|
 LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE
|
|
|
|
UUTISIA MAAILMALTA
TORIKAMERA
LUKIJAN KUVA
AURINKO NOUSEE/LASKEE
| Loviisan keskipisteen horisontissa |
nousee |
laskee | | Ti | 21.05. | 04:20 | 22:05 | | Ke | 22.05. | 04:18 | 22:07 | | To | 23.05. | 04:16 | 22:10 |
GALLUPPI
|
|
|
|
PÄÄKIRJOITUS
| Huonokin ydinjätelupaus pidettävä
18.11.2003
Suomalainen ydinjätehuolto arvioitiin viime viikolla Wienissä pidetyssä kansainvälisessä alan kokouksessa esimerkillisen hyväksi. Erityisesti käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta, mutta myös matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoitusta pidettiin onnistuneena. Esimerkilliseksi Suomen ydinjätekaatopaikkahankeet tekivät niiden laaja paikallinen ja poliittinen hyväksyntä. Useimmat kansainväliset asiantuntijat eivät olleet uskoa, että Suomessa kaksi paikkakuntaa Loviisa ja Eurajoki kilpailivat lähes hurmoksessa ydinjätekaatopaikan saamisesta alueelleen.
Syrjäisen Suomen vankka peruskallio, vakaat poliittiset olot, toimiva infrastruktuuri sekä ennen muuta ydinjätteiden kaatopaikkoja näköjään rakastava katajainen kansa ovat kuin keskieurooppalaisen ydinvoimayhtiön päiväunesta. Eurooppalaisten ydinjätteiden keskittäminen yhteen tällaiseen unelmapaikkaan olisi todennäköisesti monille ydinvoimayhtiöille mieleinen mahdollisuus. Jos lainsäädännöllisiä ja poliittisia esteitä ei olisi, nousisi Suomeen ja muuallekin todennäköisesti yhtiöitä kilpailemaan Euroopan ydinjätemiljardeista. Wienin kokoukseen osallistuneen Säteilyturvakeskuksen ydinjätetoimiston päällikön Esko Ruokolan mukaan kokouksen kiistanalaiseksi aiheeksi nousi juuri ajatus useita maita palvelevista alueellisista ydinjätteiden loppusijoituslaitoksista.
Teknis-taloudellisesti arvioiden keskitetty alueellinen ydinjätehauta olisi todennäköisesti järkevä ratkaisu. Myös ympäristönsuojelun sekä turvallisuuden kannalta esimerkiksi Puolan tai Viron ydinjätteiden loppusijoittaminen Suomeen olisi parempi ratkaisu kuin maiden omat, vielä keskeneräiset ratkaisut. Esimerkiksi Viron ydinjätekertymä on niin vähäinen, ettei Olkiluodon tai Loviisan tasoisia ydinjätehautoja tulla etelänaapuriin koskaan todennäköisesti rakentamaan. Viron ydinjäte jäänee maanpäällisiin varastoihin tai loppusijoitetaan huomattavasti keveimmin suojakertoimin kuin Suomen ydinjäte.
Tekniikan, talouden ja turvallisuuden kannalta järkevästä ajatuksesta huolimatta eri maiden yhteisille ydinjäteratkaisuille ei ole näköpiirissä poliittisia edellytyksiä, vaan kunkin maan on jatkossakin rakennettava omat ydinjätehautansa ydinvoimaloiden, sairaaloiden ja teollisuuden ydinjätteille. Suomen ydinjätteiden loppusijoitusratkaisuun liittyvissä yleisötilaisuuksissa, eduskuntakeskustelussa ja muissakin julkisissa yhteyksissä luvattiin, ettei Suomeen tuoda ydinjätteitä muualta nyt eikä tulevaisuudessakaan. Eri tahot vakuuttelivat, ettei edes EU:n päätökset voi tässä asiassa kävellä yli suomalaisten mielipiteen eikä Suomen ydinenergialain, joka kieltää ydinjätteiden viennin ja tuonnin. Lupauksella ydinjätteiden loppusijoitusratkaisun ajajat ostivat suomalaiselle ydinjäteratkaisulle juuri sitä yleistä hyväksyttävyyttä, jota maailmalla nyt ihmetellään. Mielipiteet ja laitkin voivat ajan pitkässä juoksussa muuttua, mutta lupaus on syytä muistaa ja pitää. Myös tyhmä lupaus.
Seutukunnissa järkevää veromalttia
Loviisan seudun kuntien valtuustot päättivät tänä vuonna olla nostamatta ensi vuoden tuloveroprosentteja. Loviisan prosentti on ensi vuonnakin 19, Lapinjärven 19, Ruotsinpyhtään 19, Liljendalin 19 Pernajan 18,5 ja Pyhtään 18,25 prosenttia. 19 prosentista näytti muodostuneen kipuraja, jonka yli kukaan ei halunnut käydä.
Seudun kuntien veromaltti kertoo halusta houkutella kuntaan uusia veronmaksajia. Yli puoluerajojen on ymmärretty, ettei muuttoa harkitsevien kiinnostusta ole viisasta vaarantaa veronkorotuksilla. Korotusten välttäminen ja uusien asukkaiden houkutteleminen on viisasta politiikkaa sekä kestävää taloudenhoitoa. Paineita tuloveron korotuksiin oli muuallakin kuin vain Loviisassa, joka korotuksen sijaan ottaa miljoona euroa lisälainaa eli lähes yhden veroäyrisentin verran. Kuntien lainanotosta on sanottu, että se on tulevaisuuteen siirrettyä verotusta. Voi se olla niinkin. Yhtä hyvin lainanotto on tulevaisuuteen siirrettyä säästämistä.
Loviisan heikko talous johtuu pääosin kahdesta syystä. Ns. 10.000 asukkaan syndrooma on sisäsyntyinen eli 10.000 asukkaan palveluita on maksamassa vain 7300 asukasta. Epäkohdalle on itse tehtävä jotakin. Toinen syyllinen on epäoikeudenmukainen yhteisöverojen tasausjärjestelmä, joka vie tänäkin vuonna noin 2 miljoonaa euroa eli lähes kahden ja puolen veroprosentin verran loviisalaisten veronmaksajien rahoja muiden kuntien kassoihin. Sellaistenkin kuntien, joiden veronmaksajat pääsevät nauttimaan alhaisemmasta kunnallisveroista kuin Loviisan 19 %. Sitä on vaikea hyväksyä.
 Arto Henriksson
 Lisää Facebook-seinällesi
» Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lisätietoja toimitukselle
|
|
|
Sivun alkuun
Tulosta