|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Kärpät vei kärkiottelun ? HIFK teki kyseenalaisen ennätyksen (17.11.2018 20:42)
Turkulaisvaikuttaja: Alueella 54% koko Suomen työpaikoista ? Tunnin juna ?yksi fiksuimmista? ilmastoteoista (17.11.2018 12:50)
Juha Sipilältä uusi linjaus suomalaisesta ruoasta: Hiilineutraalia vuoteen 2040 mennessä (17.11.2018 12:11)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Hopjärvi on luonnollisesti rehevä
17.08.2012



Vuonna 2007 Uudenmaan järvillä aloitettu kasvillisuusseuranta eteni keskiviikkona Liljendalin Hopjärvelle.

-Tämä on ensimmäinen kerta, kun Hopjärvellä tehdään näin perusteellinen kasvillisuusselvitys. Selvitys on osa uudenlaista ekologista lähestymistapaa, jossa veden laadun lisäksi tutkitaan kasvillisuutta, kalastoa, pohjaeläimiä ja planktonia. Näin saadaan tietoa muutoksista veden tilassa pidemmällä aikavälillä kuin pelkällä veden laadun seurannalla, tutkimussuunnittelija Aapo Ahola sanoo.
Kasvillisuuskartoituksia tehdään vuosittain muutamalla järvellä heinä-elokuussa, kun kasvillisuus on runsaimmillaan.
-Uudellamaalla riittää vielä tutkittavia järviä, ja hankkeeseen kuuluu myös seurantaohjelma, jonka puitteissa samalla järvellä tehdään uusi kartoitus 10-15 vuoden kuluttua.

Kasvillisuus keskittyy rantakaistaleelle

Kartoitus toteutetaan etukäteen eri puolilta järveä satunnaisesti valituissa linjakohdissa, joita Hopjärvellä on yhteensä 13. Paikka kirjataan tarkasti gps-koordinaattien mukaan, ja lisäksi otetaan valokuvat ensin rannasta ulapalle päin ja sitten toiseen suuntaan. Myös rannan viereisen maaston tyyppi määritellään.
-Tämä on selkeästi tuore kangas, Ahola sanoo Hopjärven ensimmäisessä linjakohdassa järven luoteispuolella.
Linjakohdan kasvillisuuslajit ja kunkin lajin esiintymistiheys kartoitetaan silmämääräisesti arvioiden.
-Putkilokasvien lisäksi kartoitetaan sammalet, jotka ovat hyvä indikaattoriryhmä. Tällaisella sameavetisellä järvellä ei näe pohjaan, mutta koska sinne ei veden sameuden vuoksi juuri pääse valoa, ei siellä yleensä ole kasvejakaan, Ahola sanoo.
Hopjärvellä tutkimuslinjat ovat muun muassa vähäisen pohjakasvillisuuden vuoksi lyhyitä.
-Joillakin järvillä linjat ovat jopa 300 metriä pitkiä, jos rannat ovat matalia ja vesi kirkasta.

Sameus johtuu maaston savisuudesta

Veden sameus tai kirkkaus ei yksiselitteisesti kerro veden laadusta.
-Hopjärven sameus johtuu maaston savisuudesta, ja tällaisilla alueilla järvet ovat usein luonnostaan reheviä. Tällainen rehevyys ei sinänsä ole huono asia, ellei se sitten ole lisääntynyt myös ihmisen toimien seurauksena.
Venerannan läheisyydestä löytyi heti karvalehteä, joka voi olla yksi merkki rehevöitymisen lisääntymisestä.
-Karvalehtikin voi kertoa ihan luontaisesta rehevyydestä, olennaista on ettei se ala runsastua liikaa.
Hopjärven ensimmäisen linjakohdan kasvillisuuskartoitus ei tuottanut poikkeavia löydöksiä.
-Lajit ja tiheydet ovat tyypillisiä, eikä mitään poikkeavaa tai hälyttävää ilmennyt, Ahola summasi.

Uusimpana uhkana leudot talvet

Yleisesti Uudenmaan järvien tila on Aholan mukaan kohentumassa.
-Olennainen tekijä on, kuinka suuri osa rantaviivasta on maatalouden käytössä. Sen ja kotitalouksien tuottamaa ravinnekuormitusta on onneksi kuitenkin onnistuttu vähentämään määrätietoisesti.
Ilmastonmuutoksen myötä myös uusia uhkia syntyy. -Tällä hetkellä ehkä suurin uhka ovat talviaikaiset valumat, joita leudompien säiden vuoksi syntyy entistä enemmän. Niiden mukana järvien ravinnekuorma saattaa lisääntyä.
Kaikkien tutkittujen järvien tulokset kootaan ELY-keskukseen, jossa lasketaan matemaattisen kaavan mukaan tunnusluvut kuvaamaan järven ekologista tilaa. Tulokset ovat valmistuttuaan vapaasti nähtävissä ympäristöhallinnon järjestelmässä osoitteessa www.ymparisto.fi/oiva.

Susanna Heiska

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Toimitus

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI