|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Suomen futistytöille lohdutuspiste ? MM-turnauksen pettymys valmentajien piikkiin (21.11.2018 00:24)
Kärpät jatkaa mestareiden liigassa puolivälieriin (20.11.2018 23:07)
Kuolemanristi ilmestyi nyt Netflixin kurssikäyrään ? Pelätty ilmiö leviää (20.11.2018 19:31)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Härpäkkeen lyhyt elämä
30.11.2012



Runsas vuosi sillä on vasta ikää, mutta vanha se on auttamatta. Kännykkä kolahtaa laatikon pohjalle tehdäkseen tilaa uudelle älypuhelimelle.

Maailmalla vain noin kolme prosenttia kännyköistä kierrätetään asianmukaisesti, eikä Suomessa tilanne ei ole paljonkaan parempi: kännyköistä arviolta neljä prosenttia päätyy kiertoon. Joka vuosi Suomessa ostetaan noin 1,5 miljoonaa kännykkää.
–Jos vanha kännykkä toimii, se jätetään usein varakännykäksi. Osa jättää vanhan kännykkänsä meille, Martin Aalto Loviisan LPO:lta kertoo. Viime vuosina LPO:n konttoriin on jätetty myös perinteisiä puhelinkoneita, kun vanhempi väki on siirtynyt uuteen tekniikkaan. Kierrätyslaariin ei ainakaan vielä ole ilmestynyt elektronisia lukulaitteita. Niiden eliniän odotteeksi on arvioitu kolme vuotta.
Aallon mukaan nuoret vaihtavat kännykkänsä uudempaan malliin suurin piirtein vuoden välein, vanhemmat noin kolmen vuoden välein.
Liikkeen takahuoneeseen päätyy myös modeemeja ja muita pienempiä laitteita. Ne toimitetaan edelleen LPO:n Linnunradan toimipaikkaan ja sieltä Kuusakoski Oy:lle, jossa elektroniikka puretaan käsin. Esimerkiksi piirikorteissa olevat metallit erotellaan. Kemiallisella käsittelyllä saadaan talteen arvokkaat metallit, kuten kulta ja palladium. Kierrätysmetallit päätyvät uusien laitteiden raaka-aineeksi, sillä metalleja voi kierrättää melkein loputtomiin.
Kännykkä, kuten muukin kodin elektroniikka on kuitenkin arvotavaraa. Vanhassa kuvaputki-tv:ssä on muovia kahdeksisen kiloa, lasia yli 20 kiloa ja metallejakin noin kuusi ja puoli kiloa. Suomessa toimii myös elektroniikkaan erikoistuneita kierrätysfirmoja. Kierrätä kännykkä –palvelussa matkapuhelimet testataan ja lajitellaan. Toimimattomat ja korjauskelvottomat laitteet lähetetään kierrätykseen, toimivat korjataan ja huolletaan, jonka jälkeen ne toimitetaan uudelleen käytettäviksi. Yrityksen mukaan kännykän elinikä saattaa olla jopa seitsemän vuotta.
Yrityksen mukaan 65-80 prosenttia kännyköissä käytettävistä materiaaleista, kuten metalleista ja muovista, voidaan käyttää uudelleen.

Harvinaisia metalleja Loviisan kallioperässä

Euroopan unioni listasi tänä vuonna kriittiset raaka-aineet ja mineraalit. Uusi WEEE-tuottajavastuudirektiivi (Waste Electrical and Electronic Equipment) tähtää tavoitteeseen, jossa 85 prosenttia, eli noin 10 miljoonaa tonnia elektroniikkajätettä kierrätetään vuodesta 2019 eteenpäin. Asukasta kohti nykyisen neljän kilon sijasta tavoitteena on kierrättää 20 kiloa elektroniikkajätettä.
Kierrätystä tarvitaan, sillä raaka-aineiden kysyntä kasvaa kovaa vauhtia. Useiden kriittisten raaka-aineiden kysyntä kasvaa moninkertaisesti vuoteen 2030 mennessä.
Kriittisimpiä raaka-aineita on listalla 14. Niitä ei voi yleensä korvata jollain muulla materiaalilla. Lisäksi näitä materiaaleja joudutaan tuomaan EU:n alueelle muualta, usein Kiinasta, jossa tuotetaan lähes kaikki kriittiset maametallit. Harvinaisia maametalleja käytetään muun muassa ladattavissa akuissa, tietokoneiden näytöissä.
Geologian tutkimuskeskuksen tuoreen julkaisun mukaan Suomen kallioperässä on suuri potentiaali löytää uusia high-tech-metalliesiintymiä, erityisesti platinaryhmän metalleja ja harvinaisia maametalleja, eli EU:n kannalta kriittisimpiä high-tech-metalleja.
–Puhelinten valmistaminen, sekä kehittynyt teknologia ja elektroniikkateollisuus yleensäkin tarvitsevat monia erikoismetalleja, kuten indiumia, germaniumia ja litiumia, joita kemistit kutsuvat harvinaisiksi maa-alkuaineiksi, professori Krister Sundblad Turun yliopiston geologian laitokselta kertoo.
Sundblad tuntee itäuusmaalaisen kallioperän hyvin, sillä hän on jo vuosien ajan vetänyt maastokaivauskursseja Pernajassa.
Sundbladin mukaan näiden harvinaisten maametallien löytämiseen Suomen kallioperästä on hyvät mahdollisuudet. Toistaiseksi taloudellisesti kannattavasti hyödynnettäviä määriä ei ole kuitenkaan juuri löydetty.
–Pohjanmaalla on joitain vuosia hyödynnetty litium-esiintymää. Sundblad kertoo, että GTK tutkii vastaavanlaisia paikkoja Pohjois-Suomessa.
Turun yliopiston tutkimuksissa parhaimmat indium-esiintymät ovat löytyneet Loviisan alueelta.
–Mutta näistä löydöistä yksikään ei ole lähelläkään päätyä kaivostoiminnan kohteeksi.
GTK:n mukaan harvinaisten maametallien kannalta potentiaalisia kivilajeja ovat karbonatiitit ja alkalikivet. Tutkimuksen kohteina ovat Soklin ja Korsnäsin karbonatiitit. Useita lupaavia litium-esiintymiä löytyy Kokkolan seudulta.(MI)

Matkapuhelinvalmistajat kehittävät kierrätystä

Nokian mukaan noin 44 prosenttia tarpeettomiksi käyneistä puhelimista päätyy pöytälaatikon pohjalle. Kuitenkin vanhan Nokia-puhelimen materiaaleista voidaan kierrättää joko uusio- tai energiakäyttöön suurin piirtein kaikki. Vanhalle puhelimelle on siis mahdollista antaa uusi elämä.
Nokialla on sekä prosessi että selkeät vaatimukset kierrätysmetallien käytölle. Esimerkiksi ruostumattomalle teräkselle vaaditaan 75 prosentin ja nikkelihopeaseokselle 97 prosentin kierrätyspitoisuus. ”Nokia C6-01 käyttää sekä kierrätettyä ruostumatonta terästä että nikkelihopeaa joissakin sisäosissaan ja se on teollisuudenalan ensimmäinen, kierrätettyjä metalleja käyttävä tuote”, todetaan yrityksen nettisivuilla.
Yritys tutkii aktiivisesti myös kierrätysmuovin käyttöä. Biomuovin osuus voi älypuhelimessa nousta 33 prosenttiin kaikista laitteessa käytetyistä muoveista ja 11 prosenttiin sen kokonaispainosta.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia




� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI