|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Suomen futistytöille lohdutuspiste ? MM-turnauksen pettymys valmentajien piikkiin (21.11.2018 00:24)
Kärpät jatkaa mestareiden liigassa puolivälieriin (20.11.2018 23:07)
Kuolemanristi ilmestyi nyt Netflixin kurssikäyrään ? Pelätty ilmiö leviää (20.11.2018 19:31)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Maria Mathilda selvisi Titanicin haaksirikosta kotiin Keitalaan
20.03.2012



– Maria Mathilda ja Karl odottivat varmasti, että matka menee hyvin. Ja olihan laiva ”uppoamaton”.

Helena Karlsson pitää kädessään vanhaa kuvaa. Kuvassa tyylikkäästi pukeutunut, kapeauumainen nuori nainen katsoo vakavana kameraan. Kuva on otettu newyorkilaisessa kuvaamossa.
Kuvan nainen on Helenan isoisoäiti Maria Mathilda Backström (33v.), joka matkusti yhdessä miehensä Karl Alfredin (32v.) kanssa Amerikkaan Titanicilla huhtikuun puolivälissä 1912. Molemmat olivat olleet Amerikassa jo aiemmin, Maria Mathilda seitsemisen vuotta. Karl palasi kotikyläänsä Ruotsinpyhtään Keitalaan 1911 ja meni naimisiin saman kylän tytön, lapsuudenystävänsä Maria Mathildan kanssa. Karlille tarjottiin Amerikassa työnjohtajan paikkaa ja niinpä he suuntasivat uudelleen Atlantin yli.
Maria Mathilda ja Karl Alfred ehtivät olla naimisissa vain puolisen vuotta ennen matkaa. Maria Mathilda oli seitsemännellä kuulla raskaana. Mukaan lähtivät myös Mathildan veljet Anders Wilhelm ja Johan Birger Gustafsson. Samalta seudulta lähti vielä yksi matkalainen, vasta 17-vuotias Erna Andersson Kullan kylästä.
Jo aiemmin Keitalan Stenbergejä oli lähtenyt Amerikan kultamaahan onneaan koettamaan. Kirjeet ja kuvat kulkivat yli Atlantin. Tieto paremman elämän mahdollisuudesta levisi.
–Maria Mathilda oli kymmenen lapsen perheestä, järjestyksessään viides, Helenan äiti Arla Ek kertoo. Maria Mathilda oli Ekin äidinäiti.
Huhtikuussa 1912 matkalaiset suuntasivat junalla Lahteen ja sieltä Hankoon, josta Maria Mathilda lähetti vielä kortin 2.4. kotiin Keitalaan: matka oli sujunut hyvin. Lunta oli paljon. Matka jatkui laivalla lopulta Hullin kaupunkiin ja sieltä edelleen Southamptoniin, Titanicin lähtösatamaan.
–Siellä he olivat myöhästyä laivasta, Helena Karlsson kertoo.

Tiedon rippeitä

Helena ja hänen äitinsä Arla Ek ovat keränneet tiedonrippeitä Titanicista. Tietojen keruun aloitti jo Arlan äiti Maria Alfhild, jota Maria Mathilda odotti matkalle lähtiessään.
Arla Ek piti pikkutyttönä usein seuraa isoäidilleen. Maria Mathildan luona hän oli kuin kotonaan. Mummo kuoli Arlan ollessa 7-vuotias.
–Isoäiti ei halunnut juuri muistella Titanicia, Arla Ek muistelee. Jotain Maria Mathilda kuitenkin kertoi.
–Hän kuvasi Titanicia hienoksi, se oli kuin kelluva kaupunki. Kun laiva upposi, kuului hurja ääni kun kuumat höyrypannut osuivat kylmään mereen, Arla Ek muistelee mummonsa kertoneen. Titanicin mukana Maria Mathilda menetti aviomiehensä Karl Alfredin sekä kaksi veljeään.
Maria Mathilda palasi Suomeen toukokuun alkupäivinä. Turussa häntä haastateltiin Uusi Aura –lehteen.
”Neljännestä vaille 12 heräsi rouva B. kovaan rysähdykseen. Hän herätti miehensä, joka levollisesti nukkui. Tämä nousi kannelle tiedustelemaan syytä tapahtumaan ja saapui takaisin kertoen, että laiva oli törmännyt jäävuoreen. Puolisot nousivat nyt molemmat pelästyneinä kannelle. Rouva B. ei ehtinyt edes pukeutua.”
Maria Mathilda kertoi edelleen lehdelle, että laivaväki kehotti naisia ja lapsia menemään veteen laskettaviin pelastusveneisiin, kaiken varalta. Matkustajat tuntuivat olevan rauhallisia, eikä kenelläkään näyttänyt olevan tietoa vaaran suuruudesta.
Kolmannenkin luokan matkustajat olivat käyneet tutustumassa laivaan alkumatkan aikana. Mathilda Maria kertoi ihmisten kierrelleen laivan nähtävyyksiä katsellen. Haaksirikkopäivän iltana ensimmäisen luokan puolella lienee pidetty loistavat tanssiaiset, hän kertoi lehdelle.

Viimeiseen pelastusveneeseen

Maria Mathilda lienee pelastunut viimeiseen tai yhteen viimeisimmistä pelastusveneistä.
Titanicin tuho on yhä maailman tunnetuin haaksirikko, josta on kirjoitettu paljon. Arla Ek ja Helena Karlsson ovat lukeneet kirjat tarkkaan ja antaneet tietoja muun muassa ruotsalaisen Claes-Göran Wetterholmin Titanic-kirjaan. Titanicilla matkusti runsaasti pohjoismaalaisia.
Maria Mathilda ei olisi halunnut mennä pelastusveneeseen. Aviomies sai hänet kuitenkin taivuteltua lupaamalla, että tulee itse kyllä perässä toisella pelastusveneellä. Vasta puoli vuotta naimisissa ollut pariskunta näki toisensa viimeisen kerran todennäköisesti pelastusvene D:n partaalla. Se laskettiin mereen kello 02.05.
”Kauhea oli näky, kertoi rouva B. hiljaa ja surullisesti, kun loistava Titanic vajosi syvyyksiin. Sydäntäsärkeviä huutoja kuului, kuului laivalla ja kuului veneistä, joista pelastuneet näkivät omaisensa avuttomina joutuvan kuoleman saaliiksi. Laivalla paloivat kirkkaat sähkövalot viimeisiin asti. Kun viimeinen valo-rivi häipyi näkyvistä tiesivät kaikki, että jättiläinen oli vajonnut. Tähdet kiiluivat, meri oli tyyni, satoja ihmisiä uiskenteli jäävuorien keskellä…” Uusi Aura kertoi.
Maria Mathilda värjötteli täpötäydessä pelastusveneessä yöpaitasillaan, vain pelastusliivi lämmittäjänä.
Titanic vei mukanaan niin aviomies Karl Alfredin kuin Maria Mathildan kaksi veljeäkin. Poikamiesten ja ilman perhettä matkustaneiden poikien ja miesten hytit olivat Titanicin keulassa, johon vesi tunkeutui ensimmäisenä. Johan Birgeriltä jäi kotiin Keitalaan kolme pientä lasta.
– Kolmannesta luokasta oli vaikea löytää pois, jos ei osannut englantia, aprikoi Helena Karlsson.
– Anders Wilhelm oli ainoa, joka löydettiin. Hänen tavaroitaan lähetettiin kotiin: kello, veitsi ja lompakko, Arla Ek kertoo.
Titanic oli vajonnut mereen kello 2.20 aikaan yöllä. Pelastuneita poimittiin veneistä aamulla kello 8.30 aikaan Carpathia-alukselle. New Yorkissa Maria Mathilda majoittui todennäköisesti naisille tarkoitettuun Junior League House –hotelliin. Myös Erna Andersson Kullan kylästä oli pelastunut samaan pelastusveneeseen D. Naiset majoittuivat samaan hotelliin. Erna asettui Amerikkaan ja työskenteli siellä kotiapulaisena.

Vihkisormus tyttäreltä tyttärelle

Tieto Titanicin uppoamisesta kiiri Suomeenkin hyvin nopeasti. Uusi Suometar julkaisi tapahtuneesta lisälehden 19.4. Finska Americanaren kertoi tapahtuneesta Amerikkaan asettuneille siirtolaisille jo 18.4. Naisilla on kopiot molemmista lehdistä.
Kaikki pysähtyi, kun tieto tuli kotikylään Keitalaan.
Koska Maria Mathildan veljet hukkuivat, kotitila jouduttiin myymään. Maria Mathilda sai talosta pienen huoneen. Hän ei mennyt koskaan uudestaan naimisiin. Hän kuoli 1947 ja hänet haudattiin Ahvenkosken hautausmaalle.
Kolmas veli Hjalmar oli jo Amerikassa.
Naisilla on tallessa myös Titanicista jo vuonna 1913 ilmestynyt kirja, ”Sanningen om Titanic”. Sen kansilehdellä on Maria Mathildan ja Karl Alfredin tyttären Alfhildin nimi.
Alfhild syntyi kesäkuussa 1912.
Arla Ek kuvaa isoäitiään vahvaksi naiseksi, joka jatkoi elämäänsä valittamatta.
–Tyttären syntymäkin varmaan auttoi takaisin elämään.
Arla Ek ja Helena Karlsson miettivät iso- ja isoisovanhempiensa kohtaloa Titanicin uppoamisen vuosipäivän tienoilla sekä aina silloin, kun merellä sattuu iso haveri. Helena Karlsson kertoo ajattelevansa ennen kaikkea sitä paniikkia, joka matkustajien keskuudessa syntyy, kun ihmiset pyrkivät turvaan laivan kapeilla, kallistuvilla käytävillä.
Helena Karlsson kertoo oman, nyt 17-vuotiaan tyttärensä olevan hyvin kiinnostunut esiäidistään ja tämän kokemuksista. Anna-tytär saa aikanaan Maria Mathildan ja Karl Alfredin kihlasormuksen. Arla Ek sai kultasormuksen rippilahjakseen omalta äidiltään Alfhildilta.

Titanic kiinnostaa yhä

Titanic vei mukanaan syvyyksiin yli 1 500 ihmistä. Matkustajaluettelot olivat puutteelliset, joten kuolonuhrien todellinen määrä ei ole tarkkaan selvillä.
Pelastuneita oli 711, eli 32 prosenttia laivalla olleista. Ykkösluokan matkustajista pelastui 202, eli 62 prosenttia, kakkosluokan matkustajista 117 eli 72 prosenttia ja kolmannen luokan matkustajista 178 eli 25 prosenttia. Laivan miehistöstä pelastui 214, eli 24 prosenttia. Luvut ovat noin-lukuja. (Claes-Göran Wetterholm: Titanic. Prisma 1999).
Suomalaisia laivalla matkusti ainakin 63. Heistä pelastui ainoastaan seitsemän miestä, 11 naista ja kaksi pikkulasta.
Titanicin uppoamisen syistä järjestettiin onnettomuuden tutkinta New Yorkissa. Pohdiskelut onnettomuuteen johtaneista syistä alkoivat heti. White Star Line -varustamo kisasi nopeudessa ylittää Atlantti toisen varustamon, Cunardin kanssa. Painostiko aluksen omistajayhtiön johtaja herra Bruce Ismay laivan kapteenia Smithiä ottamaan riskejä?
Oliko Titanicin tähystäjillä kiikarit? Miksi pelastusveneitä ei ollut tarpeeksi? Miksi lähistöllä olleet muut alukset eivät lähteneet apuun?
Onnettomuudelle löytyi yksi syntipukki: Californian-aluksen päällikkö Stanley Lord. Kuulemisessa katsottiin, että Lordin alus olisi voinut pelastaa kenties lähes kaikki Titanicin matkustajat, jos hän olisi kääntänyt aluksensa onnettomuuspaikkaa kohti. Miksi Titanicin hätäraketteihin ei reagoitu? Luultiinko niitä tähdenlennoiksi?
Maria Mathilda kertoi Turussa Uuden Auran toimittajalle, että laiva, jolla hän matkasi yli Atlantin kohti kotimaata, ajoi hitaammin ja paljon eteläisempää reittiä kuin Titanic.
Titanicin kohtalo kiinnostaa yhä. Vastikään julkaistiin teoria, jonka mukaan kuun sijainti poikkeuksellisen lähellä maata sai aikaan sen, että jäävuoria irtosi tavallista enemmän.
Ehkä meidän ajassamme on myös jotain samaa kuin sata vuotta sitten. Silloin uskottiin teknisten innovaatioiden ratkaisevan ongelmat. Tehtiin ”uppoamaton” laiva. Sellaista ei liene vieläkään keksitty.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Marita Itävuori

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI