|
 LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE
|
|
|
|
UUTISIA MAAILMALTA
TORIKAMERA
LUKIJAN KUVA
AURINKO NOUSEE/LASKEE
| Loviisan keskipisteen horisontissa |
nousee |
laskee | | Su | 26.05. | 04:10 | 22:16 | | Ma | 27.05. | 04:08 | 22:18 | | Ti | 28.05. | 04:06 | 22:20 |
GALLUPPI
|
|
|
|
UUTISET
| Minne katosi puiston pysti?
27.07.2012
Kuka tietää, mitä kauppiaan tilaamalle patsaalle tapahtui? Kuva Eddie Brucen kokoelmista.
Missä on patsas, joka näkyy monessa vanhassa postikortissa?
Patsas näkyy Loviisan kylpylälaitoksen musiikkipaviljongin edustalla otetuissa kuvissa. Kylpylä sijaitsi suurin piirtein samalla paikalla, kuin missä Generalshagenin koulu sijaitsee. Musiikkipaviljonki puolestaan oli Kappelinpuistossa paikalla, jossa nykyisin on kivikumpare.
Vanhojen valokuvien keräilijä Eddie Bruce teki patsaasta ”etsintäkuulutuksen” vuonna 2007. Patsaan jäljille ei ole kuitenkaan päästy.
Niin paljon tiedetään, että kuvanveistäjä Walter Runeberg sai 1867 valmiiksi kipsisen patsaan ”Ilmarinen takoo kuuta”. Kipsinen patsas on Ateneumissa. Sen korkeus on 227 senttimetriä.
Helsingin seurapiirinaiset olivat keränneet rahaa Ruotsalaisen teatterin koristamiseksi. Ilmarinen takoo kuuta –patsasta ei kuitenkaan sijoitettu teatteriin, vaan se tallennettiin Taideyhdistyksen galleriaan Ateneumiin. Ilmarisen kipsimalli hankittiin 1 600 markalla. Tieto löytyy Lars Nyströmin teoksesta Walter Runeberg – ensimmäinen suuri kuvanveistäjämme (Porvoo 2007).
Sekä Porvoossa sijaitsevien Walter Runeberg –kokoelmien hoitaja Ilona Jorkama-Lopez että Walter Runebergin elämästä kirjaa valmisteleva loviisalainen toimittaja Mia Grönstrand auttavat samoille jäljille: pienemmän Ilmarinen-patsaan tilasi Runebergiltä loviisalainen kauppias Sucksdorff. Suvun talo tunnetaan nykyisin Helgaksen talona.
Grönstrand löysi lisää tietoja pienemmästä patsaasta P. Nordmannin kirjasta Walter Runeberg, joka on vuodelta 1919 (Otava): ”Kymmenen vuotta myöhemmin kertoo rouva Fredrika Runeberg, että kauppias Sucksdorff Loviisasta oli tilannut, varmaankin hyvin pienennetyssä koossa, teoksen Ilmarinen koetellen vasta takomaansa kuuta.
Grönstrand aprikoi, että taustalla saattoi vaikuttaa sukulaisuussuhde. Walter Runebergin vaimo Lina Elfving kuului Sucksdorffin kauppiassukuun. Linan vanhemmat olivat Johan Ludvig ja Fredrika Runebergin hyviä ystäviä. Yhteys löytyy myös Sibeliuksiin.
Loviisa oli Walter Runebergille muutenkin tuttu paikka. Erään kerran hän patikoi Porvoosta Loviisaan ja kosi siellä Linaa. He avioituivat Turussa 1867, eli samana vuonna, jolloin Ilmarisen patsas valmistui. Walter oli tuolloin 29-vuotias.
Loviisan museonjohtajan Pia Wilhelmsonin mukaan vuonna 1865 valmistuneen ja seuraavana vuonna käyttöön otetun Kylpylän yhteyteen vuonna 1886 rakennettu uusi musiikkipaviljonki mainitaan muun muassa vanhassa Öhmanin matkaoppaassa. Ilmarinen-patsas lienee päätynyt Loviisaan samoihin aikoihin.
Paviljonki oli pramea kuin mikä: istutuksia, hiekkakäytäviä, fajanssiruukkuja ja ajan muodin mukaan näkinkengät reunustivat käytäviä.
Vanhassa kuvassa Ilmarinen näyttää melko vaalealta. Jorkama-Lopez sanoo, ettei patsas voinut olla kipsiä, sillä sitä ei olisi voitu säilyttää ulkona sään armoilla. Ehkä se on tuotu ulos kylvettäjättärien juhlan ajaksi?
Ulos tarkoitetut patsaat olivat pronssia tai marmoria. Grönstrand huomauttaa, että marmori oli kallista – marmorisesta patsaasta olisi varmaan maininta Nyströmin teosluettelossa. Mutta mainintaa Sucksdorffin tilaamasta patsaasta ei luettelosta löydy.
Patsas näkyy monessa 1800-1900 -lukujen vaihteen postikortissa. Myöhemmin se hävisi myös postikorteista.
Taivaan
valot
Ilmarinen oli Kalevalassa insinööri ja muotoilija. Hänen käsistään syntyi monia esineitä, kuten sampo ja kultainen nainen. Ilmarinen yrittää takoa myös uuden auringon ja kuun Pohjolan Emännän kätkiessä taivaan valot. Ne eivät kuitenkaan toimi halutulla tavalla.
Kätkössä on myös Kylpylän paviljongin patsas. Kylpylä, jonka vieraat tulivat Loviisaan niin Venäjältä kuin Saksastakin, hävisi kilpailun Hangon kylpylälle. Asiakaskadon sai aikaan jo aiemmin ensimmäinen maailmansota. Kylpylän toiminta hiipui, kunnes tyhjillään ollut rakennus paloi poroksi tammikuun lopulla 1936.
Paloiko patsas Kylpylän mukana?
 Marita Itävuori
 Lisää Facebook-seinällesi
» Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lisätietoja toimitukselle
|
|
|
Sivun alkuun
Tulosta