Kun veri vetää tien päälle
Kesäautosta apu vapaudenkaipuuseen
13.07.2012
Löytömme Fiat Coupé 16 V Pininfarina sopii hienosti vähän raskaammalle kaasujalalle ja kevyemmälle kesämielelle.
Kesällä monen veri vetää tien päälle: kun pimeä ja kylmä talvi on nyhjötetty kotinurkissa, kesän lämpö ja valo houkuttelevat tien päälle. Vapauden kaipuu saa monen muuten autoilemattoman harkitsemaan kesäauton hankintaa. Se voi olla hyvä ratkaisu myös silloin, kun autoa tarvitsee vain esimerkiksi kesämökkireissuihin. Kävimme loviisalaisessa autoliikkeessä etsimässä sopivaa.
Parasta ei saa halvalla
-Olette kyllä vähän myöhään liikkeellä. Tässä vaiheessa kesää kaikki halvemmat autot on pääsääntöisesti myyty, sanoo Dick Enroth Loviisan City Speed Oy:stä.
Enroth kertoo myös, että kesäautoja ei enää osteta aivan yhtä paljon kuin ennen.
-Jos autoa tarvitsee vain yhdelle reissulle, vuokraaminen tulee halvemmaksi. Myyn aika paljon edullisia autoja loviisalaiselle autovuokraamolle, joka huoltaa autot ja laittaa vuokralle. Omaa kesäautoa tarvitsevat yleensä kesätöihin päässeet nuoret ja mökkiläiset, Enroth kertoo.
Kesäauton voi Enrothin mukaan saada jopa satasella tai parilla, mutta siltä ei voi odottaa kummempia ominaisuuksia.
-Ihmisillä on aika hämärtynyt käsitys siitä, minkälaisen auton voi saada halvalla. Luullaan, että muutamalla satasella saa uutta vastaavan auton. Pitäisi olla parasta, mutta halpaa, Enroth ihmettelee.
Olennaista vanhaa autoa ostaessa on, kuinka paljon aikaa on seuraavaan katsastukseen.
-Hinta suhteutuu aika paljon siihen, kuinka pitkään autolla voi ajaa ennen seuraavaa katsastusta.
Kesäautoa voi etsiä myös yksityisiltä myyjiltä, mutta monet asioivat mieluummin autoliikkeen kanssa.
-Liikkeillä on kuitenkin jonkinlainen vastuu myymistään ajoneuvoista, vaikka se täytyykin tietysti suhteuttaa auton hintaan.
Syksyllä varastoon, myyntiin tai romuksi
Kesäauton vakuuttaminen vain kesäkuukausien ajaksi on nykyisin helppoa.
-Riittää kun tekee netissä ilmoituksen ajasta, jolloin auto on käytössä, ja vakuutukset ja verot maksetaan sen mukaan. Jos halua pitää auton seuraavaa kesää varten, kilpiä ei käytännössä tarvitse irrottaa, mutta jos autolla ajaa, rapsahtaa 1500 euron sakko. Sillä pidetään huoli, että mieluummin maksaa verot ja vakuutukset kuin ottaa sakot.
Enrothilla on ratkaisu myös niille, jotka eivät halua varastoida autoaan talven ajaksi.
-Auton voi tuoda tänne takaisin kuluitta. Jos hinta on alle tonnin, uudelleen myynti menee käytännössä kuluihin, joten niin halvasta autosta ei jää mitään omistajalle maksettavaksi. Jos autoa ei enää kannata myydä, siitä otetaan toimivat varaosat, ja muu prässätään metalliromuksi.
Kesäautonsa voi myös laittaa itse myyntiin, jolloin jotain saattaa vielä saada takaisinkin.
Volkkari halvalla
Enrothilla oli tarjota meille yksi auto, jonka hinta oli alle tonnin.
-Tämä auto ostettiin alun perin mummoni naapuriin. Muistan vielä, kun se tuotiin sinne uutena.
Auto on helmikuussa huomautuksetta katsastettu Volkswagen Vento vuosimallia 1995. Kilometrejä siihen oli ennen koeajoamme kertynyt yhtä vaille 300 000. Autossa on 1,8 litran bensiinimoottori, ja pitkä lista lisävarusteita, muun muassa varashälytin, sumuvalot, ohjaustehostin, lohkolämmitin, penkinlämmittimet, vetokoukku ja kahdet renkaat. Myynti-ilmoituksen mukaan auto on ehjä, joten ilman suurempaa asiantuntemusta uskaltaudumme koeajolle.
Auton sisätilat eivät varsinaisesti saa meitä hyvää ja halpaa etsivien joukkoon kuuluvia ihastumaan, mutta auto käynnistyy vaikeuksitta. Vaihteet, tai niiden kaaviokuva vaatii vähän totuttelua, ja olemme vähällä tukkia tien samaan risteykseen pyrkivältä kuorma-autolta.
Väistettyämme hetkeksi bussipysäkille pääsemme vauhtiin. Huomio kiinnittyy auton kokoon nähden raskaaseen alustaan, mikä on kaiketikin hyvä asia. Noin 70 kilometrin tuntivauhdissa auto kuitenkin täristää vähän, emmekä uskalla lähteä kovin pitkälle. Muuten kaikki tuntui toimivan, mutta auto ei ehkä sittenkään ole ihan meidän makuumme.
Jos sittenkin jotain muuta…
Pihan puolensadan auton joukosta bongaamme seuraavaksi sinisen kaunottaren, Fiat Coupé 16 V Pininfarinan, joka nostattaa matkakuumetta ja kevyt(mielis)tä kesätunnelmaa jo pelkällä ulkomuodollaan.
Hinta, 3990 euroa, ei ehkä ole ihan yhden kesän käyttöön sopiva, mutta tässä autossa on ajatonta tyyliä, joka toimisi varmasti vielä monena kesänä tulevaisuudessakin. Autolla on tähän mennessä ollut vasta kaksi omistajaa ja sillä on ajettu 227 000 kilometriä, joka ei kaksilitraiselle koneelle ole vielä liikaa. Autossa on myös ilmastointi, erittäin mukavat nahkapenkit, sähköikkunat ja –peilit, alumiinivanteet ja kahdet renkaat, joista alla Barumin kesärenkaat.
Tämä myynti-ilmoituksessa köyhän miehen Ferrariksi kutsuttu maantiekiitäjä ihastuttaa meitä myös sisätiloillaan: musta nahka, yksinkertaisen kaunis mittaristo ja kojelautaa kiertävä korin värinen ”peltinauha” Pininfarinan signeerauksella ovat tyylikkäitä ajattomalla tavalla. Avain ja bensatankin korkki ovat krominäristä metallia.
Päätimme ajaa auton Loviisaan ja käydä huuhtomassa sen pihan pölystä. Käynnistyksessä ei ollut ongelmia, ja Fiatiin tottuneelle ajokin oli helppoa kytkimen jäykkyydestä huolimatta. Nopeusmittarissa huippulukema oli 260, jota emme ikävä kyllä päässeet kokeilemaan. Lyhyehköllä koeajolla emme löytäneet autosta vikaa, ja meistä tuntui, että kaunotar käänsi ohikulkijoiden päitä – vai liekö huomion syynä ollut matkalla näyttävästi auki pompsahtanut bensatankin korkki?
Helman ruostekorjauksen ja verhoilun siistimisen jälkeen tällä autolla kehtaisi lähteä vaikka Ranskan Rivieralle.
Susanna Heiska
Toimitus
Lisää Facebook-seinällesi
» Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lisätietoja toimitukselle
|