|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Harakka: ?Mihin ministerin ylimielinen tuomio perustuu?? ? Lukuja jopa Orpon omalta ministeriöltä (14.11.2018 20:03)
?Vakavin kriisi, jossa olen ollut mukana? ? Blokkirajat murtuvat Ruotsissa (14.11.2018 19:17)
Zyskowicz kuumotti vihreitä: ?Miksi te esitätte työttömyyden lisäämistä?? ? Viileä kuitti Haavistolta (14.11.2018 18:29)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Nokkela ja oppivainen harmaahylje päihittää ihmisen
25.09.2012



Harmaahylje päihittää ainakin toistaiseksi kalastajan kilpailussa saaliista. Uroshylkeille kalastajien rysät ovat pikaruokailupaikkoja ja uuden kalastuslain edellyttämä pyydysten aiempaa näkyvämpi merkitseminen todennäköisesti houkuttelee uroshyljettä kuin mäkkärin valomainos.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimusmestari Esa Lehtonen arvioi, ettei hylkeiden kalastajille aiheuttamiin ongelmiin olekaan löydettävissä patenttiratkaisua.
Lehtonen kertoi hylkeiden satelliittiseurannasta Ruotsinpyhtään kalastusalueen vieraana Ringborgissa lauantaina.
Rysillä ja kalanviljelylaitoksilla aterioiminen on satelliittiseurannan perusteella erityisesti urosten juttu. Naaraat tuntuvat aterioivan muualla. Selkämerellä saatujen tulosten mukaan myös ydinvoimalan lauhdevedet houkuttelevat hylkeitä, sillä lauhdevesissä viihtyvät myös kalat.
Sekä Selkämerellä että Suomenlahdella on todettu samojen hylkeiden käyvän toistuvasti samoilla rysillä.
Selkämerellä hylkeiden satelliittiseuranta alkoi jo 2008. Loviisan vesillä hylkeiden satelliittiseuranta alkoi 2010. Koska lohta oli tuolloin vähän, myös hylkeitä oli niukasti. Vain kolme hyljettä onnistuttiin varustamaan satelliittilähettimellä.
Kaiken kaikkiaan lähettimellä onnistuttiin varustamaan kuusi hyljettä. Yhdestä, Stig-nimisestä, ei enää saatu tietoja viikon jälkeen, eikä sen kohtalosta ole tietoa. Suomenlahden harmaahylkeiden keräämä aineisto analysoidaan niin, että raportti on valmiina alkutalvesta 2013.

Hylkeen elintavoista vähän tietoa

Ensimmäisen kesän ja syksyn aikana kertyneiden tietojen mukaan Kasimir, Crispen ja Otro viettivät aikaansa Pellingin eteläpuolella sijaitsevalla hylkeidensuojelualueella, josta ne tekivät säännöllisiä trippejä pyydyksille.
Kalastaja Mikael Lindholm kertoi esimerkiksi Crispenin oppineen nopeasti niksit, joilla tutkimusrysästä pääsee ulos. Jo toisella kerralla eläin yritti avata räpylällä tien sulkevaa vetoketjua. Viime kesänä todennäköisesti juuri Crispen oli jo omin avuin saanut vetoketjun auki ja poistunut.
Lehtosen mukaan hylje käyttääkin räpylöitään kuin koira tassujaan. Herkkien viiksikarvojensa avulla eläin aistii vaikkapa lohen liikkeet.
Harmaahylkeen eli hallin käyttäytymisestä tiedetään yllättävän vähän. Alkutalvella valmistuva tutkimusraporttikin antaa ainoastaan osviittaa.
Se tiedetään jo nyt, että hylkeet tekevät todella pitkä matkoja Itämerellä. Satelliittihylkeistä Voitto on osoittautunut melkoiseksi matkaajaksi. Lehtonen luonnehtii 128-kiloista Voittoa todelliseksi Itämeren kruiseriksi, joka taittoi neljässä kuukaudessa 2 600 kilometrin matkan Baltiasta Saksan rannikon kautta Karlskronan edustalle ja jälleen Baltian kautta takaisin Suomenlahdelle.
Sekään ei ole selvinnyt, miksi hallinaaraat eivät kaikesta päättäen kalastajien rysillä vieraile. Joko hylkeillä on hierarkkinen järjestelmä, tai rysillä aterioivat ainoastaan rohkeimmat ja nokkelimmat yksilöt.

Metsästys ei ratkaise

Lehtosen mukaan kalastajien ja hylkeiden kilpailuun samoista saaliista pitäisi löytää tasapaino. Hylkeistä ei pitäisi päästä syntymään liikaa haittaa kalastuselinkeinolle.
Metsästyksestä ei ole ongelmaan ratkaisua, sillä hylkeenmetsästäjiä ei enää juurikaan ole. Perinne on katkennut ja sitä paitsi hylkeenmetsästys on meren keväisillä jäälautoilla varsinainen extreme-laji. Hylkeenlihaa maistanut Lindholm ei pitänyt hylkeenlihaa mitenkään herkullisena. Myös sen valmistaminen vie aikaa. Ihminen, samoin kuin hylje, haluaa saada hyvää ruokaa vähemmällä vaivalla.
Ainoa takuuvarma hylkeiden karkotuskeino hätistää mereltä kalastajatkin: kun ei ole kalaa, ei ole myöskään hyljeongelmaa. Viimeisten lentolaskentojen mukaan Itämerellä havaittiin noin 24 000 harmaahyljettä.
Hylkeen elämän vuodenkierrossa seuraava vaihe on tulla tankkaamaan ruokaa sisemmälle Suomenlahden saaristoon. Kun kalastajat nostavat pyydyksensä ylös, hylkeet suuntaavat kalanviljelylaitoksille.

Seurantalaite päälaella

RKTL:n hyljeseurannassa ammattikalastajan rysään joutunut hylje rauhoitettiin ja sen päälakeen liimattiin satelliittiseurantalaite. Lisäksi hylje merkittiin tunnistusnumerolla.
Seurantalaite pysyi hylkeen matkassa seuraavat yhdeksän kuukautta, eli seuraavaan karvanvaihtoon saakka.
Seurantalaite purki hylkeen reittitiedot tietokonepalvelimille kännykän kuuluvuusalueella aina eläimen noustessa pintaan. Vaikka seurantalaite karvanlähdön yhteydessä putoaa, tutkimushylje voidaan tunnistaa vuosienkin jälkeen räpylään kiinnitetystä merkistä.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Marita Itävuori

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI