|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Ympäri EU:ta perataan kuumeisesti 600-sivuista brexit-luonnosta ? Theresa Mayn asema hutera (15.11.2018 07:42)
Suomi menettänyt 60 000 työpaikkaa ? ?Byrokraattinen ja turha prosessi? pois heti, vaatii Keskuskauppakamari (15.11.2018 07:34)
Ässien uusi valmentaja avasi voitolla ? HIFK:n käyrä ollut laskeva (14.11.2018 22:07)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Puuveneiden tuntija oppi lasikuidun niksit ”lentäviä lautasia” rakentaessaan

04.11.2003



60-vuotias

Köpbackalainen Erkki Lönnqvist ryhtyi puuveneoppiin heti, kun jalat kantoivat Sulo-isän veneveistämön kynnyksen yli. Viimeiset runsaat 30 vuotta Erkki Lönnqvist on opettanut tulevia veneenrakentajia Kuggomin koulussa Pernajassa.


Lönnqvist ei kuitenkaan ole veneiden suhteen mikään puritaani: puuvenerakentamisen taitajalla on itsellään lasikuituvene.

– Veneenrakentajan on hallittava molemmat. Ollaan ikään kuin samassa veneessä. Opetuksessa yksi tavoite on, että puuvene olisi yhtä arvostettu kuin lasikuituvenekin.

Sulo Lönnqvistin veneveistämö aloitti toimintansa Köpbackassa 1926. Helsinkiläinen Sulo Lönnqvist oli ammatiltaan puuseppä. Ennen oman veistämön perustamista Sulo työskenteli Granqvistin veistämöllä, joka oli puolestaan ollut työssä veistämöllä Amerikassa. Sulo kokosi rahat puusepän työstökoneen ostamiseen säästämällä lautatarhalla tienaamansa kahden vuoden palkkarahat. Perhe eli sillä aikaa Ellen-äidin ompelutöillä.

– Kun Granqvist lopetti niin isä jatkoi. Yhteen aikaan hän pyöritti molempia veistämöjä. Entisen Granqvistin veistämön osti Nordström vuonna 1946.
Koska perhe asui samassa pihapiirissä missä Köpbackan veistämökin toimi, Erkki sai oppia veneenrakentamisessa pienestä pitäen. Isän veistämöllä syntyi muun muassa 15-metrinen vesibussi silloiselle Aerolle eli nykyiselle Finnairille.

– Se ei mahtunut sisään vertaaseen, joten täytyi tehdä lisää tilaa. Lisäksi tehtiin satamajohtajalle puupurjevene, perämoottoriveneitä ja soutuveneitä pitkä sarja.
Köpbackassa rakennettiin tyypillisiä itäuusmaalaisia veneitä, kalastajamallisia ja tasasaumaisia.
– Olin isän kanssa usein iltaisin kahdestaan veistämöllä ja hän halusi opettaa.

Niittaripojaksi sotakorvausaluksia tekemään

Sitten isä totesi, että tulevan veneenrakentajan on syytä nähdä muidenkin työtapoja. Erkki-poika siirtyi rakentamaan sotakorvauslaivoja Valkoon.

– Valkon Laivan niittaripoikana tein pelastusaluksia Volgan proomuihin sekä Uiskoja armeijalle.
Tuolta ajalta Lönnqvist muistaa jännittävän tapauksen, jolloin maailmanpolitiikan aallokko heilutteli Valkon laivanrakentajia.

– Nikita Hrutshevin piti tulla käymään ja häntä varten rakennettiin iso puuvene. Mutta 1961 suhteissa alkoi ns. yöpakkaskausi, eikä Hrutshev tullutkaan, Lönnqvist muistelee.
Lönnqvist siirtyi ns. uloslyöntilavalle, eli tekemään pienemmästä mittakaavasta isompia malleja. Nykyään sama prosessi tehdään tietokoneella.

1950-luvun loppu ja 1960-luvun alku olivat Valkon Laivassa kiivasta rakentamisen aikaa. Kolmen vuoden aikana Amerikan markkinoille tehtiin 250 venettä. Yksi puuvalmis vene valmistui joka neljäs päivä. Veneitä rakensi enimmillään 40 miestä.
– Amerikan vienti loppui laakista, kun Amerikassa alettiin rakentaa lasikuituveneitä.

Lentäviä lautasia rakentamaan

Samoihin aikoihin Lönnqvist alkoi tehdä omia veneitä Köpbackassa ja jatkoi myös isänsä veistämöllä.
– Sitten puuvene sukelsi ihan pinnan alle. Menin töihin Polykemiin, joka toimi ensin Haravankylässä, sitten Kuninkaankylässä.

Polykemillä Lönnqvist perehtyi tulevaan venerakennusmateriaaliin. Yritys valmisti lasikuidusta Futuro-taloja. Näitä lentävän lautasen näköisiä tulevaisuuden taloja Lönnqvist kävi kokoamassa muun muassa Saksassa.

– Vaikeinta mitä olen ikinä tehnyt, olivat Futuron ikkunat, sanoo kaareviin muotoihin tottunut veneenrakentaja.
– Ikkunoista piti tehdä malli, siitä muotti ja jälleen uusi malli. Lopuksi valettiin ikkuna akryylistä. Talo oli kuin pullo!

Sitten vuonna 1972 Kuggomin koululta tiedusteltiin, ryhtyisikö Lönnqvist opettamaan veneenrakennusta. Opettajana Lönnqvist tulee toimineeksi marraskuussa jo 31 vuotta.

Koululle tarjolla remonttikohteita yllin kyllin

Veneenrakennusta opiskeltiin Kuggomissa aluksi pienissä tiloissa.
– Opetustyö oli haaste. Sitten saimme lisää tilaa ja resurssitkin lisääntyivät.
Opiskelijat olivat aluksi nuoria, noin 16-vuotiaita. 1980-luvulla alkoi puuvenebuumi ja oppiin hakeutui vanhempaa väkeä. 1980-luvulla koulu sai myös kaksi uutta hallia.

Mistään valmiista puuveneopetussuunnitelmasta Lönnqvist ei oppia oppilaille ammentanut, vaan opetuksen sisältö oli rakennettava itse. Veneenrakentajien ammattikoulutus alkoi 1995. Lopulta vuonna 2000 opetus muuttui kolmivuotiseksi ja opetuksen kehys oli valmis.

– Moni vanhempi opiskelija oli jo alkanut kysellä, eikä koulusta saisi todistusta ammattitutkinnosta. Oli suuri helpotus, kun opetussuunnitelma valmistui. Myös koneet on uusittu. Oppilasmäärät ovat olleet viime vuosina tasaisesti 10-12 oppilasta, kun maksimi on tuo 12.

Tällä hetkellä Kuggomin koulun puuveneenrakennuslinja on suuntautunut aikuisopiskelijoihin, kun sen sijaan Pietarsaaressa veneenrakennusta opiskelevat lähinnä nuoret. Kuggomin veneenrakentajat ovat saaneet mainetta muun muassa Göran Schildtin Daphne-aluksen kunnostamisesta. Alus on nyt esillä omassa lasivitriinissään Turun Forum Marinumissa.

Daphnen kunnostus merkitsi Lönnqvistille myös sattuman tuomaa jännittävää jatkumoa.
– Isälläni oli kunnostettavana Göran Schildtin vene talvella 1945-46. Schildtin Daphnesta kirjoittamia kirjoja luin jo nuorena. Göran Schildt ja Sulo Lönnqvist olivat myös kirjeenvaihdossa sodanjälkeisenä talvena. Schildt työskenteli tuolloin Ruotsissa.

– Yhdessä kirjeessä isä kiittää joulupaketista: ”Olisit nähnyt naisväen kasvot, kun saivat oikeaa kahvia!” Isä kertoo Schildtille myös siitä, miten vaikeaa venelakan saaminen oli sodan jälkeen.
Daphne ei kuitenkaan ole ollut Kuggomin koulun suurin korjausprojekti.

– Daphneakin suurempi projekti oli 10 metriä pitkän mahonkiristeilijän rakentaminen. Lönnqvist teki itse mahonkiristeilijän piirustukset.
Helsinkiläispurjehtijan tilaaman aluksen rakentaminen kesti kolme talvea ja se valmistui 1988.

Kuggomin veneenrakentajalinjalle tarjotaan jatkuvasti vanhoja veneitä kunnostettavaksi.
– Ihmiset ajattelevat, että koulussa korjaaminen tulisi halvemmaksi. Opetuksen kannalta sekä uusien veneiden rakentaminen että vanhojen korjaaminen onkin tärkeää. Korjattavan kohteen on kuitenkin oltava opetuksen kannalta hyödyllinen ja mielekäs. Vaikka Kuggomissa ollaan erikoistuttu puuveneisiin, myös lasikuituun perehdytään.

– Ero puun ja lasikuidun välillä ei ole ehdoton, vaan molemmat taidot on hallittava. Tekijä on samassa veneessä. Opiskelun jälkeen veneenrakentajia työllistävät paljolti korjaukset, mutta suuria, 13-metrisiäkin puuveneitä rakennutetaan yhä enemmän.

– Koulun tavoitteena on saada puuveneen arvostus ylös: että olisi ihan normaalia hankkia joko hieno puuvene tai hieno lasikuituvene.

Oikea hoito saa veneen kuin veneen kestämään

Lönnqvist sanoo puuveneen rakentamisen välillä unohtuneen, joten ala on opeteltava uudelleen.
– Puuvene kyllä kestää, kun sen rakentaa hyvistä materiaaleista niin hyvin kuin suinkin. Vanhat purret voivat olla 60-70 -vuotiaita ja kun niiden kölilankut uusii, niillä purjehtii seuraavat 50 vuotta. Käyttöveneinä puu- ja lasikuituvene tarvitsevat molemmat oikeaa hoitoa.

– Lasikuituvenettä on pidettävä kuin autoa. Jos lasikuitu- tai puuvenettä ei hoida, molemmat ovat kamalan näköisiä 10-20 vuoden kuluttua. Mutta uskallan sanoa, että puuvene on silloin paremmassa kunnossa kuin lasikuituvene.
Köpbackassa yhä asuvan Erkki Lönnqvistin kotipiha ei vastoin odotuksia ole täynnä kunnostettavia veneitä.

– Oma venetyö Kuggomissa on ollut välillä 110-prosenttista. Harrastus ja ammatti ovat eri juttu.
Lönnqvist kertoo joskus korviaan punertavan, kun häneltä kysytään omasta veneestä. Puuveneiden rakentamisen ekspertillä kun on tällä hetkellä lasikuituvene, kråköläisen Thure Lindströmin piirustusten mukaan itse rakennettu Nordic. Aiemmin Lönnqvistillä oli useitakin puuveneitä, muun muassa folkkari.

Mutta eivät puuveneet silti päästä Lönnqvistiä otteestaan. Muutama vuosi sitten hän jäi osa-aikaeläkkeelle Kuggomin koulun opettajan töistä, mutta veneenrakennus ei jättänyt rauhaan. Nyt työ on taas täysipäiväistä.
Entä onko veneenrakentaja-Lönnqvistejä odotettavissa lisää?

– Yksi sukupolvi taitaa jäädä väliin. Pojanpojalla, joka on nyt yhdeksän, taitaa olla lahjoja alalle. On kätevä käsistään. Erkki Lönnqvist viettää merkkipäiväänsä keskiviikkona. Samana päivänä juhlii myös kaksoissisar Anna. Molemmat ovat merkkipäivänään matkoilla.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Marita Itävuori

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI