|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Vasemmiston uuden äänestyksen kätilöinyt Olli Kohonen: ?Puolueissa puhutaan kauniisti demokratiasta, mutta päätökset tehdään tilatakseissa? (18.11.2018 12:15)
Mauri Pekkarinen jyrähtää: ?On palattava aluepolitiikkaan ? kasvun aikana totuus paljastui karusti? (18.11.2018 12:04)
Ison Numeron myyjä ei antanutkaan vaihtorahaa ? Toimitusjohtaja: ?Täysin vastoin toiminta-ajatusta? (18.11.2018 10:51)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Sisäiset ristiriidat repivät Loviisan demareita
11.02.2013



Loviisan kaupunginvaltuuston sosiaalidemokraattinen ryhmä on viime ja vasta alkaneella valtuustokaudella tuonut mieleen erään 1600-luvun sotalaivan: ruotsalainen Kronan manöveerasi itsensä ja muunkin laivaston upoksiin ihan itse, vihollislaivaston ei tarvinnut puuttua tapahtumiin lainkaan.

Demarit ovat pitäneet vuosia hallussaan kunnallispolitiikan kärkipaikkoja Loviisassa. Toiseksi suurimpana ryhmänä se sai viime valtuustokaudella johdettavakseen kaupunginhallituksen, tällä valtuustokaudella valtuuston.
Vaikka puolue on pysytellyt tiukasti vallankahvassa, ryhmää ovat repineet pitkään sisäiset ristiriidat. Viime valtuustokaudella ryhmästä lähtivät Atte Fellman, Bosse Lindfors ja Sari Eriksson. Fellman loikkasi perussuomalaisiin, Lindfors ja Eriksson muodostivat loppukaudeksi oman ryhmän ja siirtyivät sitten Vasemmistoliittoon. Uuteen valtuustoon nousi Eriksson ja Lindforskin jäi vain täpärästi valtuuston ulkopuolelle. Nykyvaltuustossa vaikuttaa myös ennen vaaleja demareista perussuomalaisiin siirtynyt Mauri Poikeljärvi.
Kuluva kausikaan ei ole alkanut demareilla ruusuisesti. Heti ensimmäisen valtuuston kokouksen jälkeen puolueesta loikkasi neljäs varavaltuutettu Jens Rinne. Uusi poliittinen koti löytyi kokoomuksesta. Kokoomus onkin kalastellut ahkerasti demarien apajilla, sillä Rinne ei suinkaan ollut ensimmäinen kokoomukseen vaihtanut.
Yleensä ryhmänsä jättävät ovat tyytymättömiä saamiinsa luottamustehtäviin. Puoluesidoskaan ei ole enää yhtä vahva kuin ennen, sillä ehdolle mielivä saattaa valita useamman puolueen väliltä. Lisäksi nousukiidossa olevaan ryhmään on mukavampi liittyä kuin kannatukseltaan syöksykierteessä olevaan. Mutta yhä on melko mielikuvituksellista pitää mahdollisena, että perussuomalainen löytää uuden poliittisen kotinsa RKP:stä tai kokoomuslainen kotoutuu Vasemmistoliittoon.
Demarit ovat viime vuodet löytäneet yhteisen sävelen RKP:n kanssa. Näin ei ole kuitenkaan aina ollut, vaan RKP:n, SDP:n ja kokoomuksen triangelidraama on takavuosina muistuttanut Brooken ja Taylorin kisaa Ridgestä ikisaippuassa Kauniit ja Rohkeat. Valta-asemia on pyritty maksimoimaan vaihtelevin liittokunnin. Esimerkiksi 1980-luvun alussa demarit onnistuivat saamaan kokoomuksen avulla itselleen kaupunginhallituksen puheenjohtajuuden. 1980-luvun puolivälistä saakka valta-akseli on kuitenkin syntynyt SDP:n ja RKP:n välille, kokoomuksen jäädessä oppositioon.
Demarien paikallispolitiikkaa on mutkistanut vuosia myös kieli: kunnalliselämän johtopaikoille on ollut vaikea löytää sopivia ja päteviä. Kyvykkäänkin demaripoliitikon tie on saattanut tyssätä ruotsin kielen taidon puutteeseen.

Kotiläksyt tekemättä?

SAK:n nykyinen puheenjohtaja Lauri Lyly lähti mukaan Loviisan kunnallispolitiikkaan 1970-luvun lopussa. Ammattiyhdistyksessä aktiivinen Lyly työskenteli 1976-1989 Imatran Voimassa ja toimi 1982-89 Loviisan ydinvoimalan pääluottamusmiehenä. Loviisan kaupunginvaltuustossa ja –hallituksessa hän toimi lähes koko 1980-luvun.
–Jos olisin jäänyt Loviisaan, toimisin kunnallispolitiikassa varmaan vieläkin, Lyly aprikoi.
Lyly muistaa Loviisan vuodet hyvin. Hänellä on kaupungissa yhä perhetuttuja, joita hän tapaa yhä säännöllisesti.
1980-luvulla demarit ja kokoomus löysivät toisensa ja RKP:n suvereeni asema muuttui.
–Demarit ja kokoomus neuvottelivat niin, että enemmistön turvin kaupunginhallituksen puheenjohtajuus siirtyi demareille. Kokoomuksen puolelta neuvottelijana oli Eero Laakso.
Lylyllä oli nostetta kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi. –Taustakeskusteluissa kielikysymys oli yhtenä jarruttavana tekijänä, hän muistelee.
Vaikka 1980-luku oli paikallispolitiikassa voimasuhteiden muutosten aikaa ja puoluekartta sai uutta väriä vihreistä, viimeaikaiset myllerrykset yllättävät Lylyn. Kun hän kuulee demarileirin loikkauksista, viimeisimmästä peräti kokoomukseen, hämmästynyt huokaus on syvä.
–Ohhoh!
Lylyn hämmästyksen ymmärtää. Muutaman vuoden aikana neljä loikkausta ja viimeisin ennen kuin valtuustokausi on tuskin alkanut. Tyytymättömät muodostavat yleensä oman valtuustoryhmän, eivät vaihda puoluetta kuin hevosta heti lähtösuoralla.
–Ehkä ei olla tehty yhdessä kotiläksyjä, että pysyttäisiin yhtenäisinä, Lyly kommentoi.
Hän muistelee, että 1980-luvulla demarileirissä tehtiin tavoiteohjelmia ja valmistelutöitä. Toisena mahdollisena syynä ristiriitoihin hän pitää henkilösuhteita.
–Joskus takana voivat olla henkilökemiat.
Hän miettii, että joskus sirpaleinen yhdistyskenttä betonoi asemat niin, että ratkaisuja on vaikea löytää. Ne pitäisi kuitenkin pystyä löytämään yhdessä.
Loviisassa saamaansa oppia kunnallispolitiikassa Lyly kehuu lämpimästi. Muistot ovat positiiviset.
Kaikesta päättäen Lylyä kiinnostaa yhä entisen kotikaupunkinsa tulevaisuus.
–Loviisan vahvuudet kannattaa hyödyntää. Kuntaliitos oli hyvä asia. Ja huolehtikaa kaikista ihmisistä.

Sirpaleinen kenttä

Kieliasia on näkynyt myös kaupunginjohtajaa valittaessa. Viimeksi demariryhmä repesi, kun Henry Lindelöf valittiin kaupunginjohtajaksi. Osa demareista lipesi ryhmässä päätetyn suomenkielisen ehdokkaan takaa.
Vaikeaa on ollut myös työväenyhdistyksissä, joita pienellä paikkakunnalla riittää moneen makuun. Yhdistyksiä ei ole onnistuttu vähentämäänkään. Taustalla sanotaan olevan sen, että kemiat eivät käy yksiin. Sanelusta ja yksinvallasta on arvosteltu niin Jaakko Isotaloa kuin Kalevi Lappalaistakin.
Rinteen loikkausta kommentoidessaan Isotalo myönsi, että jotain pitäisi tehdä toisin: ”Eripura heikentää demareita.” Lääkkeeksi hän esitti LS:ssä kaikkien työväenyhdistysten liittämistä yhteen. Demarit eivät ole onnistuneet myöskään asettumaan yhteisen, loviisalaisen kansanedustajaehdokkaan taakse, vaan osaa on miellyttänyt enemmän porvoolainen kandidaatti.
Onko vanha valtapuolue kutistumassa keskikastiin samaan tahtiin teollisten työpaikkojen katoamisen kanssa? Ovatko vanhat jermut tarranneet vallankahvaan liian pitkäksi aikaa?
Mitä nykytilanteesta miettivät puolueen veteraanipoliitikot?

Vaitonaiset veteraanit

Demaripiireissä Matti Hallbergiä luonnehditaan sovittelevaksi persoonaksi. Hän välttelee ottamasta nykytilanteeseen kantaa.
–Olen ollut niin kauan poissa, en ole asioista tietoinen enkä selvillä. Ei kommenttia, en tohi sannoo.
Hallberg neuvoo kääntymään kunnallisjärjestön puheenjohtajan Jaakko Isotalon puoleen.
Toinen veteraanipoliitikko, Lasse Kosonen, on lähes yhtä vaitonainen.
–En ole ollut asioiden ytimessä moneen vuoteen. En halua puuttua, vaan pysytellä ulkopuolella. Taidan jättää väliin. Sen verran Kosonen kuitenkin suostuu kommentoimaan, että tokaisee lopuksi:
–Ei näytä hyvältä.
Vaikeneminen tuntuu erikoiselta, sillä ulkopuolelta asioita seuraaville on käynyt selväksi, että demarileirissä kuohunta on kovaa.

Riidat ”puhjenneet kukkaan”

Demarien grand old man Teuvo Mankoselta löytyy entisenä nyrkkeilymestarina kanttia sanoa mielipiteensä.
–Kaikki vanhat ihmettelee. Sekaisin ovat asiat. Jotain riitoja on ollut aiemminkin, mutta nyt ne ovat ”puhjenneet kukkaan”. –Jonkinlainen järjestys pitäisi saada aikaan.
Mankonen arvioi, että yhtenä syynä epäyhtenäisyyteen saattaa olla lukuisissa työväenyhdistyksissä. Niissä muhivat ristiriitaiset intressit. Mutta Mankosen mukaan yhdistysten todellinen lukumäärä on tällä hetkellä pienempi kuin paperilla. Määrlahden demarit ovat lopettaneet toimintansa eikä Valkon työväenyhdistyksellä ole ollut toimintaa enää vuosiin. Vanhan Loviisan alueella toiminnassa on enää kaksi yhdistystä, Loviisan sosiaalidemokraatit ja Lovisa svenska socialdemokratiska förening. Uuden Loviisan alueella toimivat lisäksi Pernå socialdemokrater – Pernajan demarit ry sekä Strömforsin työväenyhdistys entisen Ruotsinpyhtään alueella. Mankonen lähti mukaan demarien toimintaan 1968.
–Kun aloitin, mukana oli voimakkaita persoonia, kuten Armas Uitto, Viljo Tolsa, Karl-Erik Lindqvist ja Ingvald ”Inna” Nordström. Mankosen mielestä erimielisyydet ovat kehittyneet 2000-luvulla. Hänkin on kuullut sekä Jaakko Isotaloon että Kalevi Lappalaiseen kohdistuvasta arvostelusta. Jäsenistö jakautuu suurin piirtein kahtia näiden kahden johtohahmon taakse.
Mankonen pelkää skismojen karkottavan sekä vanhat että nuoret demarit.
–Nuoret eivät liity riitojen vuoksi ja vanhat jättävät äänestämättä. Mennään alaspäin kuin lehmän häntä, jos näin jatkuu. Kova pelko on, että jos tämä vielä pahenee.
Hän huomauttaa, että demareissa on aina elänyt voimakkaana ajatus enemmistöpäätöksistä. Vähemmistöön jääneet ovat taipuneet enemmistön voimin tehtyihin päätöksiin.
–Nyt ollaan klikkiydytty.
Puolueen hiljaisista naisistakaan ei ole riitojen ratkaisijoiksi, vaikka Mankosen mukaan naisetkin osaavat paikallispolitiikassa pitää jöötä.

Ihmettelyä yli puoluerajojen

Mankoselle ovat soitelleet paikallispoliitikot yli puoluerajojen.
–Kaikki muut ovat ihmetelleet menoa paitsi perussuomalaiset. Mankosen mielestä yhdistysten olisi mietittävä, pitäisikö ohjat antaa uusille voimille. Se i kuitenkaan olisi helppoa, sillä juuri vaativampiin tehtäviin kasvavista poliitikonaluista on demarileirissä huutava pula.
–Kunnallisjärjestönkin olisi mietittävä, mutta ei senkään toiminta kestä ihan päivänvaloa, Mankonen huomauttaa.
Kunnallisjärjestössä päätöksenteko takkuuntui, kun demarien piti miettiä oma ehdokkaansa kaupunginvaltuuston johtoon. Normaalisti muut puolueet ottavat annettuna sen, kenet puolueissa johtopaikoille valitaan ehdolle. Tällä kertaa nurinaa syntyi kuitenkin Arja Isotalon valinnasta. Hän oli johtanut edelliskauden kaupunginhallitusta, eivätkä kaikki olleet tyytyväisiä Isotalon otteisiin. Arvostelijoiden mielestä valtuuston päätettäväksi menevien asioiden valmistelu ontui ja siihen syypäänä pidettiin Isotaloa.
Mankosen mielestä jo ryhmien välisissä neuvotteluissa tehtiin demarileirissä virheitä.
Mankonen sanoo, että kunnallisjärjestössä Arja Isotalon ehdokkuus oli selvä, mutta lähinnä RKP:ssä ja perussuomalaisissa Isotaloa vastaan asettui pieni ryhmä. Kompromissiehdokkaaksi nostettiin uuden valtuuston nestorijäsen Åke Laitinen. Sitten demarileiri päätyi jälleen Arja Isotalon taakse ja lopulta hänen valintansa oli valtuustossa yksimielinen.
–Yleensä muut puolueet ovat puuttuneet ainoastaan siihen, että puheenjohtajan pitää olla kaksikielinen. Itsekin olen sitä mieltä, koska kaupunki on kaksikielinen.
Kielitaitovaatimus on kaventanut käytännössä melkoisesti demarien valinnanvaraa.
Lauri [Lyly] olisi ollut hurjan pätevä, samoin Jaakko Isotalo. Edellisen kerran kielen ympärillä syntyi kuohuntaa, kun lääkäri Sirkku Zeiler valittiin uutena kasvona ja ääniharavana kaupunginhallituksen johtoon.

Kissa pöydälle

Miltä näyttää loviisalaisdemarien tulevaisuus? Mankonen ei usko, että nykyinen kuohunta ihan nopeasti loppuu. Lisää loikkauksia valtuustoryhmästä ei hänen mukaansa ole kuitenkaan odotettavissa.
–Kun nimiä katsoo, niin perusdemareita ovat.
Kiistojen ja loikkausten seuraukset näkyvät väistämättä vaaleissa puolueen keräämässä äänisaaliissa. Loikkaajat vievät mukanaan ystäväpiirinsäkin äänet.
Mankosen mielestä demarien olisi nyt korkea aika koota selvitysryhmä miettimään, mistä sisäiset ongelmat johtuvat. Hän ei halua lähteä osoittelemaan sormella ketään, mutta myöntää kiistojen aika lailla henkilöityneen. Hän aprikoi, että tarvittaessa ulkopuolinen selvitysmies tilannetta purkamaan löytyisi vaikka Paasitornista.
–Asioita ei pitäisi jäädä hautomaan pienissä klikeissä.
Mutta miten kävi Kronan-laivan amiraalille? Hänet on haudattu Loviisaan, Sarvilahden kartanon sukuhautaan. Muotokuvansa hän on saanut Degerby Gillen seinälle. (MI)

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia




� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI