|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Airiston Helmi erityisseurannassa jo vuosia ? Suomen valtionjohdon huoli: Vihreitä miehiä saatettaisiin majoittaa Turun saaristossa (24.9.2018 18:58)
KRP: Suuroperaatiossa löytyi 500 000 euroa käteistä rahaa ? myös aluksia tutkittu (24.9.2018 17:51)
KL:n analyytikko Airiston Helmestä: ?Eihän tässä ole mitään järkeä bisneksenä? (24.9.2018 16:47)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Idylli Isnäsissä vaatii työtä ja ammattitaitoa
22.01.2013



Lumi peittää Lillmarin tilan vihannespellot ja mehiläiset ovat horroksessa. Pernajan Fasarbynlahteen rajautuva ryhmäkylä, joka käsittää viisi vanhaa ratsutilaa, on talvellakin sykähdyttävä näky.

Lilly Zuluaga, joka asuu ja viljelee Lillmarin tilaa yhdessä Tiina Harvan kanssa, sanoo että tämän paikan takia hän halusikin nettisivuille otsikon Paratiisia rakentamassa. Vanhassa 1700- ja 1800-luvuilla rakennetussa talossa ja kauniissa ympäristössä on rauhallista ja hyvä olla.
Tiina kertoo, että Fasarbyn kaikkien tilojen päärakennukset olivat aikoinaan samannäköisiä, mutta vuosisatojen aikana niihin on tehty muutoksia ja joku talo on tuhoutunutkin. Viime sotien jälkeen ne, jotka tiloilla asuivat, saivat lunastaa ne. Hänen vanhempansa ostivat Lillmarin tilan vuonna 1965.
- Olen asunut täällä lapsena kesäisin ja talvella viikonloput. Asuttiin silloin Helsingissä.
- Opiskelin puutarha-alaa ja maatalousalaa Mustialan maatalousopistossa.

Hunajaa viikottain

Tiina valmistui agrologiksi ja asui ensin useita vuosia Billnäsissä Länsi-Uudellamaalla, jossa hän työskenteli puutarhassa. Vuonna 1995 hän asettui pysyvästi Lillmarin tilalle, jonka peltoja naapuri oli viljellyt.
- Se vaati jonkun kypsymisen, että uskalsin heittäytyä viljelijäksi.
- Aloitin mehiläisillä jo vähän aikaisemmin ennen kuin muutin tänne pysyvästi. Otin myös vihannesviljelyyn pienen alueen.
- Rupesin siirtymään luomuviljelyyn, kun aloin itse viljellä peltoja. Tässä on vajaa 13 hehtaaria peltoa ja vähän alle 30 hehtaaria metsää. Kaikki pellot olivat luomussa 90-luvun lopussa.
Mehiläisten osalta hän odotti kansainvälisiä luomusäännöksiä, jotka valmistuttuaan osoittivat, että mehiläiset olivat lähes luomua semmoisenaan. Mehiläisiä on nyt kymmenen pesää.
- Parhaimmillaan pesiä oli yli 30, mutta en kerennyt tyhjentää niitä, sillä otan viikottain hunajan enkä kerran kesässä kuten yleensä tehdään.
Tällä tavoin saadaan hyvänä kesänä ensimmäinen sato hunajaa jo juhannuksen aikoihin markkinoille.
- Pääsee aloittamaan myynnin ja se on hoitoteknisestikin hyvä. Lingottavaakin kertyy kerralla kohtuullisesti. Tiinaa huvittaa kun hän kuvailee, että jos hunaja kerätään kerran kesässä, torni voi nousta parimetriseksi ja hän ei pienenä ihmisenä edes ylettäisi siihen.
Viime kesä tosin oli toiseksi huonoin hunajakesä 30 vuoteen.
- Oli niin viileää ja sateista, että lentopäiviä oli hyvin vähän. Vaatii vähintään kahden päivän kuivan jakson, että mesi nousee kukkaan, hän sanoo.
”Vapaita ja suhteellisen onnellisia” kanoja on kuutisenkymmentä. Jotta munat hyväksyttäisiin luomuksi, omasta taloudesta tulevaa ruokaa ei saisi antaa kanoille.
- Älytöntä, Tiina toteaa.
- Kun ne ovat maatiaisia, ne eivät muni niin hirvästi että munien kanssa olisi pulassa. Kananmunia riittää tutuille ja ystäville.

Valkosipulin kukkasuola

Vihannesviljelyssä tila tunnetaan ensimmäiseksi valkosipulista. Sen lisäksi viljellään lehtivihanneksia kuten pinaattia, mangoldia, salaattia ja vähän sipulia.
- Juureksista ainoastaan punajuuri kasvaa täällä, sillä pellot ovat niin saviset, Lilly toteaa.
Uusi innovaatio on valkosipulisuola, jonka Lilly valmistaa valkosipulin kukinnoista. Hän kuivattaa yrttisuolan teossa yrtit yhtä aikaa suolan kanssa, jolloin aromi säilyy hyvin.
Lillmarin tuotteita myydään Porvoossa parissa ekokaupassa, Helsingissä Hakaniemen hallissa olevassa ekokaupassa, Sarvisalon kesätorilla ja hunajaa Labbyn kaupassa. Viime kesän tuotantoa ei vain juuri ole jäljellä.
- Vihannesviljelyä on vähemmän ja vähemmän. Se on niin fyysistä ja kun molemmille tulee ikää ja kroppa rupeaa hajoamaan, ei kerta kaikkiaan pysty enää, Tiina sanoo.
He suunnittelevat hankkivansa harjoittelijan ensi kesäksi vihannesviljelyyn.
- Yhdessä pyöritetään toimintaa. Minä nyt teen kaikki nämä paperityöt ja maatilayritys on omissa nimissäni. Lilly on aloittamassa kurssit yrteistä ja ruoasta, ja hän on ollut vihannesviljelyssä paljon mukana. Hän työskentelee tässä, mutta oman toiminnan osalta yksi vaihtoehto on, että perustamme osuuskunnan.
Tilalla on vielä yksitoista kunnossapitoa vaativaa perinnerakennusta, joita kunnostetaan muun muassa maalaustalkoilla.

Sukellus yrtteihin

Kurssit on suunniteltu yhden päivän työskentelytapahtumiksi seitsemän ihmisen ryhmille. Lilly kertoo yrttipäivän sisällöstä.
- Ohjelmassa on yrttien historiaa ja lääkinnällistä käyttöä ja opitaan, mihin ruokalajeihin yrttejä voidaan käyttää.
- Minä odotan, että mennään eteenpäin. Jokainen osallistuja voisi löytää oman yrttinsä ajatellen yrttien ominaisuuksia ja aromia.
Hän kertoo, miten vuosituhansia sitten yrtit ovat olleet pyhiä ja liittyneet tiettyihin rituaaleihin. Toisaalta esimerkiksi Roomassa käytettiin juomingeissa minttuseppeleitä, koska niiden uskottiin estävän krapulaa.
- Ihmiset pelkäävät käyttää yrttejä ruuanlaitossa ja miettivät, onko tietyn yrtin maku sopiva. Nenä on myös siinä aika hyvä: tutkitaan, miltä joku ruoka tuoksuu ja minkä yrtin aromi voisi siihen sopia, Lilly vinkkaa.
Hän valmistaa yrteistä esimerkiksi pestoa myyntiin, ja yrttipäivän ruoanvalmistus tekisi tutuksi myös riojon ja korianterisalsan. Aamulla lähdetään yrttien tunnistamisesta ja illansuussa päädytään itse valmistetulle illalliselle, jonka menussa yrtit ovat pääroolissa.
Luonto antaa lähtökohdan taiteenteolle, joka on toinen aihe kurssisuunnitelmissa. Nuoret ja kaikenikäiset tekevät ympäristötaidetta Lillyn ohjauksella.

Ystävät uskoivat Lillmarin Lillyn keksimäksi

Lilly Zuluaga on syntynyt Kolumbian vuoristoseudulla ja matkasi Pohjoismaihin ensimmäisen kerran vuonna 1985, kun hän tuli Tanskaan vaihto-oppilaaksi.
- Silloin kävin eka kerran Suomessa, kun me Pohjoismaiden vaihto-oppilaat teimme matkan Venäjälle, silloin Neuvostoliittoon. Tavattiin Helsingissä ja lähdettiin junalla Moskovaan.
Lilly ei kuvitellut palaavansa Suomeen pysyvämmin, vaan ryhtyi opiskelemaan filosofiaa ja kirjallisuutta Bogotan kansainvälisessä yliopistossa Kolumbiassa.
Meni muutama vuosi.
- Vuonna 1989 tulin Suomeen rakkauden perään, hän sanoo iloisesti.
Aluksi hän asui Helsingissä, teki erilaisia töitä ja opiskeli suomea, kunnes ryhtyi opiskelemaan biodynaamista viljelyä Snellman-korkeakoulussa.
Keramiikan tekoa Lilly kertoo opiskelleensa ihan pienestä lähtien yksityiskoulussa, josta hän jatkoi yliopistossa keramiikkaveistosten opinnoilla. Taidekasvatusta hän opiskeli jo Kolumbiassa, ja opeilla oli käyttöä, kun hän työskenteli Kulttuurijärjestö Kassandran savityöpettajana helsinkiläislapsille. Hän osallistui itsekin performancetaideprojekteihin.
Tiina ja Lillmaris tulivat tutuiksi, kun Lilly teki töitä Labbyn puutarhassa. Siellä hän ennätti olla kahdeksan vuotta.
Oman toiminnan tuotenimi ”Lillymaris” syntyi yhdistelmänä.
Hänen ystävänsä olettivat Lillmarin tilasta kuultuaan, että nimi on lähtöisin Lillystä.
Keramiikantekoa Lilly ei ole unohtanut.
- Minulla on jopa uuni odottamassa, että saan työtilat pystyyn. Täällä on vain niin paljon muuta.

Marke Kalliola

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia




� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI