|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Cristiano Ronaldon punainen kortti varasti otsikot (20.9.2018 01:01)
Jokerit jyräsi KHL:n huippujoukkueen ? yleisökato ei pelaajia hetkauta (19.9.2018 23:16)
Tapparalla hämmästyttävän surkea alku (19.9.2018 22:25)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Pernaja sai kauan odotetun suomenkielisen historiateoksen

18.11.2003



Pernajan pitkään historiaan voi nyt tutustua myös suomen kielellä, kun pitkään odotettu historiateos julkistettiin eilen. Pernajan pitäjän historia keskiajalta 2000-luvulle on professori Olle Sirénin käsialaa.


Olle Sirén tuntee Pernajan historian todennäköisesti paremmin kuin kukaan, sillä hänen käsialaansa ovat myös aiemmat ruotsinkieliset pitäjänhistoriat ensimmäistä osaa lukuunottamatta. Toimeksiannon työhönsä hän sai jo 55 vuotta sitten. Sirén, ensimmäisen osan kirjoittanut Kurt Antell sekä pernajalainen kansanedustaja Ernst von Born tapasivat eduskuntatalon kahvilassa talvella 1948-49. Sovittiin, että nuori maisteri Sirén ryhtyy työhön ja että Pernajan historiasta tehdään kunnollinen ja perusteellinen selvitys, kun kerran toimeen ryhdytään.

–Nyt työ on aika päättää, mietti ensi helmikuussa 78 vuotta täyttävä Sirén kirjan julkistamistilaisuudessa.
Vaikka Sirén on kirjoittanut Pernajan historian sen toisesta osasta lähtien, suomenkielinen historiakirja on uusi itsenäinen teos.

–Harva pitäjänhistoria voi panna nimeensä 2000-luvun, monissakaan ei ole päästy edes I maailmansotaan, sanaili Sirén.
Sirénin ohella työssä on ollut toinen tarkka ja tunnollinen mies: Hannes Virrankoski on suomentanut kirjan. Hänen kanssaan kirjoittaja on justeerannut tekstiä eikä käsikirjoitusta ole tarvinnut siksi edes oikolukea.

Virrankoski kertoi käännöstyöhön kuluneen noin vuoden verran.
–Kulloinkin käännettävänä oleva teos on elämän sillä hetkellä tärkein maallinen asia, sanoi Virrankoski, jonka mukaan käännöstyö oli sekä hauska että mielenkiintoinen tehtävä.
Kirja ei sisällä perinteistä katsausta esihistorialliseen aikaan. Esihistoriasta julkaistaan myöhemmin arkeologien kirjoittama oma kirjanen, jossa selostetaan tarkemmin myös Pernajassa useana kesänä suoritettuja Agricola-kaivauksia.

Suomenkielistä asutusta jo keskiajalla

Pernajan suomenkielisessä historiateoksessa näkökulma on osin uusi: Esimmäisessä luvussa selvitetään muun muassa paikannimitutkimuksen avulla miten vakituinen asutus syntyi 1200- ja 1300 -luvulla. Jossain määrin asuttajat olivat myös suomenkielisiä, vaikka pääosa suomenkielisistä asusti alueella vain osan vuodesta, metsästäen ja kalastaen.

–Paikannimissä on koko joukko suomenkielisiä. Nimet viittaavat kalastukseen ja metsästykseen, eli todennäköisesti metsästäjät ja kalastajat tulivat alueelle muutamaksi kuukaudeksi Hämeestä. Osa nimistä viittaa siihen, että jonkin verran ympärivuotista suomalaisasutusta oli jo keskiajalla, Sirén valotti.

Sirénin tutkimus paljasti, että esimerkiksi paikannimi Rike tarkoitti alun pitäen Riihijokea. Ike-loppu viittaa jokeen.
–Riihen olemassaolo puolestaan viittaa maanviljelykseen ja merkitsee ympärivuotista asutusta.
Samanlaisia suomenkielisperäisiä nimiä ovat myös Porvoon puolella Ylike eli Ylijoki sekä Pernajassa sijaitseva Tervik, jonka alkumuoto oli Tervajoki, sittemmin Tervike.

Suomi pienoiskoossa

Kirjan kolmannessa luvussa Sirén käsittelee Pernajan viittäkymmentä kartanoa. Tarkastelu on tieteellinen, jossa kartanoyhteisöjen sosiaalihistorialliseen merkitykseen on kiinnitetty erityistä huomiota.

Sirénin mielestä kartanoyhteisöjä on ajoittain käsitelty suhteellisen yksipuolisesti. Hänen mielestään kartanoyhteisöt ovat tuoneet seutunsa kehitykseen paitsi varjoja, myös valoa. Kartanoyhteisöjen lisäksi Sirén tarkastelee kolmea erilaista sosiaalista miljöötä: talonpoikaiskyliä, saaristomiljöitä sekä teollisuus- ja työläisyhteisöjä. Tässä mielessä Pernaja on historiallisessa katsannossa Suomi pienoiskoossa.

Laillisuustaistelun keskeisiä paikkakuntia

Sirén käsittelee tavallista laajemmin sellaisia Pernajan pitäjän vaiheita, joilla on suuri merkitys myös koko maan kannalta. 1900-luvulla Pernaja oli johtavia paikkakuntia laillisuustaistelussa ns. sortovuosien aikana. Laillisuusrintamalla pitäjä toimi myös Lapuan liikkeen aikana 1930-luvulla. Vuosina 1947-1951 torjuttiin puolestaan Merikoivisto-projektia. Eduskunta-aloitteen johdosta aiottiin siirtää noin 1.000 pernajalaista kunnan läntisistä osista muualle. Tilalle olisi luotu uusi kunta Koiviston (nykyisin Primorsk) karjalaisille. Presidentti J.K. Paasikivi asettui kuitenkin vastustamaan hanketta eikä se koskaan toteutunut.

Sattumoisin sortovuosien karkotuksista tulee näinä päivinä kuluneeksi sata vuotta. Laillisuustaistelu alkoi kenraalikuvernööri Bobrikovin venäläistämistoimista. Niitä vastustamaan nousseita karkotettiin maasta yhteensä 50. Pernajasta karkotettiin vuoden 1903 aikana viisi vaikuttajaa. Sirénin mukaan luku on suuri, erityisesti kunnan silloiseen väkilukuun verrattuna.

Ensimmäisten joukossa karkotettiin V.M. von Born, sitten kaksi Creutz-kreiviä ja lopulta asessori J.V. Segerstråhle ja kunnallislautakunnan puheenjohtaja (vastaa nykyisin kunnanhallituksen puheenjohtajaa) Gregorius Meinander.

Segerstråhle ja Meinander suunnittelivat vastarintatoimia joulukuussa 1903 Veckasin kunnantalolla, kun sisään astui kahdeksan sortohallinnon lähettämää virkamiestä aseet kädessä. Talossa olleet pernajalaiset vangittiin, talo ja paikallaolijat tutkittiin. Aamulla Segerståhle ja Meinander kuljetettiin itään. Miehet päätyivät Novgorodiin. Aiemmin karkotetut Creutz-kreivit ja von Born päätyivät Ruotsiin. Sirénillä on silmää valaiseville pienille yksityiskohdille. Hän muun muassa kertoo, että Segerstråhlen kotiin tehdyssä etsinnässä Bobrikovin miehet takavarikoivat muun muassa Vänrikki Stoolin tarinat.

Laillisuustaistelusta muistuttaa uunituoreessa pitäjänhistoriassa myös kirjankansien väritys. Kannet ovat puna-keltaiset.
–Vastarintamiehet eivät halunneet käyttää Venäjän sini-puna-valkoista lippua vaan punakeltaista leijonalippua.

Pernajan historia myös virolaisten historiaa

Kirja sisältää myös kymmeniä erikoisartikkeleja. Sirén kertoo niissä muun muassa legendan skotlantilaisesta aatelisritarista Tait of Pirn´ista, jonka tunnuksen kerrotaan siirtyneen jopa kunnan nykyiseen vaakunaan. Erikoisartikkelit ovat syntyneet myös Koskenkylän hopeakaivoksista, Pernajan suomalaisesta kirkosta ja Suomen ainoasta virolaisesta nuorisoseurasta Kabbööli Rahvaseltsistä.

Kabböleen muutti vuonna 1906 Virosta yhdeksän perhettä ja seuraavina vuosina alueelle muutti muutama siirtolaisperhe lisää. Vuonna 1920 Kabbölessä asui noin 80 virolaista. Nuorisoseura rekisteröitiin samana vuonna.
Kabbölessä vaikuttivat muun muassa Warma-, Kristjankroon-, Bellmann- ja Ponamar-nimiset suvut.
Nuorisoseuran toiminta kuitenkin kuihtui, kun virolaissukujen jälkeläiset ruotsalaistuivat. Lopulta perustettu Kabböle FBK tukahdutti kilpailullaan toiminnan. Nuorisoseura lakkautettiin vuonna 1937.

1900-luvun alun virolaissiirtolaiset eivät olleet kuitenkaan ensimmäisiä Pernajaan Suomenlahden eteläpuolelta muuttaneita. Enemmistö 1700- ja 1800-luvulla Pernajan kaakkois- ja lounaissaaristoon asettuneista uudisasukkaista oli peräisin Virosta. Suomentaja Virrankoski muistuttikin, että Pernajan menneistä sukupolvista puhuttaessa voidaan mainita kolme kieliryhmää.

Kunnan kulttuuriteko

Kunnanjohtaja Ralf Sjödahl oli hyvin tyytyväinen uunituoreeseen kirjaan.
–Kunnan suomenkieliset asukkaat ja esimerkiksi koulut ovat odottaneet kirjaa kauan, kunnanjohtaja totesi ja arveli kirjan löytyvän jouluna monesta pukinkontista.

–Kirjan hinta on subventoitu, joten kunnan panostus kulttuuriin on suurempi kuin mitä pelkät tilastot antavat ymmärtää, huomautti hän.
Kunnantoimisto myy kirjaa 55 eurolla. Koska Loviisan seudulla ei ole kirjakauppaa, teosta myy myös kelloseppä Alm. Kirjaa voi lisäksi tilata kahden porvoolaisen kirjakaupan sekä Akateemisen kirjakaupan kautta. Muualta hankittuna kirja on hieman kalliimpi kuin suoraan kunnantoimistosta hankittuna. Teoksesta on otettu 1.062 kappaleen painos.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Marita Itävuori

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI