|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Kärpät vei kärkiottelun ? HIFK teki kyseenalaisen ennätyksen (17.11.2018 20:42)
Turkulaisvaikuttaja: Alueella 54% koko Suomen työpaikoista ? Tunnin juna ?yksi fiksuimmista? ilmastoteoista (17.11.2018 12:50)
Juha Sipilältä uusi linjaus suomalaisesta ruoasta: Hiilineutraalia vuoteen 2040 mennessä (17.11.2018 12:11)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Kaupunginjohtaja uskoo kuntakaavailujen vesittyvän
10.02.2012



Loviisan kaupunginjohtaja Olavi Kaleva ei usko kuntaselvitystyöryhmän esityksen toteutuvan ehdotuksen mukaisesti. Lisäksi hän katsoo, että Porvoon muodostama kokonaisuus on maantieteellisesti liian laaja alue palvelujen tuottamisen kannalta. Sen sijaan Loviisan ja Lapinjärven yhdistämistä hän pitää realistisena.

Kaleva katsoo, että työryhmän ensisijainen ehdotus Porvoon, Loviisan, Lapinjärven, Askolan ja Myrskylän liitoksesta merkitsisi vääjäämättä palvelujen kovaa keskittämistä Porvooseen.
Selvityksessä todetaan, että uuden kunnan muodostaminen Porvoon ympärille tekisi kunnasta taloudeltaan erittäin vahvan. Kuntien verotulot ylittäisivät selvästi maan keskitason, joka on 3 416 euroa asukasta kohti. Uuden kunnan verotulot nousisivat 3 641 euroon asukasta kohti. Porvoota ja Loviisaa lukuun ottamatta muissa kunnissa verotulot olisivat koko maan keskitason alapuolella. Yhdistyminen parantaisi työryhmän mielestä alueen mahdollisuuksia hallita väestönkasvua ja asukkaiden ikääntymisen tuomia haasteita.

Ikärakenne saatava oikenemaan

Työryhmän kakkosvaihtoehto eli ainoastaan Lapinjärven ja Loviisan liitos on työryhmän mielestä hankala, sillä huoltosuhde on kunnissa epäedullinen. Lisäksi mediaani-ikä on Loviisassa varsin heikko, eli 51 vuotta. Esimerkiksi Uudenmaan mediaani-iältään parhaassa kunnassa eli Pornaisissa se on runsaat 38 vuotta. Mediaani-ikä tarkoittaa keskimääräistä lukua, eli jos mediaani-ikä on 51, puolet kunnan asukkaista on sitä nuorempia, puolet sitä vanhempia.
Kaleva myöntää, että numerot ovat haasteellisia.
–Kuntamarkkinointia on tehostettava, uusia yrityksiä ja asukkaita saatava, sillä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen tulee tulevaisuudessa kalliiksi.
Itäuusmaalaisen suurkunnan rakentaminen Porvoon ympärille aiheuttaisi Kalevan mielestä lisää byrokratiaa ja isoja käytännön ongelmia. Hän ennustaa, että aikataulu, uusien suurkuntien syntyminen pääosin vuoden 2015 alussa, on liian tiukka. –Ounastelen, että uudistus jollain tavalla vesittyy ja siirtyy sosiaali- ja terveyssektorille.

Goljatin naapuriksi?

Työryhmä esittää myös Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Sipoon liitosta. Metropolipääkaupungin asukasmäärä nousisi yhteen miljoonaan ihmiseen. Porvoo-liitos synnyttäisi metropolin naapuriin itäiselle Uudellemaalle runsaan 74 000 asukkaan kaupungin. Mikäli liitos Lapinjärven ja Loviisan liitos syntyisi, asukkaita olisi noin 18 500.
Kaleva myöntää, että miljoonan asukkaan kaupungin kyljessä vaikutusmahdollisuudet ovat vähäiset.
–Vaikutusmahdollisuudet edunvalvonnassa ovat sangen pienet, jos niin isoja kuntia syntyy. Ääni on sangen hentoinen.
Kaleva ei kuitenkaan usko metropolialueen fuusioon.
–Se ei onnistu vielä pitkään aikaan.

Kuntalaisilla liikaa subjektiivisia oikeuksia

Kävi kuntauudistukselle niin tai näin, väestön vanheneminen tietää kasvavia menoja, jotka aiempaa pienemmät työssäkäyvien ikäluokat joutuvat maksamaan. Miten kovia kunnallisveroja kuntalaiset ovat valmiita maksamaan?
–Verotuksella on kipuraja, mutta toisaalta ihmiset haluavat maksaa varsinkin sosiaali- ja terveyspalveluistaan.
Kaleva huomauttaa, että keinot puuttua rakenteisiin ovat haasteellisia. Välttämätöntä on kuitenkin etsiä keinoja, joilla vältetään jatkuva paine veroprosentin nostamiseen.
Kalevan mielestä kuntalaisilla on tällä hetkellä liikaa subjektiivisia oikeuksia. Hänen mielestään osa kuntien lakisääteisistä tehtävistä olisi aiheellista siirtää valtion kontolle.
–Lisäksi kunnille pitäisi antaa enemmän oikeuksia itse päättää, ilman valtion nykyistä tiukkaa normiohjausta.
Kaleva antaisi kunnilta yhteistoiminta-alueiden hoidettavaksi esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelut, joiden osuus kuntien menoista on suurin. Yhteistoiminta-alueiden organisoinnissa riittäisi pohdittavaa, samoin siinä, miten laajoilla yhteistoiminta-alueilla pystytään säilyttämään aidosti demokraattinen päätöksenteko.

Lapinjärvellä kannatusta kolmelle erilaiselle ratkaisulle

Lapinjärven kunnanjohtaja Christian Sjöstrand kaipailee työryhmän selvityksessä keskeistä vastausta: mitkä ovat keinot, joiden avulla uusi kuntakartta on tarkoitus rakentaa.
Sjöstrand uskoo, että Lapinjärvellä keskusteluun nousee kolme vaihtoehtoa: osa pitää luontevana suurempaa, eli Porvoon vaihtoehtoa, osa kannattaa Lapinjärven ja Loviisan liitosta. Lisäksi kannatusta löytyy myös Lapinjärven itsenäisyydelle.
Sjöstrandin mielestä työryhmä on selvittänyt tarkasti Porvoo-keskeisen ratkaisun talousluvut, mutta Lapinjärven ja Loviisan liitoksen vaikutuksia ei ole avattu yhtä perusteellisesti.
Selvitysryhmä toteaa raportissaan, että Lapinjärven mahdollisuudet selvitä tulevaisuuden taloushaasteista ovat huonot. Selvityksessä todetaan, ettei Lapinjärvellä ja Myrskylällä ole jatkossa edellytyksiä vastata kasvaviin palvelutarpeisiin itsenäisinä. Väestörakennetta korjaisi tehokkaimmin Porvoo-vaihtoehto. Kakkosvaihtoehto eli liitos Loviisan kanssa ei raportin mukaan merkittävästi vahvistaisi uuden kunnan toimintaedellytyksiä, sillä Loviisa on palvelutarvetekijöillä maan keskitasoa ja Lapinjärven talouden tila on heikko.
Selvityksessä todetaan lapinjärveläisten suuntaavan asiointinsa moneen suuntaan: Kouvolaan, Lahteen sekä Loviisaan ja Porvooseen. Kunnan mahdollista pilkkomista ei kuitenkaan oteta vaihtoehdoksi.
Sjöstrandin mukaan kunnan kanta on pitkään ollut se, että Lapinjärvi suuntaa kokonaisuutena samaan suuntaan. Pilkkomisesta aiheutuisi monta visaista kysymystä, sillä esimerkiksi kunnan yläkoulu ja lukio sijaitsevat Porlammilla. Kuntarakenneuudistuksen aikataulua Sjöstrand pitää haasteellisena.
–Kunnilta pitäisi saada lausunnot pian ja kommenteista riippuen hallituksen on päätettävä, millaisen uudistuksen hallitus vie eduskunnan käsittelyyn. Uudistus vuoden 2015 alusta voi olla liian tiukka.
Sjöstrand aprikoi lisäksi, että oli ratkaisu itäuusmaalaisittain mikä tahansa, metropolialueella tehtävät linjaukset heijastuvat väistämättä myös tänne. Työryhmän selvityksen mukaan kuntakoko kasvaisi nykyisestä 6 000 asukkaasta 40 000 asukkaaseen.
Sjöstrand kommentoi kuntaselvitystyöryhmän selvitystä Silja Serenadelta, jossa oli keskiviikkona koolla kuntien talous- ja rahoitusfoorumissa suuri joukko kuntavaikuttajia. Puhujaksi odoteltiin myös kuntaministeri Henna Virkkusta (kok.).

Veijo Peltonen, Kimonkylä: ”Edellisistäkään liitoksista ei ole kiitoksia kuulunut”

Veijo Peltonen (sd.) Lapinjärven Kimonkylästä pitää uusia kuntakarttoja tuulesta temmattuina ja täysin älyttöminä tässä vaiheessa.
–Nyt pitäisi katsoa kaikessa rauhassa, miten edelliset fuusiot ovat onnistuneet. Eipä ole mistään kuulunut erinomaisia kiitoksia siitä, että onpa tehty loistavia ratkaisuja.
Peltosta ihmetyttää mikä hätä kuntarakenneuudistuksella on. –Tuntuu siltä, että jotain pitäisi tehdä, mutta kukaan ei ihan tarkkaan tiedä mitä. Minulla on sellainen näkemys, että kun politiikassa jollain asialla on valtava kiire, takana on jotain ihan muuta kuin mitä julkisuuteen tuodaan.
Kun Peltonen miettii sitä vaihtoehtoa, että eteen tuodaan uuden Porvoon kartta, niin lähipalveluista tai niiden säilyttämistä ei kannattaisi enää edes puhua.
–Tai kyllähän ne jossakin turvattaisiin, mutta ei varmaan Lapinjärvellä.
Hänen mielestään nyt ei puhuta oikeista asioista.
–Olisin halunnut nähdä esimerkiksi ne kartat, joissa kerrotaan missä ne palvelut sitten ovat. Asioita pitäisi pohtia syvällisesti. Nyt koko karttatouhu on keskentekoinen lääpäisy.
Kimonkyläläisillä olisi Porvooseen 60-80 kilometrin matka. Loviisaan tulee nelisenkymmentä kilometriä ja Lapinjärven kirkolle kymmenkunta.
–Matkat moninkertaistuisivat.
Peltosen mielestä demokraattinen päätöksentekokin olisi isossa kunnassa aivan erilaista.
–Olisi tuurissaan, että Lapinjärvi saisi Porvoossa edes yhden valtuustopaikan, joten tuskin olisi kaveria esityksiä puoltamassa. Ei ison kaupungin päättäjien ajatukset ihan ensimmäisenä ole missään kunnan äärirajoilla.
Peltosen mukaan kuntakartoissa riittää sulattelemista.
–Ei suuri aina kaunista ole. Edellistä kuntafuusiokierrosta valmisteltiin enemmän ruohonjuuritasolla. Tämä uusi on ihan virkamiestyönä tehty.

Kimmo Eloranta, Ruotsinkylä: ”Porvoota pidettiin kauhuskenaariona jo Loviisan seudun fuusiokeskustelussa”

Uudesta kuntakartasta ei tule mitään positiivista Ruotsinkylässä asuvan Kimmo Elorannan (kesk.) mieleen.
–Kun oltiin puuhaamassa uutta Loviisaa, niin silloin esillä oli vähän kuin kauhuskenaariona se, että jos tämä fuusio ei riitä niin ollaan Porvoossa. Se tietäisi rajuja muutoksia. Täältä meiltä olisi noin 70 kilometriä kuntakeskukseen, laskeskelee Eloranta.
Entisen Ruotsinpyhtään pohjoiskylille Loviisaan liittyminen ei ollut ihan helppoa. Kylissä katseltiin moneen suuntaan, kuten Kouvolaan ja Kotkaankin.
–Kyyti on kylmää vähän joka puolella. Reunalla me olemme kuulumme sitten mihin tahansa.
Porvoo-fuusion vaihtoehtona on Loviisan ja Lapinjärven fuusio. Elorannan mielestä Loviisa olisikin pienellä lisävahvistuksella vielä sopivan kokoinen kaupunki, joka tosin jäisi isojen puristukseen jos 100.000 asukkaan kaupunkeja alkaisi ympärille syntyä.
–Kun mietitään niinkin ison taajaman kuin Loviisan kaupungin liittämistä Porvooseen, näivettäisi se Loviisan ilman muuta.
Elorannan mukaan tilanne edellisen fuusion jäljiltä on alkanut kylissä rauhoittua.
–Nyt kun ollaan Loviisassa, niin töitä tehdään Loviisan eteen, eikä vain aktiivisesti vastusteta. Me-henkeä ja positiivisempaa otetta pitäisi saada lisää myös esimerkiksi Loviisan valtuustoon jatkuvan repimisen sijasta.
Eloranta, joka itsekin aikoinaan vastusti Loviisa-fuusiota, toteaa, että fuusion mukanaan tuomia positiivisia asioita on aika vaikea välillä perustella. Hän ottaa esimerkeiksi kaksi oman kylänsä murhetta.
–Lapsilla on oikeus käydä koulua naapurikunnan puolella ja Loviisa on maksanut matkat. Nyt matkakorvausasia on nousemassa tapetille ja se on vähän kuin heittäisi taas bensaa hiillokselle.
Kuntafuusio tuntuu myös bussivuoroissa. Silloin, kun Ruotsinpyhtää oli itsenäinen kunta, Ely-keskus tuki haja-asutusalueiden vuoroja.
–Nyt kun olemme Loviisaa, ovat vuorot kaupungin sisäistä liikennettä, eikä niitä tueta samalla lailla. Esimerkiksi silloin, kun lapsilla oli joululoma, ei Ruotsinkylän Matkahuollosta saanut pakettia lähtemään, kun yhtään bussia ei kulkenut. Ne ajavat vain kouluaikana.

Nils Vainio, Mickelspiltom: ”Uusi kierros kohtuuton, saati fuusioon pakottaminen”

Nils Vainio (r.) Mickelspiltomista osasi odottaa uutta kuntakarttaa, mutta pitää yllätyksenä tapaa jolla sitä lähdetään viemään eteenpäin.
–Tähän asti on puhuttu, ettei pakottamista käytetä. Nyt tulee kuitenkin selvästi esille, että jos vapaaehtoisuutta ei löydy, niin sitten fuusioihin pakotetaan. Tämä on se huonoin homma koko prosessissa, jonka muuten ymmärrän ja josta olen monin osin samaa mieltä.
Vainio jatkaa, että Loviisassa on juuri päästy hyvään alkuun edellisen liitoksen jäljiltä.
–Vaikka uusi fuusiokierros kestää toteutuakseen vielä monta vuotta, on kohtuutonta vaatia meitä liittymään uudestaan johonkin. Porvoo on minulle vieras ajatus.
Hän on huolissaan myös kaupungin henkilökunnan jaksamisesta. –Vaikka moni tekee samoja töitä kuin ennenkin, on asioiden hoitaminen vanhassa kunnassa ja uudessa Loviisassa kaksi aivan eri asiaa. Uuteen oppiminen ei ole ollut ihan helppoa ja nyt kaikki taas muuttuisi. Se olisi kohtuutonta näitä ihmisiä kohtaan.
Vainio nostaa esille myös sen tosiasian, että yhtenä Loviisa-fuusion taka-ajatuksena oli henkilöstön määrän väheneminen pitkässä juoksussa. Eli jos joku jää eläkkeelle, ei hänen paikkaansa enää automaattisesti täytetä ja näin saadaan säästöä.
–Työntekijöillä on fuusiossa viiden vuoden suoja. Jos uusi fuusio etenee kovin nopeasti, edellinen viiden vuoden suoja ei mene umpeen ennen kuin uusi alkaa. Tällöin tältä taka-ajatukselta putoaa pohja.
Kaiken kaikkiaan uusi kuntakartta, jossa kuntien määrä on pudotettu yli 300:sta 70:een oli Vainiolle pienoinen shokki.
–Suomessa on paljon pieniä kuntia, jotka ovat hoitaneet asiansa hyvin. Suuret velat ovat yleensä suurissa kunnissa.

Armi Lindell, Hardom: ”Säilyisikö meillä edes terveyskeskus?”

Hardomissa asuvaa Armi Lindelliä (vas.) huolestuttaa kuntakenttäremontissa palvelujen saatavuus.
–Luulen, että palveluille kävisi todella huonosti. En tiedä säilyisikö Loviisassa edes terveyskeskus. Luultavasti se siirtyisi Porvooseen aika äkkiä. Muutaman vuoden sisällä sinne lähtisivät myös esimerkiksi lukiot.
Lindellin mukaan oli odotettavissa, että Loviisan täytyy jonkun kanssa yhdistyä. Porvoon lisäksi vaihtoehtona on Lapinjärven ja Loviisan fuusio.
–Se tuntuisi paremmalta vaihtoehdolta niin loviisalaisten kuin lapinjärveläistenkin kannalta. Jos menemme Porvooseen, ei niitä siellä välttämättä varmaan kauheasti kiinnosta tämä itäinen reuna saati sitten Ruotsinpyhtään perukat.
Lindellin mielestä Loviisalla menee suhteellisen hyvin, vaikka kaupunki on pieni.
–Ei voi sanoa, että Porvoolla menisi paremmin, vaikka se isompi onkin.
Lindell kaipaa kuntaliitoskeskusteluun selkeämpää viestiä siitä, mitä hyötyä fuusiosta olisi pienille paikkakunnille.
–Valtiovalta puhuu, että liittymisen pitää olla vapaaehtoista. Siitä, että pienet kunnat liittyisivät isommiksi kokonaisuuksiksi, täytyy olla pienille myös hyötyä.
Tähän mennessä Lindell ei ole keksinyt mitään positiivisia puolia siitä, että Loviisasta tulisi osa Porvoota.
–Porvoossahan mietitään ratahankkeita. Metroakin sinne ajatellaan, mutten näe siitä olevan mitään hyötyä Loviisalle.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Toimitus

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI