|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Koskee 2,7 miljoonaa suomalaista ? Historiallinen muutos taloyhtiöihin (25.9.2018 14:22)
Sotilasasiantuntija Airiston sukellusvenepelosta Ylellä: ?Mopo keulii ihan täysin? (25.9.2018 12:30)
Historiallinen päätös Ruotsissa: Pääministeri Stefan Löfvenille potkut (25.9.2018 11:35)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Maa-artisokka on superruokaa
24.08.2012



Liljendalin Eskilomin kylä sai viisi vuotta sitten maa-artisokan viljelystä kiinnostuneen asukkaan, kun Heikki Manner osti puolisonsa kanssa vuonna 1890 rakennetun Ollaksen maatilan päärakennuksen. Puuhamaa oli haussa, sillä aikaisemmin Tapanilassa omakotitalossa asunut perhe ei viihtynyt Oulunkylän viisitasoisessa rivitalokodissa. Ollaksen yhden peltohehtaarin maatilkku oli pienempi kuin mitä haettiin, mutta silti siihen saatiin mahtumaan puolen hehtaarin maa-artisokkaviljelmä.

Perunaa terveellisempi

Miksi maa-artisokka? Heikki Manner kertoo alun lähteneen 1980-luvun puolivälissä, kun tavaratalon herkkuosastolta oli ostettu ulkomaisia maa-artisokan mukuloita, ja he olivat heittäneet ruoanvalmistuksesta jääneet kuoret kompostiin. Komposti levitettiin ja seuravana kesänä koko piha tunki maa-artisokan taimia. Kasvin elinvoimaisuus tuli testatuksi. Herkutteleva ja kokkaava elintarvikekemisti, joka muutenkin suosii kotimaisia marjoja ja vihanneksia, kiinnostui ja aloitti viljelyn omiin tarpeisiin.
- Maa-artisokka sopii myös diabeetikoille ja karppaajillekin, Manner sanoo.
Maa-artisokan varastotärkkelys on inuliinia, joka käyttäytyy ihmisen elimistössä eri tavalla kuin perunan tärkkelys. Inuliini hajoaa vain osittain fruktoosiksi, hedelmäsokeriksi, ja osa pysyy ennallaan ravintokuituna. Sen sijaan perunan tärkkelys hajoaa nostaen verensokeria.
Inuliinia käytetään myös sakeuttamisaineena. Hollannissa inuliinia valmistetaan maa-artisokasta ja endiviasta, joka on sikurinsukuinen kasvi. Maa-artisokasta valmistetaan Saksassa myös sipsejä ja siirappia. Juureksen makeus tulee juuri hedelmäsokerista.

Kotiviljely onnistuu

Maa-artisokan viljelijöitä on puolen tusinaa Loviisan seudulla. Eliko Rootsilta Loviisan torilta voi ostaa maa-artisokan mukuloita sekä syötäväksi että maahan istutettavaksi syksyllä. Manner itse ei suuremmassa mitassa voi jaella mukuloita, sillä hän välittää niitä nettiruokakauppaa Seulon kautta pääkaupunkiseudulle.
- Maa-artisokka vaatii sopivan savipitoisen ja rehevän maan, ja tällä seudulla maa-artisokka viihtyy.
- Jonakin vuonna otan sen ylös syksyllä ja jonakin vuonna en. Tarkoitus on, että maa-artisokka nostetaan syksyllä ylös ja istutetaan saman tien uudelleen.
Manner miettii, että meillä maa-artisokkaa ei ehkä viljellä omaan käyttöön paljoakaan siksi, että se ei säily kellarissa yhtä hyvin kuin peruna. Heillä maa-artisokat viipaloidaan ja ryöpätään sekä soseutetaan ja pakastetaan soseena.
Kaupallisen viljelyn esteeksi hän näkee mukuloiden noston. Maa-artisokka voidaan istuttaa perunanistutuskoneella, mutta se on nostettava käsin, sillä mukulat vahingoittuvat herkästi. Niiden kuoriminen on myös mutkallisempaa kuin perunoiden.

Gratiinista blineihin

Mannerille jäi esittämättä kysymys, milloin hän kirjoittaa ruoka-ohjekirjan maa-artisokasta, sillä niin laajan repertuaarin käyttömahdollisuuksia hän löytää tästä juureksesta.
- Meillä yleisin on keitto, ja valmistamme artisokasta usein myös gratiinia sekä salaattia nopeasti ryöpätyistä viipaleista perunasalaatin tapaan.
- Blinit ja pannukakku onnistuvat. Perunalimpun voi leipoa käyttämällä maa-artisokkaa tuomaan imelyyden. Purkitan artisokkaa myös öljyyn.
- Kaikkea muuta kuin tislattua viinaa olen tehnyt maa-artisokasta, hän väittää.
Paseerauslaite, sosemyllyksikin kutsuttu, on Mannerien taloudessa yksi käytetyimpiä kodinkoneita.

Reseptejä elintarviketeollisuudelle

Manner on koulutukseltaan maatalous- ja metsätieteiden maisteri pääaineena elintarvikekemia ja -teknologia. Ja hänellä on taustalla myös biotekniikan opintoja Teknillisessä korkeakoulusta.
- Biotekniikasta on ollut ehkä eniten hyötyä käytännön työelämässä, hän toteaa.
Nelisen vuotta sitten hän kaivoi pöytälaatikosta aikaisemmin perustamansa firman ja ryhtyi tekemään tuotekehittelytyötä elintarvikealan yrityksille. Hänellä on kymmenisen asiakasta, mikä on aivan sopiva määrä.
Työ on reseptien tekoa, mutta työpöydän ääressä tietokoneella. Lähtökohta voi olla esimerkiksi valmisteelta toivottu sokeripitoisuus, energiamäärä megajouleina per 100 grammaa valmistetta, kuitu- tai rasvapitoisuus tai jonkin ravintoaineen toivottu määrä.

ITU-torin paneelissa

Manner nostaa pöydälle ruotsalaisen Mats-Eric Nilssonin kirjan ”Petos lautasella” ja mainitsee että kirja – vaikka sisältää myös virheitä – on hyvä opus, ja sen ilmestymisvuoden 2007 jälkeen on meilläkin menty eteenpäin lähiruoka- ja lisäainekysymyksissä. Hän toteaa, että ruoka ja ruoan omavaraisuus ovat nousseet keskustelunaiheiksi myös osana globalisaation vastareaktiota.
Manner toimii asiantuntijana Loviisan seudun lähiruokahankkeessa. Ensi sunnuntain ITU-torilla hän on yhtenä panelistina lähiruokakeskustelussa. Muut osallistujat ovat Nilsson, ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä, tuottaja ja fil. maisteri Kristina Creutz Malmgårdista sekä puheenjohtajana hankevetäjä Mia Aitokari. Keskustelutilaisuus pidetään Esplanadin palvelutalossa kello 14 alkaen.

Marke Kalliola

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Toimitus

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI