Harrastaja-arkeologien arvio sai arvovaltaisen vahvistuksen
Ahvenkoskella tuhoutui muinaissatama tien alle
10.07.2012
Ahvenkosken ristiretkiaikaista keramiikkaa. (Kuva: Jouni Jäppinen)
–Oikeilla jäljillä oltiin, sanoo Jouni Jäppinen, joka yhdessä toisen harrastaja-arkeologin, pyhtääläisen Rune Nygårdin kanssa löysi Ahvenkoskelta keramiikan kappaleita.
Joukko maan johtavia rautakauden asiantuntijoita on arvioinut Ahvenkosken muinaissatamasta löytynyttä keramiikkaa. Muun muassa tohtori Christian Carpelan sanoo heinäkuun alussa antamassaan lausunnossa löydetyn keramiikan edustavan tyypillistä rautakauden karkeaa ”yleiskeramiikkaa”, jonka käyttöaika ulottuu 300-luvulta aina keskiaikaan. Samassa yhteydessä löytynyt rautaesineistö viittaa selvästi nuorempaan rautakauteen, parhaiten ristiretkiaikaan noin 1100-luvulle.
Nyt saatu asiantuntija-ajoitus osuu arkeologian harrastajien loppuvuodesta 2010 esittämään ajoitushaarukkaan. Jäppinen ja Nygård arvelevat, että Ahvenkosken satama oli käytössä uudelle ajalle asti, jolloin se maannousun takia oli lopulta siirrettävä Markkinamäen puolelle.
Museovirastossa ei aiemmin pidetty harrastajien arviota keramiikasta ”yksiselitteisenä”, joka tarkoitti käytännössä ajoituksen sulkemista rautakauden ulkopuolelle.
Carpelan on Suomen johtavia rautakauden asiantuntijoita. Hän on työskennellyt pitkään Helsingin yliopistossa.
Jäppisen tuntemukset ovat Carpelanin lausunnon jälkeen kaksijakoiset. Hän iloitsee siitä, että hänen ja Nygårdin arviot ovat saaneet tukea.
Toisaalta tilanne paljastaa viranomaisten epäonnistuneen: Ahvenkosken sataman pohjoisosa jäi uuden moottoritietyömaan alle.
–Sataman läntisiä osia ei ehditty edes vilkaisemaan. Sinne tuhoutui kiinnostavia tasanteita ja ainakin kaksi mahdollisesti rautakautista asumuksenpohjaa. Onneksi edes Pajamäellä ehdittiin järjestämään pelastuskaivauksia.
Myös osa Viirankosken aluetta on jäänyt pohjoisen ajoradan alle. Sieltä harrastajat löysivät raudanvalmistusuuneja, ahjoja, rauta- ja pronssiesineistöä sekä keramiikkaa.
Jäppinen pohtii, miten Museovirasto aikoo käsitellä moraalisen ja juridisen vastuunsa kahden kohteen tuhoutumisesta saman vuoden aikana? Tai miten virasto arvioi inventoinnin laatua suhteessa Tesjoen Skårbäcksmossenin oletetun “sotilasleirin” hukkatutkimuksiin, joihin paloi 35 000 veroeuroa? Tutkimuksissa selvisi, että kyseessä olikin tienraivauskasa, maanottokuoppa ja sähkötolpan kivikasa.
–Laki määrää tutkimaan ja suojelemaan, Jäppinen viittaa Museoviraston viranomaisrooliin.
Tietenkin asiantuntijan vahvistus antaa pontta harrastuksen jatkamiseen ja tietojen edelleen syventämiseen.
– Voi tosin viedä sukupolvia, ennen kuin tästä tulee virallista esihistoriaa.
– Toivon, että Museovirasto panostaa jatkotutkimuksiin.
Jäppinen ja Nygård löysivät omissa yli vuoden kestäneissä pelastuskaivauksissaan moottoritielinjalta useita satoja esineitä, raudankäsittelyahjoja sekä kuonaa, josta osa viittaa paikalliseen raudanvalmistukseen.
 Marita Itävuori
 Lisää Facebook-seinällesi
» Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lisätietoja toimitukselle
|
LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE
Sivun alkuun
Tulosta