|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Huuhkajat hävisi Budapestissa ? hyvä varoitus hehkuttelun keskellä (19.11.2018 00:28)
Jokerit voitti ? vastustaja laittoi kunnolla omiin (18.11.2018 20:47)
Vasemmiston uuden äänestyksen kätilöinyt Olli Kohonen: ?Puolueissa puhutaan kauniisti demokratiasta, mutta päätökset tehdään tilatakseissa? (18.11.2018 12:15)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Elämä on tässä ja nyt
28.02.2012



–Jos kuolen, tämä käsikirjoitus päätyy roskiin. Se olisi sääli.

Loviisalainen Kristina Stenstrand kirjoitti pari vuotta sitten muistiin kokemuksiaan suomalaisesta sairaanhoidosta. Tallessa oli myös nippu kuvia, jotka olivat syntyneet selviytymismatkalla sairaanhoitojärjestelmän syövereissä.
Tämän vuoden alussa Stenstrand teetti teksteistä ja kuvista kirjan. Kirjan, jonka toivoisi mahdollisimman monen lukevan. Så länge man har hälsan. En berättelse om sjukdomsbilder. Eli vapaasti käännettynä: Kunhan vain terveyttä piisaa. Kertomus sairauskuvista.
Kirjassaan Stenstrand pohtii, mitä perinteinen sanonta oikeastaan tarkoittaa. Terveys on hänelle laaja käsite. Terveenä voi olla sairaanakin, elää ja kokea, nauttia elämästä.
Stenstrandilla on pitkä kokemus sairaanhoitojärjestelmästä. Pienen tytön sairaalakokemukset alkoivat siitä, kun hänen sydämestään löytyi reikä. Takana on nyt kaksi sydänleikkausta. Toisen sydänleikkauksen jälkeen ei kulunut pitkä aika, kun Stenstrand sairastui suolistosyöpään.
Hauras nainen suhtautuu sairauteensa karskisti ja puhuu siitä suoraan.
–Olen hirveän tyytyväinen, että sain siitä paskasta aikaan hienon kuvakirjan, Stenstrand täräyttää.

Miksi en juuri minä?

Kirjan ensimmäinen osa kertookin Stenstrandin elämästä nivottuna maailman tapahtumiin. Viisivuotias saaristossa kasvanut tyttö joutui Lastenklinikalle. Lääkärinä oli pieni mies, joka eli yli satavuotiaaksi, eli Arvo Ylppö.
Ympärillä puhuttiin vain suomea. Tyttö puhui vain ruotsia, oli peloissaan ja itki. Tehtiin inhottavia tutkimuksia.
Ensimmäinen sydänleikkaus tehtiin, kun Stenstrand oli 21-vuotias, seuraava kun hän oli viisissäkymmenissä. Sitten alkoivat suolistovaivat, eli ulosteeseen tuli verta. Yhä enemmän.
Stenstrand sanoo, ettei koskaan kysy itseltään ”miksi juuri minä”.
–Ajattelen että miksi en minäkin? Jos kolmasosa ihmisistä sairastuu joskus syöpään, ei sitä kannata kauheasti ruikuttaa. On vain otettava vastaan mitä elämä tarjoaa.
–Kukaan ei tiedä mitä seuraavaksi tapahtuu. Kaikki kuolevat, joten olemme kaikki samassa tilanteessa.
Kieltämättä asiat olisivat voineet kyllä mennä hieman toisinkin. –Paljon olen miettinyt sitä, miksi syöpää ei ensimmäisessä tutkimuksessa havaittu ja miksi mitään seurantaa ei ollut. Nyökyteltiin, mutta ei laitettu tutkimuksiin.

Ihminen sairauden takana

Niin, ne tutkimukset.
Kirjassaan Stenstrand tekee suoria huomioita siitä, miten potilas sairaanhoitojärjestelmässä kohdataan. Ei aina niin kovin myötätuntoisesti, tai ehkä se on väärä sana. Ihminen tuntuu muuttuvan pelkästään sairaudekseen.
Vastaanotolla lääkärit katsovat enemmän tietokonettaan kuin potilastaan.
Niinpä Stenstrand muistaa hyvin ne tilanteet, jolloin lääkäri tai hoitaja on ottanut kädestä kiinni. Pieni ele on antanut voimaa pitkäksi aikaa.
Rohkaisuksi tarkoitettu ”tämä nainen on kestänyt kaikenlaista” ei toimikaan rohkaisuna, kun edessä on hyvin kivulias tutkimus. Päinvastoin tieto tulevasta saa potilaan kauhusta jäykäksi. Oikeudesta narkoosiin joutuu taistelemaan.
–Sitä haluan tähdentää, että kukaan ei hoida sun juttuja kuin sinä itse. On oltava aktiivinen ja rohkea. On avattava suunsa, tehtävä lääkärin vastaanottoa varten vaikka lista, että muistaa, mitä pitää kysyä.

Kun sanat loppuvat

Kirjan kolmas osa käsittelee taideterapiaa ja taiteen merkitystä parantavana voimana. Stenstrand on saanut taideterapiasta suurta apua ja kouluttautunut taideterapeutiksi myös itse. Hän sanookin, että taide, olisi sitten kysymys kuvista, kirjoittamisesta tai tanssista, on aina jossain määrin terapeuttista. Pelkkä tekninen suoritus ei ainakaan puhuttele ketään.
–On haettava apua, eikä pidä jäädä yksin istumaan. Ystävät ovat tarpeen, mutta he eivät voi toimia terapeutteina. –Hyvät ystävät eivät voi kysyä kiperiä kysymyksiä, mutta terapeutti voi kysyä, mitä itse aiot tehdä tilanteellesi.
Stenstrand sanoo, että meillä kaikilla on taipumus juuttua omiin tapoihinsa ja käyttäytymismalleihinsa.
–Ihminen on tapojensa orja. Ei ole helppoa ajatella toisin ja tajuta, että oma olo ei vanhalla kaavalla parane.
Stenstrand täydensi taideterapeutin tutkintoaan Sveitsissä. –Taideterapia ei ole mikään ihmeellinen juttu. Siinä ilmaistaan ihmisen kärsimystä muilla tavoilla kuin puhumalla.

Tarraa mistä kiinni saat

Stenstrand sanoo, että sanat eivät aina riitä ilmaisemaan mitä ihminen tuntee, vaan on helpompi tehdä kuva.
–Elämästä selviää paremmin kun on käynyt terapiassa. Ei tarvitse reagoida samalla tavalla miten on joskus oppinut reagoimaan, vaan voi valita.
Stenstrand on myös kouluttanut terapeutiksi opiskelevia.
–Kaikkea taidetta voi käyttää ilmaisukeinona. Ei ole tärkeää, mikä on ”totta”, vaan se, että luo jotain enemmän. Voi asettua itsensä ulkopuolelle.
Stenstrandin maalauksissa pääosassa on usein härkä tai lehmä. Eräs maalaus kuvaa Audhumblaa, alkulehmää.
Audhumbla kuuluu skandinaaviseen mytologiaan. Sanan etymologian on arveltu viittaavan niin terveyteen kuin kohtaloonkin.
Stenstrandin kirjan viimeinen työ kuvaa narria merihädässä. Narri iskee silmää tai sitten se ei uskalla katsoa mitä on tapahtumassa, Stenstrand kirjoittaa.
Mitä kuva tekijälleen sanoo?
–Etten ottaisi itseäni niin vakavasti, olen narri elämän absurdissa pelissä. Sitä pysyy pinnalla niin kauan kuin pysyy ja jos haluaa kellua hieman kauemmin, on otettava kiinni niistä pelastusrenkaista joita on tarjolla. Ja vaikka on lirissä ja polskii henkensä edestä, taivas voi olla sininen ja vesi lämmintä. Juuri nyt.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Marita Itävuori

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI