|
 LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE
|
|
|
|
UUTISIA MAAILMALTA
TORIKAMERA
LUKIJAN KUVA
AURINKO NOUSEE/LASKEE
| Loviisan keskipisteen horisontissa |
nousee |
laskee | | To | 23.05. | 04:16 | 22:10 | | Pe | 24.05. | 04:14 | 22:12 | | La | 25.05. | 04:12 | 22:14 |
GALLUPPI
|
|
|
|
PÄÄKIRJOITUS
| Ainoan vaihtoehdon valinta valtuustolle
23.03.2012
Uudenmaan 28 kunnan edustajat kertoivat keskiviikkona Helsingin messukeskuksessa näkemyksiään kuntauudistusesityksestä, joka pudottaisi kuntien määrän yhdeksään. Selkeä enemmistö kunnista näytti vastustavan fuusioita, joiden kannalla olivat lähinnä vain suuremmat keskuskunnat. Loviisalle ja Lapinjärvelle esitys tarjoaa kaksi vaihtoehtoa joko liittyä Suur-Porvooseen tai yhdistyä keskenään. Tosin mikään ei tässä vaiheessa estä kuntia kieltäytymästä kaikista yhdistymisselvityksistä eikä myöskään tekemästä kokonaan uudenlaisia avauksia.
Loviisan kaupungin ja Lapinjärven kunnan viralliset kannat yhdistymisselvityksiin ovat muodollisesti vielä avoinna. Molempien kuntien valtuustot kokoontuvat päättämään kannastaan samana iltana 11.4.2012. Tiedossa on, että ainakin Lapinjärven kanta on aidosti vielä avoinna, ja se ratkaissee myös Loviisan sekä osin myös koko Itä-Uudenmaan kohtalon.
Loviisan valtuusto käsitteli tiistai-iltana kuntauudistusta iltakoulussaan, jonne kaupungin johto oli tuonut pureskeltavaksi yhden esivalitun vaihtoehdon laskelmineen eli yhdistymisen Lapinjärven kanssa. Vain yhden vaihtoehdon tarjoamisesta osa valtuutetuista niin mielensä pahoitti, että virkamiehiä sysittiin selvittämään myös muita vaihtoehtoja sekä niiden hyötyjä ja haittoja. Monet valtuutetut halusivat lisäksi alleviivata virkamiehille, että se on nimenomaan valtuusto, joka päättää suurista linjoista, kuten Loviisan kaupungin olemassaolosta. Tässä valtuutetut ovat tietenkin täysin oikeassa. Virkamiesjohto näytti kiirehtineen asioiden edelle ja ennakoineen käytännössä itsestään selvän Loviisan kannan.
Äänestäjien suuntaan voi näyttää pätevämmältä, jos päätöstä valmisteltaisiin, laskettaisiin ja tutkittaisiin sekä fudeerattaisiin faktojen valossa perusteellisesti ennen lopullista päätöstä siitä, että Loviisa ryhtyy selvittämään yhdistymistä ensisijaisesti Lapinjärven kanssa. Mikäli myös Lapinjärvi siihen suostuu.
Valtuutetuille lienee silti selvää, että ylivoimainen enemmistö loviisalaisista ei suinsurminkaan halua lakkauttaa Loviisan kaupunkia eikä liittää sitä Suur-Porvooseen. Selvää on myös, että Lapinjärvi halutaan mukaan uuteen Loviisaan. Loviisa tuskin panisi myöskään hanttiin, vaikka kimppaan olisivat tyrkyllä Myrskylä tai Pyhtää. Loviisan valtuusto toimisi selkeästi kaupunkilaisten tahdon vastaisesti, mikäli se päättäisikin vapaaehtoisesti ryhtyä valmistelemaan siirtymistä osaksi Porvoota. Se ei ole 11.4. todellinen vaihtoehto. Useimmilla Loviisan valtuutetuilla lienee riittävän selkeä käsitys äänestäjiensä tahdosta ilman kansanäänestyksiäkin. Lapinjärveläisten tahtotila on häilyvämpi.
On todennäköistä, että Suur-Porvoon taloudellinen kantokyky ja huoltosuhde ovat vertailulaskelmissa paremmat kuin Loviisa-Lapinjärvi –parilla. Varsinkin, jos Porvoo saisi Loviisalta Suomen viidenneksi korkeimmat verotulot ja tarjoaisi alueelle Ruotsinpyhtää-tasoiset palvelut.
Kuntafuusiopäätös on kuitenkin ensisijaisesti politiikkaa ja vain osin matematiikkaa tai tilastotiedettä. Esillä olleiden tilastojen ja laskelmien aikaperspektiivi ulottuu jopa 2030-luvulle ja pidemmällekin. Loviisan kohdalla siihen sisältyy ”muutama muuttuja”, jotka voivat heittää muun muassa asukas-, verotulo- ja huoltosuhdekäyrät yhdestä äärestä toiseen laitaan. Jos Fortum sulkee ydinvoimalansa Hästholmenissa vuonna 2030, lerpahtanevat useimmat kehityskäyrät alaviistoon. Jos sen sijaan Fortum investoi tulevaisuudessa miljardejaan Loviisaan, noussevat Loviisan kantokykyä kuvaavat ennusteet yläviistoon. Faktat ovat tärkeitä, mutta ne eivät aina kerro totuutta. Loviisan virkamiesjohdon ei kuitenkaan pidä väheksyä marssijärjestyksen tärkeyttä varsinkin, kun suurin osa valtuutetuista on marssimassa kohti syksyn kuntavaaleja.
Elävässä keskustassa ruokapaikkoja ja mainosvaloja
Loviisan torin laidalle Raatihuoneen kupeeseen rakennettava Hesburger-pikaruokala ja erityisesti sen värikkäät valomainokset näyttävät herättävän tuntemuksia joidenkin kaupunkilaisten keskuudessa. Useimmat pitävät hyvänä, että keskustan palvelutarjonta lisääntyy, mutta jotkut pelkäävät pikaruokalan sekä valomainosten häiritsevän herkän torimiljöön tunnelmaa ja Raatihuoneen arvokkuutta.
Pikaruokaloita ei ole syytä moralisoida, vaan antaa asiakkaiden ratkaista. Hillityt mainosvalot ja erilaiset ruokapaikat kuuluvat elävään keskustaan. Niin pikaruokalat kuin slow food-aatekin. Hesburgerin valomainokset eivät ole esimerkiksi torimiljöön neljän pankin, postin tai muidenkaan keskustan hillittyihin mainosvaloihin verrattuna sen häiritsevämpiä. Loviisan keskustan autioituminen, palveluiden katoaminen ja mainosvalojen sammuminen on paljon suurempi uhka kaupunkikuvalle ja viihtyvyydelle kuin uudet pikaruokapaikat valomainoksineen. Kaikki uudet yritykset ja yrittäjät on syytä toivottaa tervetulleiksi Loviisaan. Ei niitä tungokseen asti ole koskaan ollut tänne tarjolla.
 Arto Henriksson
 Lisää Facebook-seinällesi
» Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lisätietoja toimitukselle
|
|
|
Sivun alkuun
Tulosta