Ranta-alpi, rantakukka, karvalehti…
Hopjärvi on luonnollisesti rehevä
17.08.2012
Tutkimussuunnitelija Aapo Ahola (edessä) ja tutkimusapulainen Aku Korhonen kartoittivat keskiviikkona Hopjärven ensimmäisen linjakohdan.
Vuonna 2007 Uudenmaan järvillä aloitettu kasvillisuusseuranta eteni keskiviikkona Liljendalin Hopjärvelle.
-Tämä on ensimmäinen kerta, kun Hopjärvellä tehdään näin perusteellinen kasvillisuusselvitys. Selvitys on osa uudenlaista ekologista lähestymistapaa, jossa veden laadun lisäksi tutkitaan kasvillisuutta, kalastoa, pohjaeläimiä ja planktonia. Näin saadaan tietoa muutoksista veden tilassa pidemmällä aikavälillä kuin pelkällä veden laadun seurannalla, tutkimussuunnittelija Aapo Ahola sanoo.
Kasvillisuuskartoituksia tehdään vuosittain muutamalla järvellä heinä-elokuussa, kun kasvillisuus on runsaimmillaan.
-Uudellamaalla riittää vielä tutkittavia järviä, ja hankkeeseen kuuluu myös seurantaohjelma, jonka puitteissa samalla järvellä tehdään uusi kartoitus 10-15 vuoden kuluttua.
Kasvillisuus keskittyy rantakaistaleelle
Kartoitus toteutetaan etukäteen eri puolilta järveä satunnaisesti valituissa linjakohdissa, joita Hopjärvellä on yhteensä 13. Paikka kirjataan tarkasti gps-koordinaattien mukaan, ja lisäksi otetaan valokuvat ensin rannasta ulapalle päin ja sitten toiseen suuntaan. Myös rannan viereisen maaston tyyppi määritellään.
-Tämä on selkeästi tuore kangas, Ahola sanoo Hopjärven ensimmäisessä linjakohdassa järven luoteispuolella.
Linjakohdan kasvillisuuslajit ja kunkin lajin esiintymistiheys kartoitetaan silmämääräisesti arvioiden.
-Putkilokasvien lisäksi kartoitetaan sammalet, jotka ovat hyvä indikaattoriryhmä. Tällaisella sameavetisellä järvellä ei näe pohjaan, mutta koska sinne ei veden sameuden vuoksi juuri pääse valoa, ei siellä yleensä ole kasvejakaan, Ahola sanoo.
Hopjärvellä tutkimuslinjat ovat muun muassa vähäisen pohjakasvillisuuden vuoksi lyhyitä.
-Joillakin järvillä linjat ovat jopa 300 metriä pitkiä, jos rannat ovat matalia ja vesi kirkasta.
Sameus johtuu maaston savisuudesta
Veden sameus tai kirkkaus ei yksiselitteisesti kerro veden laadusta.
-Hopjärven sameus johtuu maaston savisuudesta, ja tällaisilla alueilla järvet ovat usein luonnostaan reheviä. Tällainen rehevyys ei sinänsä ole huono asia, ellei se sitten ole lisääntynyt myös ihmisen toimien seurauksena.
Venerannan läheisyydestä löytyi heti karvalehteä, joka voi olla yksi merkki rehevöitymisen lisääntymisestä.
-Karvalehtikin voi kertoa ihan luontaisesta rehevyydestä, olennaista on ettei se ala runsastua liikaa.
Hopjärven ensimmäisen linjakohdan kasvillisuuskartoitus ei tuottanut poikkeavia löydöksiä.
-Lajit ja tiheydet ovat tyypillisiä, eikä mitään poikkeavaa tai hälyttävää ilmennyt, Ahola summasi.
Uusimpana uhkana leudot talvet
Yleisesti Uudenmaan järvien tila on Aholan mukaan kohentumassa.
-Olennainen tekijä on, kuinka suuri osa rantaviivasta on maatalouden käytössä. Sen ja kotitalouksien tuottamaa ravinnekuormitusta on onneksi kuitenkin onnistuttu vähentämään määrätietoisesti.
Ilmastonmuutoksen myötä myös uusia uhkia syntyy.
-Tällä hetkellä ehkä suurin uhka ovat talviaikaiset valumat, joita leudompien säiden vuoksi syntyy entistä enemmän. Niiden mukana järvien ravinnekuorma saattaa lisääntyä.
Kaikkien tutkittujen järvien tulokset kootaan ELY-keskukseen, jossa lasketaan matemaattisen kaavan mukaan tunnusluvut kuvaamaan järven ekologista tilaa. Tulokset ovat valmistuttuaan vapaasti nähtävissä ympäristöhallinnon järjestelmässä osoitteessa www.ymparisto.fi/oiva.
Susanna Heiska
 Toimitus
 Lisää Facebook-seinällesi
» Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lisätietoja toimitukselle
|
LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE
Sivun alkuun
Tulosta