|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
KL: Insinöörejä revitään nyt työstä toiseen ? etujärjestö huolestui palkkausvimmasta (24.9.2018 09:30)
Turun suuroperaatio kiihdyttää vaatimuksia: ?Strategisia paikkoja ei pidä myydä kenellekään? (24.9.2018 08:19)
HIFK voitti ? Kokkola Stadin derbyjen paluun pääesteenä (23.9.2018 21:58)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Särkjärven petokalojen elin- ja lisääntymisolosuhteet syytä turvata
06.03.2012



–Särkjärven kalaston hoidossa ensisijaisena toimenpiteenä olisi turvata nykyisten petokalojen elin- ja lisääntymisolosuhteet. Lähinnä tämä tarkoittaa kalastuksen säätelyä, sillä suhteellisen pienellä järvellä voidaan tehokkaalla verkkopyynnillä nopeastikin vähentää hauen ja isojen ahventen määrää, toteaa suunnittelija Petri Savola Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta.

Savola on koonnut julkaisun Loviisan Särkjärven koekalastuksesta, joka tehtiin viime elokuussa. Loviisan kaupungin tilaaman koekalastuksen tarkoituksena oli selvittää Särkjärven kalaston koostumusta ja määrää.
Kalastus tehtiin verkolla, jonka korkeus oli 1,5 metriä ja pituus 30 metriä. Samaan pauloitukseen oli liitetty 12 eri solmuvälin verkonliinaa harvuuksiltaan 5-55 millimetriä, joten yhden solmuvälin pituus verkossa oli 2,5 metriä.
Ennen koekalastusta järvi jaettiin hehtaarin pyyntiruutuihin syvyyden perusteella. Myös veden happipitoisuus mitattiin ja sen todettiin olleen hyvä. Verkot laskettiin iltapäivällä ja nostettiin aamulla. Pyyntiaika oli noin 16 tuntia.
–Verkkokoekalastuksessa saalislajit olivat särki, salakka, ahven, kiiski ja hauki. Kuuden koeverkon kokonaissaaliin biomassa oli noin 12.395 grammaa ja lukumäärä 601 kappaletta. Tämän alueen järville tyypillisistä lajeista puuttuivat lahna ja kuha, mainitsee Savola.
Hän jatkaa, että saalit olivat korkeat verrattuna ravinnetasoltaan samantyyppisiin järviin ja ne kuvaavat yleensä melko suuresti kuormitettujen vesistöjen kalamääriä.
Särkjärven vedenlaadusta on niukasti tietoja menneiltä vuosilta, mutta vedenlaadusta löytyy ympäristöhallinnon Hertta –ympäristötietojärjestelmästä tuloksia vuosilta 1976-2006 viideltä vuodelta ja kuudelta näytteenottokerralta. Järven kesä- ja talviaikaiset kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet keskimäärin noin kahdeksan mikrogrammaa litrassa.
–Tällaisella fosforitasolla koeverkkojen yksikkösaaliit ovat yleensä 1.100 gramman ja 40 kappaleen tasolla. Särkjärvellä ne olivat 2.066 grammaa ja 100 kappaletta.

Kalasto melko tasapainoinen

Ahven oli järven yleisin kala. Sen osuus saaliin painosta oli 61 ja lukumäärästä 71 prosenttia. Särkikalojen biomassaosuus saaliista oli melko alhainen, 32 prosenttia, mikä kuvaa Särkjärven tyyppisten, vähäravinteisten järvien kalakannan rakennetta. Petokalojen, haukien ja yli 15-senttisten ahventen, osuus oli huomattavan suuri.
–Vaikka suhde on hiukan liikaa petokalapainotteinen, voidaan sitä pitää erinomaisena, toteaa Savola.
Hänen mukaansa Särkjärven kalasto on melko tasapainoinen. –Suuri petokalojen osuus ja ahvenkalavaltaisuus auttavat hidastamaan särkikalojen runsastumista ja sitä kautta hillitsevät myös ravinnepitoisuuksien nousua pienentämällä etenkin särkikalojen aiheuttamaa sisäistä kuormitusta.

Ahvenet voivat hyvin

Ahvenen lisääntyminen on ollut Särkjärvellä viime vuosina tehokasta. Ahven kasvaa ensimmäisen vuoden aikana keskimäärin 60 ja toisena ikävuoteenaan noin 100 millimetrin pituiseksi. Särkjärven pituusjakaumassa tähän kokoluokkaan mahtuu 2-3 ikäluokan nuoria yksilöitä.
–Kolmannen ikävuoden jälkeen ahven saavuttaa keskimäärin 15 senttimetrin pituuden. Näiden kolmen kokoluokan kohdalla voi havaita piikin, joten ahvenen kasvunopeus näyttäisi Särkjärvellä olevan melko hyvä. Pituusjakauman lisäksi tätä havaintoa tukee suurikokoisten ahventen runsas määrä saaliissa.
Särjellä runsain kokoluokka oli 90-100 millimetrin kohdalla. –Särjet näyttivät olevan hyväkuntoisia ja lihavia. Särki varmasti hyötyy lahnan puuttumisesta kalastosta, koska ravintokilpailua pohjaeläimistä on vähemmän, arvelee Savola.
Salakan määrä kokonaissaalista oli noin viisi prosenttia. Kiiskien määrä oli melko alhainen, vain noin kuusi prosenttia lukumäärästä ja kaksi prosenttia biomassasta.
–Kiiski suosii karumpia elinympäristöjä ja sen määrä alkaa yleensä vähentyä rehevöitymisen edetessä.

Hyvä tilanne voi muuttua nopeasti

Savola suosittelee, että Särkjärven kalaston kehitystä seurattaisiin muutaman vuoden välein tehtävillä koekalastuksilla.
–Särkjärven koekalastukset yksikkösaaliit olivat määritettyyn ravinnetasoon verrattuna melko korkeat. Kalamäärät kuvaavat selkeästi kuormitetun vesistön arvoja.
Hän jatkaa, että nyt tehdyn koekalastuksen perusteella Särkjärvelle ei kuitenkaan vielä tarvita massiivisia tehokalastuksia.
–Mutta tilannetta tulee seurata tarkasti, sillä mikäli järven ulkoinen kuormitus lähivuosina lisääntyy, esimerkiksi lähialueella tehtävien suurten maanrakennusurakoiden seurauksena, saattaa kalakannan ja vedenlaadun muutos olla hyvinkin nopea.
Särkjärvellä petokaloilla, etenkin isoilla ahvenilla on vahva rooli kalaston hyvän tilan ylläpitäjänä. Jos veden väri tummuu ja samenee, vaikuttaa se erityisesti naarasahventen ravinnonoton vähenemiseen ja kasvun hidastumiseen.
Petokalojen elin- ja lisääntymisolojen turvaamiseksi Savola suosittelee kalastuksen säätelyä.
–Hauelle ja ahvenelle ei ole kalastuslaissa alamittaa tai rauhoitusaikaa. Kalaveden osakaskunta/kalastuskunta tai kalastusalue voivat kuitenkin omilla päätöksillään, esimerkiksi verkon solmuvälirajoituksilla, ohjata kalastusta siten että petokalat ehtisivät kasvaa riittävän isoiksi ja tuottaa runsaasti elinvoimaisia poikasia.

Istutuksille ei tarvetta

Kalanistutuksiin ei Savolan mukaan ole tällä hetkellä suoranaista tarvetta, mutta mikäli halutaan lisätä virkistys- ja kotitarvekalastuksen kiinnostavuutta voidaan harkita esimerkiksi siian istutuksia.
–Siika kilpailisi elintilasta ja ravinnosta lähinnä salakan kanssa. Siialla olisi mahdollisuus menestyä salakan tavoin Särkjärven kirkkaassa ja niukkaravinteisessa vedessä. Veden kirkkauden takia järvi ei ole kuhalle erityisen sovelias istutuskohde. Yritykset istuttaa kuhaa kirkkaisiin vesiin eivät yleensä ole tuottaneet tuloksia, selvittää Savola.
Petokalakantojen vahvistaminen istutuksilla tarkoittaisi lähinnä hauen istuttamista. Haukia näyttäisi järvessä olevan suhteellisen runsaasti, joten istutuksiin ei liene syytä.
–Muita istutuksissa käytettäviä petokaloja ovat ankerias ja toutain. Kummankin lajin poikasten saatavuus on hyvin rajoitettu ja hinta korkea.
Joissain pienissä järvissä on kokeiltu myös kirjolohen istutuksia. Tieto kirjolohen istutuksista saa Savolan mukaan kalastajien kalastusinnon yleensä heräämään.
–Istukkaiden hinta on korkeampi kuin kirjolohen hinta kaupan tiskillä. Jos vesialueen omistaja haluaa päästä nauttimaan istutusten tuotosta joko kalan tai rahan muodossa, on järven yleiskalastusoikeuksia rajoitettava ELY-keskuksen antamalla päätöksellä ja keskityttävä sen jälkeen virkistyskalastuslupien myyntiin ja kalastuksen valvontaan, toteaa Savola.
Särkjärven koekalastuksen tulokset merkittiin tiedoksi Loviisan rakennus- ja ympäristölautakunnan viime kokouksessa.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Eija Kosonen

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI