|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Ay-liikkeeltä lakkolaiselle 100 ?/päivä ? Kansanedustaja: Verovapaus poistettava (23.10.2018 11:18)
Työllisiä enemmän ja työttömiä vähemmän ? mutta hallituksen oma tavoite ei täyttynyt vieläkään (23.10.2018 09:11)
Emeritusprofessori hallitukselle Ylellä: Irtisanomislaki pois, ay-liikkeeltä korvaava ratkaisu (23.10.2018 08:10)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Loviisan seudulla harvinainen sisävesihylky kuvattiin ja mitattiin
20.07.2012



Museoviraston meriarkeologit dokumentoivat Lapinjärven Tenan-lammesta löytyneen hylyn keskiviikkona. Hylky on havaittu heinäkuussa 2010 ja Museovirasto on rekisteröinyt sen “ei määriteltynä” muinaisjäännösrekisteriin.

Metsälammen pohjassa lepäävä ruuhi sai meriarkeologi Eveliina Salon ensikommentit heti kuvaussukelluksen jälkeen.
- Se on tosi hieno. En ole tuommoista ruuhta ennen nähnyt. Se on tehty kahdesta rungosta ja vähän villi, kun toisessa päässä näyttää että kahden runkopuun välissä olisi lauta, hän sanoo.
- Ruuhella on varmaan se sata vuotta ikää. Tosi hyvin se on säilynyt. Pohjassa on mutaa, ja kun siirsin sitä syrjään, sieltä nousi kirkas ihan kuin eilen kirveellä veistetty pinta. Mudassa ruuhi säilyy parhaiten.
- Noin matalassa sitä on jäätkin varmaan syöneet. Pituus on arviolta 5-6 metriä.
- Siellä ei näkynyt mitään rautanauloja. Hyvinkin pienet naulat tulevat vedessä isoksi klimpiksi, kun rautayhdisteet reagoivat vuosien aikana veden kanssa. Mitään semmoista siellä ei ole.

Löytöstoori

Ruuhen löytänyt lapinjärveläinen Petri Rantapää suhtautuu asiaan vaatimattomasti.
- Mitäpä tästä. Havaitseminen johtui vain siitä, että olemme käyneet likkojen kanssa täällä retkeilemässä. Pitää olla jonkunlaista taipumusta tutkia noita juttuja. Palomiehetkin ovat käyneet täällä harjoittelemassa ja sukeltelemassa. En tiedä, ovatko he huomanneet ruuhta.
- Pari vuotta sitten sattui lammessa olemaan hyvin kirkas vesi. Vedessä on paljon tukkeja, oikeastaan koko ranta on täynnä kaatuneita puita. Olen kiinnostunut historia-asioista ja veistohommista, ja kiinnitin huomiota siihen, että tuo ruuhi oli koverrettu.
- Aluksi luulin, että se on yhdestä ainoasta puusta ja mietin, että jos se on ontoksi koverrettu haapio, mutta se olikin tehty kahdesta rungosta. Ruuhen liitostekniikka kertoo jo enemmän. Näyttäisi siltä, että se on tapitettu eikä kylkiä ole naulattu tai niitattu. Keula löytyi erikseen, ja ruuhi on hajonnut ainakin kahdeksi kappaleeksi.
- Se on ollut rannassa ja jäät ovat hajottaneet sen, Rantapää pohtii kun odotellaan vielä Saloa kameroineen pinnalle.

Arkeologiryhmä dokumentoi ruuhen

Eveliina Salo esittelee, että heitä tarvitaan sukellusreissulle turvallisuusohjeiden mukaan kolmen hengen tiimi. Ryhmässä ovat hänen lisäkseen meriarkeologi Salla Pärssinen ja arkeologi Jan-Erik Nyman, joka on “maapuolen ihmisiä” kuten Salo ilmaisee. He kaappasivat hänet koekaivausryhmästä avukseen Tenan-keikalle.
Dokumentoinnissa tehdään tarkastussukellus, johon liittyy ensin hylyn sijainnin tarkastaminen. Jos hylky on jo ilmoitettu rekisteriin, sen sijaintitieto voi silti heittää. Lähinnä valokuvaus ja mittaus ovat dokumentoinnin keinot. Salon mukaan hylyn nostaminen on monimutkainen prosessi, jota ei yleensä käytetä, sillä hylky säilyy paljon paremmin mudassa.

Harvinainen tilaisuus ja hylky

Kysymykseen miten Museovirastolla on säästöpaineissaan varaa tulla tutkimaan sisävesihylkyä, tutkijat vastaavat että tilaisuus sattuikin harvinaiseen saumaan.
Museovirastolla on yksi kenttätöistä vastaavan meriarkeologin virka, jonka haltija Minna Leino on väitöskirjan tekoa varten virkavapaalla. Salo hoitaa tehtävää nyt heinäkuun loppuun asti. Sitten hän lähtee Ruotsin Merimuseon työnä tekemään vedenalaisia kaivauksia Mälaren-järven Birka-saareen.
Salla Pärssisellä taas on neljän kuukauden työsuhde, joka päättyy elokuun puolivälissä. Salo oli kehottanut Pärssistä katsomaan kiinnostavan tutkimuskohteen sillä välin, kun hän itse oli lomalla. Tenan-ruuhi löytyi.
Pärssinen toteaa, että sisävesihylkyjä ei kovin paljon ole Museoviraston rekisterissä, mutta eivät ne niin hirveän harvinaisiakaan ole. Loviisan seudulla ei ole rekisterissä muita sisävesihylkyjä kuin tämä.
- Harvinaista on sen sijaan se, että meillä on aikaa käydä näissä sisävesikohteissa. Tutkimus keskittyy merialueille.

Rakenne ja mitat löytyvät

Meriarkeologeille tämä on helppo kohde, koska ruuhi sijaitsee lähellä rantaa ja se voidaan sukeltaa rannasta käsin.
- Me mennään ihan paineilmalla. Merellä ehkä 30 metrin syvyys alkaa olla sillä rajalla, että voidaan sukeltaa. Syväsukellus vaatii ihan oman koulutuksensa, Pärssinen toteaa.
Ruuhen alustavan tarkastelun jälkeen noudetaan sukellusvarusteet autosta, joka siirretään parkkipaikalta ensin metsätielle lähemmäs kohdetta. Alueen tunteva ja ruuhen löytänyt Petri Rantapää toimii oppaana.
Sukellusvarusteisiin pukeutunut Salo käy valokuvaamassa metrin-puolentoista syvyydessä makaavan ruuhen. Hän hahmottelee hylyn kameran kuvien ja piirroksen avulla Pärssiselle, joka vuorostaan sukeltaa mittaamaan ruuhen. Dokumentointitapahtuma kestää muutamia tunteja.

5,4-metrinen kaksipuinen koverrettu ruuhi

Torstaina Salo lähettää ruuhesta tarkemmat tiedot. Hän kirjoittaa, että ruuhi vaikuttaisi olevan kaksipuinen eli kahdesta vierekkäin liitetystä rungosta valmistettu. Kahden runkopuun välissä näyttäisi olevan kaksi lautaa yhden sijasta. Ruuhessa ei ole mitään metalliosia. Todennäköisesti se on melko vanha, vähintään satavuotias.
Vedessä mittaaminen ei koskaan ole aivan tarkkaa, mutta ruuhen noin-mitat ovat pituus 5,4 m, leveys 65 cm, laitojen korkeus 25 cm ja perän leveys 58 cm.
Iän tarkentamiseen Salo vastaa, että ruuhen varsinaisesta iästä ei todennäköisesti tulla saamaan tietoa, koska kohteen ajoittaminen on melko kallista eikä se ole akuutisti tuhoutumassa esimerkiksi rakentamisen alle. Ajoitusta varten ruuhesta pitäisi myös sahata dendronäytteet lustotutkimusta varten ja toimenpide
vahingoittaisi kohdetta. Salon mukaan aluksen muotokieli ja valmistustekniikka kertovat kuitenkin sen iästä.

Saa katsoa muttei koskea

Ruuhi todetaan arvokkaaksi jo paikalla. Salon ensikommentti ruuhen iästä “varmaan sillä se sata vuotta on ikää” tarkoittaa sitä, että jos hylky on vähintään 100-vuotias, se on Museoviraston hallinnassa oleva suojeltu muinaisjäännös. Muinaisjäännöksen luo saa sukeltaa, mutta kohdetta ei saa koskea vaan siitä pitää pysytellä kahden metrin etäisyydellä. Tämä sen takia, että kaikki kosketukset aiheuttavat suojelukohteen pintaan jälkiä, jotka jäävät näkymään.
Tarkastussukelluksia tekee Museoviraston Arkeologiset kenttäpalvelut -yksikkö. Eveliina Salo kehottaa ihmisiä ottamaan mielellään yhteyttä heihin, jos he löytävät jotakin vastaavia kiinnostavia kohteita. Hän muistuttaa, että orgaanista materiaalia kuten puuta oleva esine pitää säilyttää vedessä eikä nostaa sitä maalle, sillä silloin se kuivuu kasaan eikä tutkiminen onnistu. Museoviraston avoimesta rekisteriportaalista löytyy tietoja eri puolilla Suomea havaituista rekisteröidyistä hylyistä sekä muista muinaisjäännöksistä.

Marke Kalliola



Tutkija, meriarkeologi Eveliina Salo nousee vedestä kuvaussukelluksen jälkeen. Arkeologi Jan-Erik Nyman avustaa.


C:UsersesaloDocumentsEveTarkastus Loviis ruuhiMVI 3006 from Loviisan Sanomat on Vimeo.

Eveliina Salon videokuvaa Tenan hylystä.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Toimitus

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI