Mahdollisuudet hyvään satoon olemassa
Ykkösaihe on milloin pääsee puimaan
03.08.2012
Vuoden ikäinen lapinkoira Rosa mallittaa sitä, miten ohra on jäänyt aika matalaksi.
ProAgrian tiistainen kasvutilannekatsaus otsikoi arvoituksellisesti, että edellytykset keskimääräiselle sadolle ovat vielä olemassa. Koko maassa lähiviikkojen säät ratkaisevat sadon laadun. Viljojen kehitys on tavanomaisesta jäljessä ja puinnit siirtyvät parisen viikkoa myöhemmäksi, jolloin poutaisuus nousee syyskosteuden takia yhä tärkeämmäksi.
Kasvua ja kehitystä ovat hidastaneet sekä viileät säät että tavanomaista myöhemmäksi pitkittyneet kevätkylvöt. Etelä-Suomen viljelmät ovat kärsineet toistaiseksi vähiten sääoloista. Pellon ojitus, tasaisuus ja maan rakenne korostuvat tänä vuonna.
Herkässä vaiheessa
ProAgria Uusimaan maaseutuneuvoja Juha Simola oli ollut pellon laidalla Lapinjärvellä, mutta ei ihan Loviisan alueella.
–Itäinen Uusimaa näyttää ihan hyvältä: kasvustot ovat reheviä ja mahdollisuudet hyvään satoon ovat olemassa. Paikallisesti on tullut liikaa vettä ja viljoista erityisesti ohra on kärsinyt.
Hän kertoo, että toinen säilörehusato on saatu korjatuksi ja nurmirehua on saatu hyvin. Kuivaheinä saatiin korjatuksi poutaviikolla ja kuminan puinti on aloitettu.
–Viljan korjuu menee tavallista myöhempään, kun kylvöt saatiin tehdyksi myöhään. Puinti riippuu ihan säistä. Jos on poutaa ja lämmintä riittävästi, niin syysviljaa päästään puimaan todennäköisesti elokuun 20. päivän tienoilla. Tästä päivästä menee vähimmillään 2-3 viikkoa, jos on suotuisat säät.
Loviisan vastaava maaseutuasiamies Sam Vickholm toteaa hänkin, että tilanne on oikeastaan aika hyvä.
Sato selviää kuitenkin vasta silloin kun se on laarissa.
Sääriski kasvaa
Pasi Lempiö Lapinjärveltä viljelee ohraa, härkäpapua ja syysvehnää oman sikalan tarpeisiin. Lempiön tila sijaitsee Kimonkylässä kolmen maakunnan rajalla, niin että Uusimaan lisäksi voisi tutkailla lähimaakuntien satotilannetta. Iitti Kymenlaaksossa ja Orimattila Päijät-Hämeessä ympäröivät kahdelta puolelta.
–Postinumerokin on Haapa-Kimolan eikä tätä aina Lapinjärveksi tunnisteta, Päivi Lempiö toteaa.
Lempiöillä oman tilan vilja- ja härkäpapusato riittää sikojen rehuksi niin, että vain kivennäis-vitamiinitäydennysrehua tarvitaan lisäksi. Lihasikalassa on 500 sikapaikkaa.
–Kaikki mikä viljellään tulee omaan käyttöön ja menee sikalan kautta. Normaalivuonna oma rehu suunnilleen riittää, mutta nyt sitä ei tiedetä, Pasi Lempiö sanoo.
–Isoin asia on se, että kasvukausi on myöhässä ja korjuun viivästyminen lisää sääriskiä. Ykkösaihe on, milloin pääsee puimaan.
–Tutulla viljelijällä on aikaista ohraa, joka hänellä on yleensä puitu elokuun alkupäivinä. Elokuussa ei tänä vuonna varmaan puida mitään ainakaan meillä.
Lempiö toteaa, että ohralla on epätasainen kasvusto, jossa näkyy tummia jyviä ja punahometta on odotettavissa.
–Tänä kesänä ei tarvitse sataa enää ollenkaan. Sato ei ole kaukana keskiarvosta, mutta koska mitään ei ole vielä puitu, ehtii hyväkin kasvusto mennä pilalle.
Vilja sikojen kautta
Pasi Lempiö miettii viljan sikojen kautta jalostamisen mielekkyyttä.
–Sikala on meillä hyvin pieni. Suhdanne on nyt ollut sellainen, että sikojen kautta jalostaminen ei juuri ole ollut kannattavaa. Jos olisi myynyt viljan, tilanne ei olisi paljon eronnut.
Hän toteaa, että muutama vuosi taaksepäin sikatalous kannatti paremmin.
–Rehujen hinta on noussut. Kustannukset nousevat ja myös viljan hinta nousee, niin että myyntiin voisi myös viljellä.
Laatuvaatimus sama
Omaan käyttöön viljeltäessä laatuvaatimukset eivät myyntiviljasta alene. Hyvälaatuinen vilja on tärkeä sianrehussa.
–Jos korjuu menee myöhään, jyviin voi tulla hometta ja hometoksiinit ovat vahingollisia sioille yhtä lailla kuin ihmisille, Päivi Lempiö sanoo.
Pasi Lempiö lisää, että jos saadaan kevyttä viljaa, jolla on huono energia-arvo, ei sillä siatkaan kasva.
Härkäpapu rules
Lempiöt viljelevät härkäpapua 24 hehtaarin alalla. Härkäpapu on uusvanha viljelykasvi, mutta sitä ei viljellä kovinkaan yleisesti paitsi luomuviljelyssä.
–Soijan hinta on kovassa nousussa ja se on pääasiallinen rehuvalkuaislähde. Meillä härkäpapu korvaa soijan melkein kokonaan, Pasi Lempiö sanoo.
–Härkäpapu on typensitojakasvi. Meillä on härkäpavun lisäksi ohraa ja syysvehnää. Syysvehnä hyödyntää hyvin härkäpavun jäännöstypen ja kevätviljatkin hyötyvät, kun ne viljellään härkäpavun jälkeen.
Hän arvelee, että moni viljelijä kokeili härkäpapua, mutta kosteutta vaativa kasvi menestyi kehnosti kahtena edellisenä kuivana kesänä. Jotkut viljelijöistä lannistuivat, vaikka tämä kesä on taas erityisen edullinen härkäpavulle. Rehuteollisuus ostaisi myös härkapapua.
Sam Vickholm on myös sitä mieltä, että kuivat kesät saivat viljelyinnon jonkun verran laantumaan, koska sadot tippuivat ja hintakin putosi aika reilusti. Härkäpapu on myös riskialttiimpi kasvi ja viljelyteknologian osalta viljaa vaativampi.
–Jatkossa alat voivat taas nousta. Jo siitä syystä, että vuonna 2014 maataloustukijärjestelmään tulevat muutokset pakottavat viljelijät ottamaan uusia kasveja viljelykiertoon. Härkäpapu on jo sinällään hyödyllinen monipuolistamaan viljanviljelykiertoa.
–Luomutilat ovat viljelleet härkäpapua Lapinjärvellä jo yli kymmenen vuotta.
–Lapinjärvellä on nyt puhtaita härkäpapukasvustoja vajaa 130 ha, kun hernettä on vain 50 ha, ja tällä hetkellä härkäpapu on tärkein puitava valkuaiskasvi. Loviisassa viljellään tänä vuonna 85 ha härkäpapua ja 110 ha hernettä, Vickholm vertaa.
Marke Kalliola
 Toimitus
 Lisää Facebook-seinällesi
» Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lisätietoja toimitukselle
|
LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE
Sivun alkuun
Tulosta