|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Synnytystonni käteen vai lyhyempi työaika? ? Sipilä: ?Älkää tehkö niin paljon määräaikaisia työsopimuksia? (21.11.2018 16:45)
Suomi sai nyt liikenteen ?runkoverkon? ? ?Tällaista ei ole ennen nähty? (21.11.2018 14:47)
Uudet luvut julki: Kuva osoittaa ison pompun Suomen työllisyydessä ? Sipilän hallituksen ?tavoite saavutetaan? (21.11.2018 14:26)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


”Eihän sitä ollut uskoa todeksi”
28.12.2012



Suomen Kristillinen Rauhanliike SKR on myönsi vuoden 2013 rauhanpalkinnon Porlammin lukiolle ja koulun opettaja Kirsi Nurkkalalle. Palkinnon perusteena oli Nurkkalan ideoima oppilaskuntailtapäivä, jolla korvattiin nöyryyttävät kastajaiset. Iltapäivän aikana lukion oppilaat ryhmäytyivät positiivisessa hengessä leikkimällä ja laittamalla ruokaa yhdessä.

Lukion aloittaneille ykkösluokkalaisille perinteisesti järjestetyissä kastajaisissa tulokkaita ”kyykytetään” vanhempien lukiolaisten toimesta. Kristillinen Rauhanliike pitää tärkeänä lasten ja nuorten yhteisöllisyyden kehittämistä ja sitä, ettei ketään nöyryytetä koulussa. Väkivaltaisten ja kiusallisten perinteiden katkaiseminen ja korvaaminen myönteisellä yhdessä olemisen tavoilla on yksi Rauhanliikkeen aatemaailman kulmakivistä.

Yleinen pahoinvointi kasvussa

Loviisan Rauhanfoorumin pääsihteeri Timo Virtala ehdotti Nurkkalaa palkinnon saajaksi Loviisan Sanomien uutisen (LS 11.9.) perusteella. Jutussa koulun rehtori Marketta Takkala arvioi pienen lukion korostavan entisestään toisten huomioonottamisen ja arvostuksen tarvetta.
Tämä kiinnitti Virtalan huomion.
- Nyt ollaan asian ytimessä. Nykyaikana nuorten yleinen pahoinvointi on kasvava ongelma. Tarvitaan konkreettisia tekoja ja mielestäni Kirsin idea oli kokonaisuudessaan varsin kaunis, simppeli, mutta ennen kaikkea toimiva. Tehdään ja viihdytään yhdessä, tutustutaan toisiin, Virtala perusteli palkinnon arvoista esitystään.
Palkinnon saajaksi oli lukuisia ehdokkaita, kuten tunnettuja poliitikkoja ja kansainvälisiä järjestöjä. Virtalan mielestä palkinto meni oikeaan osoitteeseen.
- Maailmalla on sattunut viime aikoina lukuisia huolestuttavia väkivaltaisia purkauksia, Virtala totesi viitaten äskettäin tapahtuneeseen Newtonin kouluammuskeluun Yhdysvalloissa.
- Kouluihin vaaditaan metallinpaljastimia, vartijoita, jopa käsiaseita opettajille. Ei. Emme tarvitse lisää aseita vaan todellisia tekoja ruohonjuuritasolla nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi, Virtala visioi.
Hän pitää aseisiin tarttumista aina vääränä vaihtoehtona. Jokunen aika sitten Hyvinkäällä tapahtunut baariammuskelu on hänen mielestään varoittava esimerkki.
- Olen lukenut oikeuden pöytäkirjoja, seurannut kuulusteluja. Olen yrittänyt ymmärtää ampujaa. Hän oli vihainen, mutta mikä mätti? Hän hävisi painiottelun ja sen takia piti aloittaa ammuskelu. Toki alkoholilla oli osuutta asiaan, mutta oliko ammuskelu oikeasti tarpeen? Ihmiselämä on arvokas ja sitä pitäisi kunnioittaa enemmän, Virtala pohti.

”Kemisti-Kirsi” häkeltyi

- Eihän sitä voinut ensin uskoa todeksikaan, Nurkkala kuvailee ensimmäisiä tuntemuksiaan kuultuaan palkinnosta. Asia vaati hetken makustelua ja pohdintaa. Kristillisen Rauhanliikkeen palkinto kun ei suinkaan ole mikä tahansa pysti tai mitali – sen ovat saaneet aikaisemmin muun muassa Martti Ahtisaari, Harri Holkeri, Mahdi Abdile, Mikko Kuustonen ja Helena Kekkonen. Viime vuonna palkinnon sai Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto.
- Ajattelin siinä sitten itsekseni, että kaipa tämä asia on niin tärkeä, että valinta osui meihin – minuun ja Porlammin lukioon. Tämä ei ole vain minun aikaansaannostani, vaan ennen kaikkea meidän, Nurkkala tähdentää.
Keksintö ei sinänsä ole uusi. Vastaavia ryhmäytymispäiviä järjestetään muissakin Suomen lukioissa.
- Emme ole ainutlaatuisia. Muuallakin tehdään oivaa työtä kiusaamisen, väkivallan ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Toivonkin, että tämä julkisuus edistäisi entisestään kaikenlaisen nöyryytyksen ja kiusaamisen vähenemistä. Elämme 2000-lukua. Täysin turhista, suorastaan vahingollisista rituaaleista ja perinteistä on päästävä eroon, Nurkkala vaatii.
Kirsi pitää harmillisena, että koulun aloittavat joutuvat kohtaamaan ”mopotusta” ja syrjimistä.
- Ainoa keino tällaisen toiminnan vähentämiseen on oikeastaan se, että ryhmäytymistä tehdään koko koulun voimin. Pienessä koulussa tällaista on verrattain helppoa järjestää. Pelkkä ikäryhmän sisäinen ryhmäytyminen ei vielä kaikkea ratkaise, Kirsi muistuttaa.
Hänen mukaansa kiusaaminen tapahtuu varsinkin yläkoulussa ja lukiossa yhä huomaamattomammin, yleensä sosiaalisessa mediassa tai vapaa-ajalla koulun ulottumattomissa.
Kiusaaminen on myös enemmän henkistä kuin fyysistä teini-ikäisten keskuudessa. Alakoulussa kiusaaminen ilmenee tönimisenä ja kamppaamisena, yläkoulussa ja lukiossa puolestaan arvostellaan toisen ulkonäköä, luonteenpiirteitä ja levitellään perättömiä juttuja.
- Henkinen kiusaaminen satuttaa oikeasti eniten. Ja sitä on myös vaikeinta torjua, Nurkkala harmittelee.
- Jos ihmiset tuntisivat toisensa paremmin, todennäköisesti myös henkinen kiusaaminen vähentyisi. Oppilaskuntailtapäivä järjestettiinkin kahdesta syystä – nöyryytyksen vähentämiseksi, mutta toisaalta yhteishengen ja yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi, Nurkkala kertoo.
Porlammin yläasteella seitsemäsluokkalaiset ovat tavanneet osallistua muutaman päivän mittaiselle ryhmäyttämisleirille. Kirsin mielestä vastaavaa toimintaa tarvitaan myös lukioon.
- Oppilaskuntailtapäivä sai hyvän vastaanoton, mutta se ei riitä. Lukioon pitäisi varata resurssit samankaltaiselle tapahtumalle – vaikka sitten leirille, jonne lähtevät lukion ryhmänohjaajat, opiskelijat ja oppilaskunnan ohjaava opettaja, Nurkkala esittää. Huhut kertovat, että yläasteen ryhmäyttämisleiriä ei ensi syksynä järjestettäisi. Nurkkala pitää tätä vääränä säästökohteena.
- Pieni askel ihmiselle, suuri askel ihmiskunnalle vai miten se menikään. Kyse on pienestä satsauksesta, jolla on havaittu olevan erittäin positiivisia ja laajoja vaikutuksia kiusaamisen vähentymisen suhteen peruskoulun puolella. Tällaista toimintaa tarvitaan suorastaan lisää, eikä siitä saisi luopua, Nurkkala vetoaa.

Välittämisen voi aistia

Nykyajan opettajan väitetään menettäneen auktoriteettinsa oppilaisiin. Teitittelystä ja häpeärangaistuksista on luovuttu. Myös karttakepit ja viivoittimet on laitettu pannaan. Nurkkala ei silti usko, että opettajan kuri ja kyky puuttua koulun ongelmiin olisi kadonnut mihinkään.
- Auktoriteettia on niin monenlaista. Mitä kukin pitää auktoriteettina, on täysin eri kysymys. Itse koen asian niin, että jos rakastaa työtään ja aidosti välittää oppilaistaan, kiusaamiseen puuttuminen opettajien taholta on mahdollista, Nurkkala pohtii.
Hän on varma, että oppilaatkin aistivat välittämisen.
- Oppilaat kyllä tuntevat aidon persoonan ja välittämisen. Tämä osaltaan madaltaa kynnystä avautua ja tuoda ongelmat opettajan tietoon, Kirsi tuumii.
Nurkkala on tunnettu tavastaan taistella oppilaiden etujen puolesta. Hän tapaa olla, oppilaiden sanojen mukaisesti, ”nousemassa ensimmäisenä barrikadeille epäkohdan ilmettyä”.
- Oli ongelma sitten kiusaaminen tai kurssitarjotin, epäkohtaan pitää tarttua kunnolla ja se pitää ratkaista. Olen sellainen ihminen, että kun johonkin ryhdyn, teen sen sata lasissa kunnolla ja valmiiksi, Nurkkala naurahtaa.
Kirsi on iloinen siitä, että palautetta ja ehdotuksia tulee myös oppilailta.
- Se, että oppilaista lähtee tarmoa olla mukana järjestämässä tapahtumia ja yhdessäoloa on tärkeintä. Kun oppilaat itse tekevät ja toteuttavat, osallistuminen ei ole heille pakkopullaa, Nurkkala korostaa.
Palkinnon tuoman kunnian hän on valmis jakamaan oppilaskunnan ja koko yhteisön kesken.
- Minulle sanottiin, että eihän se Ahtisaarikaan ole saanut yksin rauhaa aikaiseksi, vaan hänellä on ollut laaja organisaatio apuna. Sen vuoksi haluankin lausua suuret kiitokset lukion oppilaskunnan puheenjohtajalle, hallitukselle, oppilaille, työtovereille, koko koululle ja yhteisölle. Hyvä me!

Kim Kujala

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia




� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI