|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Suomen uusissa talousluvuissa piilee huoli ? Ekonomisti: ?Kertoo heikosta tuottavuuskehityksestä? (14.11.2018 10:21)
Jussi Halla-aho: "GCM on vaarallinen asiakirja ? Tarvitsemme työkaluja massamaahanmuuton rajoittamiseen? (14.11.2018 09:48)
Hyytävä asiantuntijan arvio: Venäjä mellastaa ja ?piirtää etupiiriään? Euroopassa Trumpin takia (14.11.2018 09:36)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Tehokkaasta hyönteisloukusta tiedetään vielä kohtalaisen vähän
13.11.2012



”Kauhistus, ullakollamme asuu lepakoita. Ne voivat hyökätä ihmisen kimppuun ja niiden puremasta voi sairastua.” Lepakot mielletään usein kauhuelokuvien luoman mielikuvan mukaan verenhimoisiksi pedoiksi, vaikka tosiasiassa ne ovat varsin rauhaa rakastavia nisäkkäitä.

Syksyn aikana useat loviisalaiset ovat kohdanneet lepakoita niin rakennusten ullakoilta kuin polttopuukasoista. Liljendalissa vierailleen biologi ja lepakkotutkija Rasmus Karlssonin mielestä lepakoita tai muitakaan eläimiä ei pidä tuomita tutustumatta niihin. Esimerkiksi lepakot eivät missään tapauksessa hyökkäile ihmisten kimppuun.
- Ihmisillä on toki oikeus muodostaa erilaisia mielipiteitä, mutta toivon mukaan ne perustuvat faktaan, hän toteaa.
Lepakoista tiedetään vielä kohtalaisen vähän, vaikka kansainvälistä lepakkotutkimusta on tehty jo pitkään ja sen perusteella tiedetään varmasti ainakin se, että ne ovat asuttaneet maapalloa miljoonia vuosia ennen ihmistä. Lisäksi noin 70 prosenttia maailman lepakoista, sekä kotimaiset lepakkomme ovat hyönteissyöjiä, eivätkä siten yleensä ole harmiksi ihmiselle. Lepakot ovat sopeutuneet elämään ihmisten rinnalla hyvin, eikä ole harvinaista tavata lepakko tiheästi asutetulla alueella. Tähän sopeutumiseen vaikuttaa myös se, mikä laji on kyseessä. Maamme yleisin lepakkolaji – pohjanlepakko, on hyvin sopeutuvainen, sen sijaan siipat ja muut pienemmät lajit kärsivät enemmän ympäristön muokkauksesta.
Pakkasen purressa lepakot katoavat jäljettömiin.
- Lepakoiden talvehtiminen on vielä mysteeri. Osa lepakoista sinnittelee horrostaen täällä Suomessa ja osa muuttaa etelään talvehtimaan. Talvilaskennoissa löydetään mahdollisesti vain muutamia satoja lepakoita, joka tarkoittaa sitä, että jossain on oltava tuhansia lepakoita, Rasmus Karlsson paljastaa.

Hyödyllinen hyyryläinen

Nämä lentävät nisäkkäät ovat erikoistuneet pimeän aikaan hankkimaan ravintoaan, joka pääosin koostuu hyönteisistä. Harva ihminen lepakoita tapaa koskaan, vaikka niiden ulosteita saattaa löytyä esimerkiksi terassinkaiteelta tai liiterin oviaukosta. Syysiltana taivaalle katsoessaan saattaa havaita nopeasti ja äänettömästi liikkuvan lepakon, jonka erottaa linnusta pyrstön puutteesta. Käytännössä ilmatilaa hallitsevat päivällä linnut ja öisin lepakot.
Yhden yön aikana yksi lepakko voi syödä jopa 2700 hyönteistä, kesässä kymmeniä tuhansia hyönteisiä, joten tehokkaampaa hyönteisloukkua saa etsiä.
- Lepakot pyrkivät samaan mihin kaikki muutkin eliöt, eli löytämään ravintoa, parittelukumppanin ja selviytymään. Ne ovat ensiarvoisen tärkeitä hyönteispopulaatioiden säätelijöitä, muistuttaa Rasmus Karlsson.
Suomessa esiintyy 13 eri lepakkolajia, joista muutamat ovat varsin yleisiä ja Itä-Uudenmaan alueella esiintyviä. Muun muassa pohjanlepakko (Eptesicus nilssonii), vesisiippa (Myotis daubentonii) ja korvayökkö (Plecotus auritus) ovat varsin karaistuneita selviytymään olosuhteissamme. Sen sijaan harvoin tavattu ripsisiippa (Myotis nattereri) on luokiteltu maassamme erittäin uhanalaiseksi ja säädetty erityistä suojelua vaativaksi lajiksi.
- Eri lajien fysiologiset erot vaikuttavat siihen, millaisessa ympäristössä kukin laji saalistaa. Mitä suurempi lepakko on kooltaan, sitä matalampi ja kantavampi ääni sillä on, ja sitä avoimemmassa ympäristössä se pystyy saalistamaan. Esimerkiksi pohjanlepakko lentää yleensä korkealla ja sille mieluisia saalistuspaikkoja ovat avoimet pihapiirit, niittyjen ja hakkuualueiden laitamat. Siipat sen sijaan ovat erikoistuneet pimeisiin metsäisiin alueisiin. Pienikokoinen viiksisiippa (Myotis mystacinus) on erityisen mieltynyt pimeisiin, kuusien reunustamiin metsäteihin, missä sen ekolokaatioäänet toimivat paremmin, Rasmus Karlsson kertoo.

Lepakkotutkimusta tarvitaan

Vuosi 2012 on YK:n kansainvälinen lepakkovuosi, jonka tarkoituksena on jakaa tietoa lepakoista, sekä niiden suojelun merkityksestä. Suomi on allekirjoittanut vuonna 1999 EUROBATS- Euroopan lepakoiden suojelusopimuksen.
Omilla toimillaan ihminen saattaa aiheuttaa uhkaa lepakkopopulaatiolle tuhoamalla niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, sekä infrastruktuurin rajulla muutoksella myös niiden saalistusalueita ja lentoreittejä.
- Tutkimusta tarvitaan ja lepakot ovat tieteellisesti merkittäviä. Fysiologisesta näkökulmasta on esimerkiksi pohdittu niiden hämmästyttävää kykyä selvitä alhaisista lämpötiloista, joissa kudokset joutuvat koville. Tämänkaltaista tutkimustietoa voitaisiin kenties hyödyntää ihmisten sairauksien, kuten aivoinfarkteihin ja -halvauksiin liittyvien tutkimusten hyväksi, Rasmus Karlsson muistuttaa ja jatkaa, että ekologinen ja luonnonsuojelullinen näkökulma on myös hyvä pitää mielessä.
- Me tarvitsemme tutkimusta säilyttääksemme lepakot, jotka ovat tärkeitä ihan oman olemassaolonsa vuoksi. Luonnossa on evoluution myötä ollut tarve lentävälle nisäkkäälle, joka saalistaa pimeässä ja tämän ekologisen lokeron lepakot täyttävät mallikkaasti, biologi ja lepakkotutkija Rasmus Karlsson kertoo.

Lepakot kesäasukkaina

Lepakoihin, kuten yleensä eläimiin ja luontoon liittyvät pelot ja väärinkäsitykset ovat ihmisten asenteista kiinni.
- On maailman luonnollisin asia, että ihminen on kiinnostunut eläimistä ja ympäröivästä luonnosta. Lähtekää avoimin mielin retkeilemään kesäyöhön ja ennen kaikkea, ottakaa perheen pienimmät mukaan. Ihmetelkää ja innostukaa, se voi olla jännittävän luontoharrastuksen alku. Riittää jo se, että tekee havaintoja, vaikkei lajia alkuun tunnistaisikaan. Lintuihin verrattuna lepakot ovat helpommin hallittavissa oleva eläinryhmä, koska lajeja on huomattavasti vähemmän, kannustaa Karlsson.
Lepakot eivät varsinaisesti tarvitse ihmisen apua, koska ne ovat selviytyneet ja kukoistaneet miljoonia vuosia ilman ihmistä. Jatkuvasti kasvava yhteiskunta vaatii kuitenkin sen, että niitä huomioidaan maankäytössä.
- Kaikki Suomen lepakot ovat myös rauhoitettuja, eikä niihin saisi oikeastaan koskea lainkaan. Ne ovat pieniä selviytymiskoneita, jotka reagoivat herkästi muuttuviin olosuhteisiin ympäristössä, teroittaa Rasmus Karlsson.



Lepakkorengastusta – pörröinen vesisiippa on saanut renkaan käsivarteensa. Rengastus auttaa tutkijoita ymmärtämään lepakoiden liikehdintää ja paikkauskollisuutta. (Kuva: Rasmus Karlsson)

Minna Lindström

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia




� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI