rohkeista näytelmätulkinnoista ja niiden ristiriitaisesta vastaanotosta.
Johtamistyö, teatterin ilmapiiri ja teatterilaisten perheenomaisuus vangitsivat ja parinkymmenen vuoden kokonaisvaltaisesta tehtävästä irtautuminen ei tapahtunut vaikeuksitta.
Hän kertoi Kansallisteatterissa työskennellessään hiipineensä välillä myöhään illalla läheisestä työhuoneestaan hengittämään tyhjän näyttämön ilmaa.
- Suurella näyttämöllä ja katsomossa on valtava energiataso. Siellä on vuodesta 1902 näytelty koko ajan, ja ihmiset ovat vastanneet siihen mitä on näytelty.

Marke Kalliola

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia




� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI