|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Ihmetys suomalaisesta systeemistä: Lomatoimintaa tuetaan julkisista varoista, kansanedustajille +2000 ?/kk Veikkaukselta (21.11.2018 19:26)
Suomi puuttuu Afrikan metsäkatoon ? Juha Sipilältä miljardien aloite EU:lle (21.11.2018 18:33)
Viisi puoluejohtajaa rajoittaisi lakko-oikeutta Suomessa (21.11.2018 18:24)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Kuntien on itse löydettävä avaimet yhteistyöhön

12.12.2003

Itä-Uudenmaan maakuntavaltuuston puheenjohtaja Klaus Hellberg penäsi maanantaina vakavaa keskustelua Itä-Uudenmaan maakunnan ja liiton tulevaisuudesta. Hellberg mietti, onko maakunnassa riittävästi tahtoa ja resursseja kehittää Itä-Uuttamaata omana maakuntanaan, vai olisiko jokin muu vaihtoehto parempi.


Mitä maakunnan ja oman liiton merkityksestä ajatellaan entisen Uudenmaan läänin ääripäissä? Lännessä Hanko kuuluu Uudenmaan liittoon, idässä Ruotsinpyhtää Itä-Uudenmaan liittoon.
Itä-Uudenmaan itäisimmässä kolkassa Ruotsinpyhtäällä avaukseen suhtaudutaan tyynesti.

–Itä-Uudenmaan liitossa äänensä saa kyllä kuuluviin, jos ääntä korottaa, miettii kunnanjohtaja Risto Nieminen.
Hän huomauttaa, että Ruotsinpyhtää on myös osa Kymenlaaksoa historiallisten ja kulttuuristen syiden sekä Kymijoen vuoksi.

–Ruotsinpyhtääläisillä keskustelu sairaanhoitopiiriasiasta ei ole ajankohtainen, sillä Ruotsinpyhtää on aina ollut Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä. Emme siis ole HUS:n sairaanhoitopiiristä lähdössä tai koskaan edes lähteneet.
Ruotsinpyhtää on mukana myös kehittämisyhdistys Seprassa kymenlaaksolaisten kanssa.

Sipoolla hallussaan Itä-Uudenmaan avaimet

Itä-Uudenmaan maakunnan identiteetin hakeminen on Niemisen mielestä yhä tärkeää ja kunnassa on maakuntaa pidetty aina tärkeänä.
–Maakuntaliitolla on nykyisin mahdollisuus tehdä omiakin päätöksiä. Pääkaupunkiseudun vaikutus saattaisi Uudenmaan liitossa olla hieman liian voimakas.
Nieminen katsoo, että Itä-Uudenmaan maakunnan olemassaolon ratkaisee pitkälti Sipoo.

–Jos Sipoo lähtee, niin maakunnan koko ja painoarvo alkaa olla seutuluokkaa. Toistaiseksi Sipoo on halunnut olla itäuusmaalainen kunta.
Nieminen toistaa Itä-Uudenmaan entisen maakuntajohtaja Esa Halmeen luonnehdinnan itäuusmaalaisesta hengestä: täällä hämäläinen hitaus kohtaa ruotsinkielisen rannikkoseudun harkitsevuuden. Kyllähän se näin on: kovin nopeasti ei uusiin kuvioihin olla täällä lähdössä ja se näkyy näissä yhteistyökuvioissakin.

Niemisen mielestä itäuusmaalaisen ja kymenlaaksolaisen keskustelukulttuurin välillä on eroja.
–Yhteistyöalttiutta on Kymenlaaksossa enemmän, keskustelu yhteistyöstä vaikuttaa siellä helpommalta. Mitä se käytännössä tarkoittaa, on vaikea sanoa.
Ruotsinpyhtään kunnanhallitus tapaa joka vuosi sekä Elimäen että Pyhtään kunnanhallitusten edustajat. Silloin puhutaan yhteisistä asioista.

–Sen tyyppistä toimintaa tuntuu olevan vaikeaa saada käyntiin Itä-Uudellamaalla.
Nieminen pitääkin Lapinjärven kunnanjohtajan Peter Backmanin avausta kuntien luottamushenkilöiden ”kymppiryhmän” perustamisesta hyvänä.

Valtionhallinnon rajaseudulla

Kahden maakunnan rajamaastossa toimiminen haittaa Ruotsinpyhtäätä siksi, että maakuntaraja on samalla valtion viranomaisten raja: ympäristökeskus, vesipiirit ja tiehallinto- sekä tiepiiriraja.

–Se on haitannut eniten. Yksi iso haitta on, että Kymijoen länsihaara on välillä ei-kenenkään-maata. Välillä tuntuu, että Kymijoen länsihaarasta ei välitä kukaan. Kymenlaaksossa korostetaan Kotkan haaraa.
Ruotsinpyhtäällä ei ole kuitenkaan koskaan harkittu Kymenlaakson maakuntaa.

–Olisimme myös siellä reunakunta. Kieliasiakin on sellainen, ettei sitä huomioitaisi samaan tapaan Kymenlaaksossa kuin Itä-Uudellamaalla tai Uudellamaalla.
Nieminen ei usko, että Itä-Uudenmaan maakunta ja liitto ovat hajoamassa.

–Tilanne ei ole kummempi kuin aikaisemminkaan. Yhteistyökuvioita ja -hankkeita vain tuntuu olevan nyt niin paljon, että mikään ei tunnu menevän eteenpäin. Siitä syntyy turhautumista.

–Johtavien poliitikkojen foorumi näitten maakuntaliiton virallisten elinten rinnalle voisi olla asia, joka yhteistyötä jämäköittäisi. Ruotsinpyhtäällä ei haikailla myöskään Uudenmaan liittoon.
–Siellä olisimme vielä pahemmin reuna-alueen kunta kuin Itä-Uudellamaalla. Pääkaupunkiseudun hallitsevuus on liian iso pienten reunakuntien näkökulmasta.

Hangossakin on totuttu yhteistyön yskimiseen

Uudenmaan liiton läntisin kunta Hanko kuuluu Uudenmaan liittoon, eli lännessä kunta on liittonsa reuna-alueella samalla tavalla kuin Ruotsinpyhtää idässä.
–Kun pääkaupunkiseutu on mukana samassa liitossa kuin me, helposti tulee mieleen, että eri suuruuksia on pantu vähän väkisin saman katon alle. Tällä en tarkoita sitä, että liiton toimitusjohtaja Aimo Lempinen tai porukka yleensä olisi tehnyt virheitä, miettii Hangon kaupunginjohtaja Tom Axberg.

–Ongelmana on se, että ihmismassat asuvat ja elävät pääkaupunkiseudulla. Totta kai se huomataan myös liiton toiminnassa ja kannanotoissa. Olivat sitten kyseessä tiemäärärahat tai muut.

Axberg huomauttaa, että liitossa kuntien kokoerojen tuomaa eriarvoisuutta on yritetty tasoittaa, niin että kaikki saisivat ajatuksensa kuuluviin.
–Kokoerot ovat kuitenkin ikuinen hankaluus.
Axbergin mukaan liiton sisällä on yritetty löytää seutukunnille ominaisia yhteistyömuotoja. Yhtä ovat pyrkineet vetämään Hanko, Inkoo, Pohja, Karjaa ja Tammisaari. Rajusti kasvava Lohja puolestaan elää Axbergin mukaan omaa elämäänsä.

–Olemme pyrkineet löytämään enemmän yhteisiä päämääriä, niin että meidät huomattaisiin paremmin. Ehkä olemme olleet siinä helkkarin huonoja - hieman erimielisiä niin, ettemme ole oikein osanneet markkinoida oman alueemme tarpeita.

Tuloksellisuus ei ole kiinni organisaatiosta

Hangossa ollaan viritetty yhteistyötä sekä pääosin suomenkielisen Lohjan että lähes ruotsinkielisen Tammisaaren suuntaan esimerkiksi kouluasioissa. Axberg pitääkin parhaimmin menestyvänä yhteistyömuotona sitä, että yhteistyössä ollaan konkreettisten tarpeiden mukaan.

–Yleensä etsitään luontevinta ratkaisumallia. Läntisen Uudenmaan asukasluku, noin 40.000 ihmistä, on kuitenkin Axbergin mielestä monessa suhteessa liian heikko ponnistuspinta ja lähtökohta.

Axbergin mielestä on aina plussaa, jos kunnasta on oma kansanedustaja. Siinä mielessä Itä-Uudenmaan tilanne on tällä hetkellä parempi kuin läntisen Uudenmaan eteläkärjen. Axbergin mielestä liitto ja maakunta eivät yhteistyötä ratkaise.

–Usein syypäitä huonoon edunvalvontaan olemme me itse. Niin kauan kuin tappelemme täällä keskenämme, ei alueellisia ratkaisujakaan saada aikaan.

–Hallinnollisista järjestelyistä uskotaan usein olevan kaikenlaista hyötyä. Loppujen lopuksi asiat ratkaistaan kuitenkin sillä, miten kunta itse osaa hoitaa asioita ja kehittää hankkeita naapurikuntien kanssa. Jos osaamme hyvin markkinoida vaikkapa tieasioita, niin ne menevät jollain tavalla eteenpäin. Niin kauan kuin emme tue toisiamme, tuloksia ei synny. Liitto voi olla yksi ja sama vaikka Kotkaan saakka, se on yksi hailee!

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Marita Itävuori

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI