|
 LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE
|
|
|
|
UUTISIA MAAILMALTA
TORIKAMERA
LUKIJAN KUVA
AURINKO NOUSEE/LASKEE
| Loviisan keskipisteen horisontissa |
nousee |
laskee | | Pe | 24.05. | 04:14 | 22:12 | | La | 25.05. | 04:12 | 22:14 | | Su | 26.05. | 04:10 | 22:16 |
GALLUPPI
|
|
|
|
PÄÄKIRJOITUS
| Vastavuoroisuutta venäläisten maakauppoihin
24.02.2012
Parinkymmenen kansanedustajan tekemä eduskunta-aloite maakauppojen sallimisesta vain EU-maiden kansalaisille on nostanut pienimuotoisen kohun Venäjällä. Aloitteessa ei sinänsä mainita venäläisiä sanallakaan, mutta käytännössä venäläiset ovat ainoa merkittävä EU:n ulkopuolinen ostajaryhmä suomalaisille kiinteistöille. Suomalaiset ovat pelänneet ulkomaalaisia maanostajia ennenkin. EU-jäsenyyden pelättiin tuovan saksalaisten ostajien joukot valloittamaan isänmaan niemen notkot ja saarelmat. Saksalaisinvaasio jäi toteutumatta. Sensijaan sadat venäläiset ovat jo nyt ostaneet erilaisia kiinteistöjä Suomen puolelta, lähinnä Itä-Suomesta ja Kymenlaaksosta. Moni venäläinen ostaja on hankkinut kakkosasunnon myös Loviisan seudulta.
Itä-Suomen yliopiston tekemien mielipidemittausten mukaan 70 prosenttia itäsuomalaisista vastustaa maan myyntiä venäläisille. Osa maakauppoja vastustavista suomalaisista pelkää kasvavan venäläisväestön muodostavan turvallisuusuhan Suomelle. Jotkut ovat jopa nähneet maakauppakohteiden valinnassa pyrkimystä hakeutua strategisesti tärkeiden kohteiden, kuten radiomastojen ja armeijan tukikohtien, äärelle.
Yksi tärkeimmistä maakauppojen vastustusta lisäävistä syistä on vastavuoroisuuden puute. Eli suomalaisilla ei ole mahdollisuutta ostaa maata itärajan toiselta puolelta Karjalan alueelta. Osa suomalaisista on kiertänyt maanostokieltoa hankkimalla tiluksensa venäläisen kumppanin nimiin. Maakauppakiista nousi pintaan tasavallan presidentti Tarja Halosen taannoisella jäähyväisvierailulla Venäjän nykyjohdon luokse. Halonen esitti pääministeri Vladimir Putinille, että suomalaisilla olisi oltava oikeus ostaa vastavuoroisesti tontteja Venäjältä ja erityisesti Karjalasta. Putin löi Halosen esityksen leikiksi sanomalla, että Halonen voisi ensimmäisenä näyttää esimerkkiä.
Kansanedustajien lakialoite tuskin johtaa muutoksiin maakauppasäännöissä. Maakauppojen kieltäminen olisi myös suomalaisten kiinteistönomistajien kannalta kielteinen ratkaisu, ja johtaisi todennäköisesti kaikenkirjaviin keplotteluihin. Siitä huolimatta Venäjällä runsaasti julkisuutta saanut lakialoite tulee tarpeeseen, ja välittää todennäköisesti Venäjälle selkeän viestin suomalaisten vaatimuksista saada oikeudet ostaa maata itärajan alueilta.
Promillerajan alentaminen olisi oikea viesti
Liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunta esitti viime viikolla rattijuopumusrajan alentamista nykyisestä 0,5 promillesta 0,2 promilleen eli samalle tasolle kuin naapurimaassa Ruotsissa. Ehdotuksen mukaan rattijuopumukseen syyllistyneen ajo-oikeuden ehdoksi tulisi auton alkolukko määräajaksi. Neuvottelukunnan esitysten takana on huoli etenkin nuorten suhtautumisesta alkoholiin ja liikenteeseen. Promillerajan lasku olisi selvä viesti, ettei alkoholi sovi liikenteeseen. Esitetty 0,2 promillea sallisi ehkä yhden saunaoluen tai illallisen yhteydessä nautitun viinilasillisen, mutta sitä suuremmat alkoholimäärät nostaisivat promillet helposti yli sallitun rajan.
Vesiliikenteessä ruorijuopumuksen raja on vieläkin korkemmalla tasolla eli 1 promillessa. Suurin osa kansalaisista on yhden promillen pitoisuuksilla jo selkeästi tillin tallin eli silmin nähtävässä humalatilassa, jossa reaktio- ja harkintakyky ovat vakavasti heikentyneet.
Oikean promillemäärän määritteleminen on periaatteessa vaikeaa. Periaatteessa alkoholi ja ruori tai ratti eivät sovi ollenkaan yhteen. Joidenkin yksilöiden kohdalla jo yksi olut tai lasi viiniä vaikuttaa ratkaisevasti kykyyn hallita ajokkia sekä reagoida vaaratilanteisiin. Jotkut viinavirtuoosit kykenevät kuljettamaan ajopeliään enemmän tai vähemmän normaalisti vielä puolentoista promillen humalassa. Mikäli kansalaisten turvallisuutta haluttaisiin parhaiten parantaa, olisi nollatoleranssi tehokkain ratkaisu – edellyttäen, että sitä noudatettaisiin ja kyettäisiin riittävästi valvomaan. Alkoholin nollatoleranssia olisi kuitenkin ehkä kohtuuton vaatimus. Sensijaan maantieliikenteen ja vesiliikenteen erilaisille promillerajoille ei ole kunnollisia perusteita. Yksi promille on yleensä liikaa suuren tai nopean aluksen kipparille. Varsinkin, jos veneenkuljettajan vastuulla on matkustajia. Autonkuljettajan tai veneenkipparin on kaikissa tilanteissa oltava siinä kunnossa, että kykenee hallitsemaan ajokkinsa turvallisesti.
 Arto Henriksson
 Lisää Facebook-seinällesi
» Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lisätietoja toimitukselle
|
|
|
Sivun alkuun
Tulosta