|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Kokoomusvaikuttaja: Suomeen +10 000 maahanmuuttajaa vuodessa tai palvelut alas ? Rinteen eläkelupaus on ?pyramidihuijaus? (19.11.2018 16:24)
Näkökulma: Nyt suomalaiset haravoimaan ? me Trumpin sanaa ymmärtämättömät mokasimme (19.11.2018 12:40)
Kokoomuksen konkari sote-yritysten keskittymisestä: ?Enkös minä sanonut? (19.11.2018 12:10)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Vaimo kiskoi takaisin elämään
06.02.2013



Kahden palstan uutinen Loviisan Sanomissa 26.6.2007 kertoo metsäkoneen ruhjoneen miehen Pernajassa. Kello 14.22 hätäkeskus on hälyttänyt Hammarkoskentielle ambulanssin sekä pelastusyksiköt Loviisasta ja Vanhakylän VPK:sta sekä Medihelin.

Helmikuussa 2013 tämä ruhjottu mies, Jonas Lindström, istuu kotinsa sohvalla Liljendalissa koiraa silitellen ja kertoo arjestaan kun onnettomuudesta on kulunut pian kuusi vuotta. Jonas oli onnettomuuden tapahtuessa 35-vuotias metsäalan yrittäjä ja kolmen pienen lapsen isä. Yrittäjyys on jäänyt, mutta isä ja puoliso hän on edelleen, kiitos vaimon Minna Lindströmin taistelun, jollaista ei toivoisi kenenkään joutuvan tekemään.
Jonas tapasi viime kesänä ensimmäisenä paikalle tulleen pernajalaisen vapaapalokunnan pelastajan. Tilanne oli myös auttajalle raju, maassa istui tuttu kaveri, jonka pää oli murskautunut niin, että aivot näkyivät. Nopea pääsy Töölöön hengen säilyttäneeseen leikkaukseen ja sen jälkeisiin korjausleikkauksiin jätti eloon, mutta vaimoa lukuunottamatta hänen selviytymiseensä ei kriittisimmillä hetkillä uskottu muualla kuin Töölön sairaalassa. Paikallisessa aluesairaalassa Minnalle kerrottiin vakavasta aivovammasta, ja ennustettiin ettei mies koskaan kävele, tule tunnistamaan vaimoaan saatika palaamaan kotiin. Elvytyskieltoakin ehdotettiin, mutta sitä Minna ei hyväksynyt. Hoitopaikka vaihtui Töölöstä Porvoon kautta Loviisan terveyskeskukseen, ”pysyvälle paikalle”. Loviisassa Jonaksen henkitorviavanteen kanyyli tukkeutui ja hoitaja katsoi että miehen elämä on päättymässä. Minna kiskaisi Jonaksen paidasta ylös ja käski soittamaan ambulanssin. Matkan Porvooseen hän istui miehensä rinnalla pumpaten ilmaa vuorotellen ensihoitajan kanssa. Porvoossa kanyyli irroitettiin jonka jälkeen vihreää limaa roiskui ympäriinsä – mutta Jonas hengitti – ja puhui. Ensimmäiset sanat olivat, kurkkuun sattuu.
- Se ei ollut minulle mikään yllätys, tiesin että Jonas pystyy puhumaan, Minna painottaa.

Tuttu ympäristö

Koti jossa perhe asuu on Jonaksen syntymäkoti. Tuttu ympäristö helpottaa arkea. - Autossa istuessa hän saattaa kysyä, että joko tässä on pellot puitu, Minna kertoo kun mies tietää mutkista missä mennään. Jonaksen isovanhempien vuonna 1945 rakentama tila toimi ensin karjatilana, sen jälkeen viljanviljelyksessä. Nykyisin tilalla toimii Minnan pyörittämä hevostila.
Jonas on kouluttautunut metsätalousteknikoksi ja työskenteli muun muassa puunostajana ennen kuin perusti oman metsäalan yrityksen, joka työllisti viisi henkeä.
- Metsätaimien istutusta, metsän perkausta ja raivausta, kaikkea metsäalan töitä, hän kertoo.
Onnettomuuspäivä oli alkanut kuten monet ennen sitä. Jonas oli matkalla raivaustöihin, kun metsäkoneen kuljettaja pyysi apua hydrauliletkun vaihtoon. Jotain meni pahasti pieleen. Jonas oli kumartunut varmistamaan, että letku on kunnolla kiinni kun kone alkoi liikkua. Lähes tuhatkiloinen sermi osui Jonaksen takaraivoon ja löi pään letkuliittimiin jotka rikkoivat kallon. Jonas oli ollut tajuissaan auttajien tullessa, mutta ei muista jälkeenpäin mitään tilanteesta. Hänen on kerrottu kiivenneen metsäkoneen etupyörän kettinkejä ylös ja hakanneen käsillä hyttiin huutaen lopettamaan. Onnettomuuden seurauksena Jonaksella ei ole silmänpohjia ollenkaan, niiden tilalla on titaaniverkkoa. Silmäluomet toimivat refleksillä, joka vaatii luomien kontaktin silmään. Jonaksella tämä refleksi ei toimi, ja siksi niissä ei ole tuntoa. Silmät on huuhdeltava suolavedellä vähintään viidesti päivässä. Jonaksella tutkittiin mahdollisuutta leikkausten sarjaaan, jossa silmäpohjat rakennettaisiin uudelleen. Pieni mahdollisuus oli, että oikean silmän näköhermon toimintaa voitaisiin osittain palauttaa. Kääntöpuolella on vähintään kahdeksan erittäin vaativaa leikkausta suurine riskeineen, eivätkä he ole lähteneet siihen. Aurinkoisena päivänä Jonas voi nähdä esimerkiksi auton taustapeilissä liikettä, joskus hän on erottanut paidan raidat tai sylissä makaavan koiran korvien heilahduksen. Jonaksen ensimmäisen, hengen lähdön estäneen leikkauksen, teki Juha Hernesniemi. Toisessa leikkauksessa oli kaksi leukakirurgia ja plastiikkakirurgi. Leikkausten jälkeen meni noin vuosi sose- ja keittoruoilla, suu ei auennut.
- Noin vuosi onnettomuuden jälkeen ajoimme leukafysiatrilta kotiin ja pysähdyimme Porvoon mäkkärille. Sain syötyä juustohampurilaisen, joka maistui todella hyvältä, naurahtaa Jonas joka menetti onnettomuudessa myös hajuaistin. Kuntoutuminen alkoi käytännössä kävelyn uudelleen opettelulla fysioterapeutin ja tukivaljaiden avulla.

Ei sankarivaimon viittaa

Näin jälkeenpäin Minna kertoo, että koko prosessi oli välillä kuin surkea sketsi. Töölöstä Porvooseen siirrettäessä ei vastaanottavassa päässä annettu toivoa. Sama toistui, kun Jonas lähetettiin Loviisan terveyskeskukseen.
Jonaksen eloon jääminen, kuntoutuminen ja vakuutuskorvausten saaminen on vaatinut epäinhimillisen paljon työtä, asioiden selvittelyä ja paperityötä Minnalta. Hän haluaa kuitenkin ravistaa irti ”sankarivaimon” viitan ja korostaa ettei kenekään pitäisi joutua taistelemaan saadakseen läheiselleen tai itselleen hoitoa tai niitä asioita, joita vammautumisen tai vakavan sairauden jälkeen on oikeutettu saamaan.
Vakuutusyhtiön suhtautuminen oli kafkamaista ja on vaatinut lakimiehiä ja yhteydenoton Finanssivalvontaan, rikosilmoituksen tekemisen ja koneenkuljettajan haastamisen oikeuteen. Kuntoutukseen pääsykään ei ole helppoa vaikka on näin vaikeasti vammautunut.
- Kelan kuntoutus on oma lakikirjansa, Jonas luonnehtii.
Toimintaterapeutti Karima Guedra työskentelee usean vammautuneen toimintaterapeuttina ja on nähnyt, miten paljon pitäisi osata hakea eri lausuntoja ja missä järjestyksessä ja miten pienestä hakemukset voidaan hylätä.
- Projekti on vaativa vaikka olisi terve, Karima sanoo. Helsingin Sanomissa julkaistiin tammikuun lopulla juttu Lindströmin perheestä ja se avasi purkautumiskanavan monelle samantapaisessa tilanteessa olleelle.
- Sain sähköposteja ja puheluja ja ihmiset kertoivat omia tarinoitaan. Traumaattisten aivovaurioiden hoidon osaajia on vähän ja väliinputoajia on, Minna kertoo.
Aurinkolaseista voi päätellä Jonaksen olevan näkövammainen, mutta ulospäin ei muita vammoja juuri näy. Kun hän ottaa lasit pois, otsassa näkyy arpia ja silmät ovat selvästi vaurioituneet. Puheesta ei vieraampi huomaa mitään, verkkaisempaa puheenpartta kuulee maaseudun miehiltä usein. Nauru on Jonaksella herkässä. Koirat hakeutuvat syliin ja vahtivat tarkkaan sekä pihan liikettä että Jonaksen liikkeitä. Kun hän alkaa pukea, tietävät koirat että kohta tulee taksi. Kun Jonas ottaa valkoisen kepin, alkaa kunnon ilmoitushaukku, että nyt isäntä lähtee.

Huumorintaju korostui

Pari vietti 10-vuotishääpäiväänsä silmäklinikalla ja viime vuonna 15-vuotishääpäiväjuhlaa Furuborgissa 80 vieraan ruokajuhlissa. Paitsi hääpäivää, he viettivät myös elämän juhlaa, ja sitä että saivat pitää toisensa ja perheensa koossa. Jonas on Minnalle edelleen sama mies, jonka kanssa hän meni naimisiin.
- Otsalohkovammat yleensä korostavat tiettyjä luonteenpiirteitä. Jonaksella on korostunut ennen kaikkea huumorintaju ja toisista ihmisistä välittäminen. Jos joku on vähentynyt, niin äkkipikaisuus, hän hymyilee.
Onnettomuuden sattuessa lapset olivat vielä pieniä, kaksoset 5-vuotiaita ja vanhin kahdeksanvuotias. Lapset ovat sopeutuneet isän vammautumiseen.
- Kaksoset olivat silloin niin pieniä, että suurimman osan heidän elämästään isä on ollut näkövammainen, Jonas huomauttaa. Hän saattaa kysyä lapsilta, onko takki kiinni ja pipo päässä. Vastaus voi olla että on, vaikka takki olisi auki ja pipo kädessä, mikä on myös merkki siitä, että Jonas on heille ihan samanlainen isä kuin olisi näkeväkin, pientä vedätystä ei tarvitse arkailla.
Jonas laittaa lapset aamulla kouluun ja on vastassa kun he palaavat. Onnettomuuden jälkeen Minnan äiti Sirkka Keski-Simonen jäi perheeseen asumaan ja avuksi arkeen.
Karima Guedra käy Liljendalissa 2-3 kertaa viikossa ja on puolitoista tuntia kerrallaan. Lisäksi Jonaksen viikko-ohjelmassa on allasterapiaa ja fysioterapiaa kerran viikossa sekä hierontaa kerran viikossa. Kaveriporukalla hän pyrkii käymään uimassa kerran viikossa. Myös isoäidin luona Jonas koettaa käydä viikoittain Liljendalin keskustassa. Jonas tekee eri yhdistyksissä myös vapaaehtoistyötä. Hän on mukana muun muassa Aniridia Finlandin toiminnassa ja ruotsinkielisissä näkövammayhdistyksissä.

”Lentävä matto”

Jonas ei voi istua tai seistä pitkään. On ilmeistä, että onnettomuudesta aiheutui myös niskan retkahdusvamma, joka aiheuttaa sen, että oikea korva lukkiutuu ja samalla lihasjänteys ja vireystila romahtaa. Hän on oppinut tunnistamaan, koska tämä on tapahtumassa ja kulkeekin aina ”lentävä matto” mukana. Tämän jumppamaton päällä hän on makuuasennossa elokuvissa lasten kanssa ja kokouksissakin. Myös pidemmillä automatkoilla on parempi olla makuullaan.
Jonas kuntoutui jo kertaalleen niin hyvin, että teki viime keväänä muutamien kilometrien kävelylenkkejä ja ajoi tandempyörällä muun muassa Porvoosta kotiin Liljendaliin. Viime kesänä kun Porvoon uimahalli oli remontissa ja sekä fysioterapia että hieronta samaan aikaan kesätauolla, kunto romahti, eikä ole vielä palautunut siihen asteeseen.
- Aaltoliikettä, kuvailevat Karima ja Minna kuntoutumista.

Toimintaterapiaa kotona

Kotikäynnit ovat Kariman mielestä aivovammapotilaille erittäin tärkeitä. Opitun sisäistäminen omassa kodissa on olennaista. Tavarat ovat omilla tutuilla paikoillaan, välineet ja huonekalut tuttuja. Lindströmien kodissa on muuttunut hyvin vähän onnettomuuden jälkeen. Keittiön pirttipöytä vaihtui tukevampaan pöytään ja tuoleihin, ei juuri muuta. Nyt kun lapset ovat isompia, ei ole enää legoja ja muita leluja lattialla kuin heidän ollessa pieniä.
- Jonas kulki hiihtämistekniikalla, Minna kuvailee.
Vanhoista ystävistä osa on säilynyt, osa jäänyt ja uusia tullut tilalle. Ystävien kanssa Jonas käy vaeltamassa ja grillailemassa. Lapinjärveläinen ystävä vei hänet viime kesänä moottoripyörällä Saltbodaniin syömään. Jonas muistelee hymyssä suin Gislomin suoralla päästyn vauhdin makuun. Hän toivookin, että kaikki he, jotka olivat auttamassa onnettomuuden tapahtuessa, saavat viestin siitä että hänellä on kaikki nyt ihan hyvin.
- En ole harmitellut. Elämä on nyt erilaisempaa, mutta ihan yhtä hyvää, hän pohtii. (AuH)

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia




� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI