|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Suomella ei jakoa MM-lentopallon jatkosarjassa (22.9.2018 21:49)
Lukolla tuskaisa alku Liigassa (22.9.2018 21:39)
Kaksi otettu kiinni KRP:n jättioperaatiossa ? ?Epäillään muun muassa törkeää rahanpesua ja törkeää veropetosta? (22.9.2018 16:43)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Haja-asutusalueiden jätevesihankkeet – miljardiluokan virhe?
17.02.2013



Jätevesiputkien vetäminen haja-asutusalueiden reunamille on merenkulkuneuvos Juha Nurmisen mielestä miljarditason haaskausta. Monet kunnat tulkitsevat jätevesiasetusta mielivaltaisesti.

–Jossain pitäisi kellojen soida. Miten meillä on varaa repiä ihmisiltä yli 10 000 euron summia, vetää hyödyttömiä putkia ja rakentaa toimimattomia puhdistamoja?
–Onko meillä varaa olla korjaamatta jättiläisvirheitä?
Juha Nurminen on Itämeren suojeluun keskittyvän John Nurmisen Säätiön hallituksen puheenjohtaja. Hän korostaa, ettei puhu säätiön nimissä vaan yksityishenkilönä.
–Merensuojelijana kuitenkin jurppii, kun rahoilla olisi saatavissa paljon parempi teho. 10-50 miljoonalla saataisiin aikaan valtavia päästöleikkauksia.
Nurmisen mielestä haja-asutusalueiden viemäröintihankkeet ovat roppakaupalla rahaa vievää piperrystä: Itämeren kannalta toimenpiteiden vaikutus on marginaalinen, kun varat oikein suuntaamalla saataisiin vesistön kannalta paljon tehokkaampi vaikutus.

Sukellusharrastus herätti huolen

Nurminen kertoo ajatuksiaan Helsingissä työhuoneessaan, jonka esineet viestivät laivanvarustajasuvun historiasta sekä säätiön puitteissa nykyisin tehtävästä työstä.
John Nurmisen Säätiö perustettiin 1992 Juha Nurmisen aloitteesta vaalimaan suomalaisen merenkulun ja merihistorian kulttuuriperintöä. Säätiö laajensi Juha Nurmisen aloitteesta toimintaansa ympäristönsuojeluun vuonna 2004. Tuolloin säätiö käynnisti toisen toimintalinjan, Puhdas Itämeri –ympäristöhankkeet. Niiden tavoitteena on vähentää Itämeren rehevöitymistä sekä pienentää Suomenlahdella tapahtuvan öljyonnettomuuden riskiä.
Juha Nurmisen huoli Itämerestä heräsi sukellusharrastuksen myötä. Veneily ja purjehtiminen ovat kuuluneet harrastuksiin lapsuudesta saakka, mutta kolmisenkymmentä vuotta sitten alkanut sukellusharrastus avasi silmät.
–Tuli valtava ahdistus ja tunne, että on pakko tehdä jotain. Hän sukeltaa ja valokuvaa yhä, mutta nykyisin lähinnä lämpimissä vesissä.
Nurmisen suvun historia kietoutuu tiiviisti mereen. Juha Nurmisen isoisoisä, isoisä ja isä olivat laivanvarustajia.
–Itse olin ”rantarosvo” huolintamaailmassa.
John Nurmisen Säätiö ryhtyi tekemään Juha Nurmisen alkupääoman ja lahjoitusvarojen avulla konkreettista työtä Itämeren hyväksi. Fokus on meren rehevöitymisen estämisessä, ennen kaikkea fosforipäästöjen ja öljyonnettomuuden riskin vähentämisessä.

Huolta Puolan päästölähteistä

Juha Nurminen vertaa fosforikuormitusta ilmaston hiilidioksidiin. Meriin päätyy fosforia vessavesistä, teollisuudesta ja maataloudesta.
–Fosfori on sinilevän kannalta kriittinen ravinne. Olemme saaneet itäisellä Suomenlahdella mittavasti hyviä tuloksia fosforin vähentämisessä.
John Nurmisen Säätiö on ollut mukana toimissa, joiden avulla leville käyttökelpoista fosforikuormaa on saatu Suomenlahdella leikattua 60 prosenttia. Merkittävin ja vuosia kestänyt projekti oli suitsia Pietarin jätevesien aiheuttamaa kuormitusta parantamalla fosforinpoistoa. Kuusi vuotta kestänyt projekti päättyi 2011.
Säätiö on ollut mukana myös Kingiseppin EuroChemin tehtaaseen liittyneissä tapahtumissa. Tapauksestahan nousi vuosi sitten iso häly, kun Luga-joen rannalta löytyi aiemmin tuntematon päästölähde. Kun tuhannen tonnin fosforipäästölähde paljastui Suomen ympäristökeskuksen tutkijan näytteiden ansiosta, John Nurmisen Säätiö lähti hätiin.
–Säätiö otti välittömästi yhteyttä yritykseen. Aloitimme sen kanssa yhteistyön, ja vuoto saatiin ohjattua puhdistettavaksi. Nyt päästö puhdistetaan tehtaan neutralointiliuoksessa ja tehdas pystyy hyödyntämään valumavesien mukana tulevan fosforin tuotantoprosessissaan.
Vastaavanlaisia vielä tuntemattomia isoja fosforilähteitä saattaa Juha Nurmisen mukaan paljastua Puolassa Gdanskissa ja Szczecinissä. Puolassa joissa päästöt voivat olla jopa isompia kuin Kingiseppissä.
–Molemmissa on isot fosforikipsikasat, joiden päästöt pitäisi saada pikaisesti selvitettyä. On megaluokan nopea toimi puhdistaa kasoista mahdollisesti valuvat fosforipäästöt. Säätiössä ollaankin jo nostettu valmiuksia tilanteen korjaamiseksi.
–On varmaan pakko tehdä perusselvitys tilanteesta. Se on onneksi helpompaa, koska kyseessä on EU-maa.
Säätiö on viranomaisia vikkelämpi toimija korjaamaan yllättäen paljastuvia päästölähteitä, koska se voi lähestyä suoraan yrityksiä.
–Säätiölle ei kuulu kunniaa teknisistä ratkaisuista, jotka Kingiseppissä teki EuroChem. Yritys on yksi maailman johtavia lannoitevalmistajia.
Myös Itämeren suojelukomissio Helcom on Nurmisen mukaan usein liian hidas nopeaa toimintaa vaativissa tapauksissa.
–Hallitusten välisenä yhteistyöelimenä Helcom on usein hankalissa tilanteissa voimaton ja hidasliikkeinen, koska sen toiminta perustuu poliittiseen konsensukseen.
Helcomin osapuolina ovat EU ja kaikki Itämeren rantavaltiot. Komission päätehtävänä on valvoa Itämeren suojelusopimusten toteutumista.

Syrjäseuduille sopisivat kevyet ratkaisut

Juha Nurminen on itsekin joutunut tekemisiin jätevesimääräysten kanssa. Hän on kunnostanut vanhan Segerstrålen jugend-huvilan ja useamman rakennuksen kalastajatilan Loviisan Sarvisalossa sekä Boistön entisen luotsi- ja merivartijasaaren rakennuksineen. Umpinaiset jätevesisäiliöt, jotka vene kävi tyhjentämässä, eivät viranomaisille enää kelvanneet. Huvilaa varten piti tehdä eräänlainen pienpuhdistamo ja imeytyskenttä, Boistössä jouduttiin lisäksi louhimaan kalliota pienpuhdistamoa varten.
Hölmöläisen hommaa, Juha Nurminen pohtii. Pienpuhdistamot eivät toimi, jos käyttöä on vähän.
Tässä onkin Nurmisen mielestä ongelman ydin: jätevesiä koskeva asetus ajaa pienpuhdistamojen sekä jätevesiputkistojen rakentamiseen yhä syrjäisemmille alueille. Haja-asutusalueiden jätevesihuolto koskee noin neljännesmiljoonaa suomalaista.
Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyllä fosforikuormitusta saadaan vähennettyä virallisten arvioiden mukaan 100-200 tonnia. Säätiön projekteilla alle kymmenellä miljoonalla eurolla saadaan aikaan 2 500 tonnin vähennys fosforikuormitukseen.
Nurmisen mielestä nykytilanteesta hyötyvätkin ainoastaan ”jobbarit ja maansiirtourakoitsijat”.
Hänen mielestään vesiosuuskuntien vesihuoltohankkeet sopivat kylätaajamiin, jossa matkat eivät ole pitkät. Hän edellyttäisi jätevesiasioiden järjestämistä myös niiltä kiinteistöiltä, jotka sijaitsevat vesistöjen läheisyydessä. Sen sijaan ei ole mitään järkeä vetää jätevesiputkia pitkiä taipaleita yksittäisiin kiinteistöihin, tai kilometrien päässä rannasta sijaitseviin rakennuksiin.
Eiväthän fosfori ja typpi sieltä minnekään liukene.
–Mitä järkeä on tehdä harvaan asutuilla alueilla mielettömän kalliita ja todennäköisesti toimimattomia systeemejä? Onhan perinteiset menetelmät, esimerkiksi umpisäiliö ja huussi.
Hän ihmettelee myös Loviisan kaavailuja keskittää jätevedet Vårdön puhdistamolle.
Taas tulee eteen panoksen ja tuotoksen välinen epäsuhta:
–Onko järkevää kuljettaa yhtä kakkakikkaretta veden mukana Vårdöhön, 60 kilometrin päähän? Tai muihin puhdistamoihin, jotka jo nyt ovat ylikuormassa.
Osa-aikaisena sarvisalolaisena Juha Nurminen suree myös sitä, että vesiosuuskunnan hanke on saanut saarelaiset jakautumaan kahteen leiriin. Hänen mielestään saaren vesihuolto voitaisiin tehdä kevyemmin ratkaisuin. Talousvesikin olisi saatavissa paikallisesti, sillä Sarvisalossa on hyvät vesivarat. Paikallisille ratkaisuille esteitä asettaa Nurmisen mukaan kuitenkin lainsäädäntö.
–Ihanne olisi eräänlainen sekamuoto, jossa paikalliset järjestelyt yhdistettäisiin perinteiseen jätehuoltoon.
Koko jätevesiasiaa Juha Nurminen pitää ”vihreän ympäristöpolitiikan äärimmäisenä ylilyöntinä”, jonka vaikutukset vesistöjen tilaan ovat hänen mukaansa mikroluokkaa.
–Vaikutuksia ei voida edes mitata. Jonkun pitäisi riisua keisarilta vaatteet.
Nurminen vertaa jätevesihankkeita kruunun veronkantoon.
–Hankkeet kohdistuvat kuin verot varsinkin vähävaraisimpaan väestönosaan, mökinmummoihin. 10 000 euroa on iso summa, jolla ei ole vaikutusta. On kuin kruunu hakisi rahat ja hautaisi ne maahan.

Marita Itävuori

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia




� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI