|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Kiina raivostui Ruotsille videoista ? mutta mitä todella on erikoisen kiistan takana? (26.9.2018 16:06)
Uutuuskirja: Pääministeri Vanhanen soitti ja kysyi töitä ? Metsäjätit tyrmäsivät (26.9.2018 14:07)
Virallinen kysely suomalaisille auki: Kesä- vai talviaika? (26.9.2018 13:32)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Suomalaisuuden liitolle perustettiin Itä-Uudenmaan ja Pyhtään alueyhdistys
04.01.2013



Suomalaisuuden liiton Itä-Uudenmaan ja Pyhtään paikallisyhdistys sai keskiviikkona innostuneen aloituksen, kun toistakymmentä aktiivisinta ilmoittautui heti keskustelutilaisuudessa ja osa pian sen jälkeen perustettavan yhdistyksen jäseneksi. Keskustelujen pääteemaksi nousivat odotetusti kielikysymykset, josta olivat saapuneet alustamaan Suomalaisuuden liiton varapuheenjohtaja Pekka M. Sinisalo sekä liiton rivijäseneksi itseään kutsunut perussuomalaisten kansanedustaja ja valtuutettu Juho Eerola Kotkasta.

-Tarkoitus oli porukalla päättää tarvitaanko alueelle paikallisyhdistys. Kiinnostuneita oli heti alussa sen verran paljon, että varsinainen perustava kokous päätettiin kutsua koolle kevättalvella, kertoi hankkeen puuhamies, perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Atte Fellman. Osa aristeli lehdistön läsnäoloa tilaisuudessa.
Tunnelma oli vahvasti perussuomalainen, sillä paikalle oli paikallisten lisäksi saapunut perussuomalaisia Kotkasta ja Pyhtäältä. Eerola korosti kuitenkin useasti, ettei kyse silti ole pelkästään perussuomalaisten liikkeestä.

Poliittisesti sitoutumaton liitto

-Suomalaisuuden liitto on poliittisesti sitoutumaton, ja vaikka liiton johdossa on nyt useita perussuomalaisia on jäseninä myös kokoomuslaisia, demareita ja keskustalaisia. Jopa yksi kokoomuslainen kansanedustaja. Aikanaan Urho Kekkonen ja Risto Ryti olivat liiton toiminnassa mukana, Eerola mainosti.
-Ei täällä meilläkään haluta, että liitto olisi yhden puolueen asia, vaan kaikki puoluekantaan katsomatta voivat tulla mukaan, Fellman lisäsi.

Paikallaolijat valitsivat yksimielisesti Atte Fellmanin puheenjohtajaksi ja sihteeriksi pyhtääläisen valtuutetun Jarkko Ukkosen, jotka saivat tehtäväkseen ryhtyä valmistelemaan jäsenkokousta kevään aikana.

Itä-Uudenmaan alueosasto olisi järjestyksessään kolmas. Ensimmäinen perustettiin viime syyskuussa Länsi-Uudellemaalle. Toinen on liiton Turun kerho.

Alueyhdistyksen perustamispäätöstä edelsi värikäs keskustelu Suomalaisuuden liitosta sekä sen tavoitteista Itä-Uudenmaan alueella. Ilmassa oli kielikiistelyn henkeä. Juho Eerola kertoi tehneensä marraskuun lopulla lakialoitteen Suomalaisuuden liiton rinnastamisesta ruotsinkielisten edunvalvontajärjestöön Folktingetiin.

Kotkan valtuustoon valittu Eerola oli huolissaan myös ”niukin naukin kaksikielisen” Pyhtään mahdollisesta yhdistämisestä Kotkaan. Se tekisi myös uudesta Kotkasta kaksikielisen kaupungin. Syynä on Eerolan mukaan lainmuutos, jonka mukaan kaksikielisen kunnan liittyessä toiseen kuntaan, tulee uudesta kunnasta automaattisesti kaksikielinen. Ruotsinkielisten osuus Suur-Kotkan väestöstä olisi Eerolan mukaan kuitenkin vain 1,3 prosenttia. Venäläisiäkin olisi hänen mukaansa enemmän.

”Kotkan kaksikielisyys tulisi kalliiksi”

- Nykyisin Kotkassa on runsaat 500 ja Pyhtään kunnassa noin 470 ruotsinkielistä eli yhteensä alle tuhat. Venäjänkielisiäkin on noin 2.000. Jos Kotka ja lähimmät kunnat yhdistetään on sen asukasluku noin 54.000 ihmistä, joista vain alle 2 prosenttia olisi ruotsinkielisiä. Siitä huolimatta koko uudesta Kotkasta tulisi uuden kielilain mukaan kaksikielinen kaupunki, jossa katukyltit, esityslistat ja palvelut tulisi tehdä myös ruotsiksi, puisteli Eerola päätään.

-Keltainen alue leviää ja leviää, vaikka ruotsinkielisten määrä pienenee. Jos Kotkasta tulee kaksikielinen, se tulee kalliiksi ja siihen häviävät mahdolliset fuusiohyödyt. Kaksikielisten palveluiden sijaan tulevien ruotsinkielisten kotkalaisten käyttöön pitäisi varata tulkkipalveluita, joita voitaisiin tarjota esimerkiksi puhelimitse. Näin tehdään esimerkiksi venäjänkielisten kotkalaisten ja somalilaisten kohdalla, Eerola esitti. Hän kertoi tehneensä eduskunnassa kirjallisen kyselyn voitaisiinko ruotsinkielisten palvelut toteuttaa Kotkan kaltaisilla alueilla tarpeen vaatiessa tulkkauksen avulla.

-Se tulisi paljon halvemmaksi kuin opettaa Kotkan virkamiehistä ruotsinkielisiä, Eerola sanoi. Hänen mukaansa Perussuomalaiset ovat pyytäneet Pellervon taloudellista tutkimuslaitosta selvittämään kaksikielisyyden, maahanmuuton sekä EU-jäsenyyden kustannukset Suomelle.

”Kielitasa-arvon asialla”

-Jos kaksikielisyys todella olisi rikkaus, niin aivan varmasti Ahvenanmaa olisi kaksikielinen, Eerola heitti.
-Olen vankka tasa-arvon kannattaja myös kieliasioissa enkä halua, että joku pieni vähemmistö hyötyy suuren enemmistön kustannuksella. En halua, että vähemmistö kyykyttää enemmistöä. En myöskään salli, että vähemmistöjä sorretaan, Eerola sanoi.

Yleisön joukosta kerrottiin useita esimerkkejä tapauksista, joissa kerrottiin suomenkielisten kokemasta kielisyrjinnästä. Kielitaidon arveltiin monasti ajavan varsinaisen ammattipätevyyden edelle. Esille nousi myös useita tapauksia, joissa ruotsinkielisten koulujen oppilailta oli kielletty puhumasta välitunneilla suomea.
-Näistä tapauksista on oltu yhteydessä kouluihin, mutta yleensä rehtorit kiistävät, että sellaista tapahtuisi. Se on kuitenkin arkipäivää monessa koulussa, Eerola kertoi ja kehotti liiton paikallisyhdistyksiä raportoimaan niistä liitolle.
-Ajatelkaa asiaa toisinpäin. Jos suomenkielisessä koulussa oppilaita kiellettäisiin puhumasta ruotsia tai somalilaisia oppilaita puhumasta omaa äidinkieltään, se olisi selkeästi rasismia, Eerola totesi.

”Ruotsia puhuvia suomalaisia”

Suomalaisuuden liiton varapuheenjohtaja Pekka M. Sinisalo arvioi kaksikielisyyden maksavan Suomelle vuosittain noin 4,7 miljardia euroa. Sinisalon mukaan Suomesta pitää tehdä yksikielinen maa, jossa on kaksikielisiä alueita. Virallisesti kaksikielisillä tulisi Sinisalon mukaan taata palveluiden saanti myös ruotsinkielellä.

-Ei ole järkeä pitää koko Suomea kaksikielisenä, koska maassa on 5 prosentin kielivähemmistö. Sitäpaitsi meidän kielivähemmistöä ei pitäisi kutsua suomenruotsalaisiksi, koska eivät he ole ruotsalaisia vaan äidinkielenään ruotsia puhuvia suomalaisia, Sinisalo sanoi. Hän vastusti myös pakollista ruotsinkielen opetusta.
-Ruotsihan on hieno kieli, jota moni mielellään opiskelisi vapaaehtoisesti. Pakollisuus on huonoa mainosta ruotsin kielelle, Sinisalo arveli.
Sinisalon mukaan kieliasioissa usein esille nostettu “positiivinen syrjintä” eli henkilön tai ryhmän suosiminen kantaväestöön verrattuna ei edistä kielitasa-arvoa.
-Ymmärrän, että jos “positiivista syrjintää” sovelletaan esimerkiksi vammaisiin, mutta ei ruotsinkielisyyttä pidä pitää sellaisena “händikäppinä”, johon pitää soveltaa positiivista syrjintää, Sinisalo sanaili.

”Lucioiden rinnalle myös Tiernapoikia”

Osa paikallaolijoista koki suomalaisen kulttuurin jäävän kaksikielisillä alueilla ruotsinkielisen kulttuurin varjoon, koska taloudellista tukea saadaan vähemmän.
-Haluaisin, että liitto vahvistaisi jotenkin muualla maassa vahvaa suomenkielistä kulttuuritarjontaa, johon kuuluvat esimerkiksi Kalevala ja Tiernapojat eikä pelkästään Lucioita sun muuta, yksi osallistujista sanoi.

Kokouksen päätteeksi Sinisalo toivotti menestystä perustettavalle uudelle yhdistykselle, ja toivoi sen noudattavan hyviä tapoja sekä muita Suomalaisuuden liiton periaatteita. (AH)

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia




� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI