|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Cristiano Ronaldon punainen kortti varasti otsikot (20.9.2018 01:01)
Jokerit jyräsi KHL:n huippujoukkueen ? yleisökato ei pelaajia hetkauta (19.9.2018 23:16)
Tapparalla hämmästyttävän surkea alku (19.9.2018 22:25)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Viirankosken paja mahdollisesti maamme vanhimpia
23.12.2011



Museovirasto on muuttanut suhtautumistaan Ahvenkoskella tehtyihin arkeologisiin löytöihin. Rune Nygårdin ja Jouni Jäppisen vuosi sitten aloittamien tutkimusten tuloksena on löytynyt muun muassa kirves, jonka alkuperää myös museoviraston tutkija Simo Vanhatalo pitää mahdollisesti viikinkiaikaan sijoittuvana.

-Kirves on mahdollisesti viikinkiajalta, niin uskomatonta kuin se onkin, Vanhatalo sanoo.
Kirvestäkin tärkeämpi löydös on Ahvenkosken rantakivikkoon naamioitunut ahjo. Löydöksen perusteella tehtyjen alustavien arvioiden mukaan Ahvenkosken ja Viirankosken pajat saattavat kuulua maamme vanhimpiin.
-Viirankosken pajaympäristö saattaa olla satoja vuosia vanhempi kuin tällä hetkellä tiedossa olevat vanhimmat ympäristöt Raisiossa ja rajan takana Räisälässä. Ajankohdaksi on arveltu jopa 400-lukua, jolloin sepäntaidot rantautuivat Suomeen. Museoviraston pelastuskaivama Ahvenkosken ahjo on mahdollisesti noin tuhat vuotta nuorempi eli viikinkiajalta tai keskiajalta, Jouni Jäppinen sanoo.

Ahjo kiinnostaa kovasti myös Museovirastoa.
-Ahjo on erittäin harvinainen löydös, ja siinä on hyvin erikoinen rakenne. Kyllä nyt näyttää siltä, että alueen tutkimukseen saadaan lisää resursseja, Vanhatalo sanoo.
Vanhatalon mukaan tien alle jäävä maasto on nyt tutkittu perusteellisesti, eikä tiehanke uhkaa ympäröivän alueen tutkimuksia.

”Tyhjiöteoriaan” uskottu laajalti

Ahvenkoskella viimeisen vuoden aikana tehdyt arkeologiset löydöt ja niiden jääminen moottoritiehankkeen jalkoihin on herättänyt paljon keskustelua viime aikoina. Museovirastoa on syytetty välinpitämättömyydestä, ja toisaalta jotkut ovat jopa pelänneet tiehankkeen olevan uhattuna. Tilanteella on kuitenkin monisyinen tausta, ja yksi asia on vaikuttanut toiseen. Vuosina 2005-06 Museovirasto inventoi koko tiehankkeen vaikutusalueen, mutta ei löytänyt aihetta tarkempiin tutkimuksiin. Vuosi sitten marraskuussa harrastaja-arkeologit Jouni Jäppinen ja Rune Nygård ryhtyivät kuitenkin tekemään omaa tutkimustaan.

-Kansakoulussa meille opetettiin, että alue on tyhjää erämaata, jossa on käyskennellyt vain satunnaisia metsästäjiä ja kalastajia. Tämä ”tyhjiöteoria” on ollut sellainen tällä seudulla elävä myytti, joka sotii talonpoikaista järkeä vastaan, Jäppinen sanoo.

Tyhjiöteoriaan on uskottu myös alueen ulkopuolella. -Kyllä meille on tullut suurena yllätyksenä, että näin lähellä merenrantaa on ollut tällaista elämää. Ahvenkoskella toinen ongelma on ollut se, että alue on ollut rajavyöhykettä, ja sieltä on uskottu löytyvän lähinnä sotaesineistöä, Vanhatalo tunnustaa.

Löydöksiä laajalta alueelta

Työryhmä Jäppinen & Nygård löysi heti tutkimustensa alussa muun muassa rautaiset nuolenkärjet ja veneen niittejä. Esineiden typologia viittasi viikinkiaikaan. Puoli vuotta myöhemmin Kymenlaakson maakuntamuseon tutkimusryhmä teki alueelle tarkastuskäynnin, mutta ryhmän mukaan mikään ei viitannut rautakauteen tai viikinkiaikaan. Vierailun jälkeen työryhmä kaivoi esiin useita rautakauden lopulle tyypillisiä esineitä. Museovirastokin katsoi parhaaksi tulla paikalle, vaikka oli inventaarionsa perusteella todennut ettei alueella ole tutkittavaa.
-Tällaiset inventaariot tehdään aika pikaisesti kymmenien kilometrien alueella, eikä siinä vaiheessa käytetä esimerkiksi metallinpaljastimia. Lisäksi alue on sellaista, ettei sinne arkeologi kovin helposti lähtisi tekemään tutkimuksia, Vanhatalo sanoo.

Heinäkuussa 2010 Museovirasto teki työryhmän avustuksella koekaivauksen, jossa löytyi muun muassa asumuksen tai pajan tulisijan kivetystä sekä kymmeniä hajallaan olevia rautaesineitä kuten hevostarvikkeita ja puukonteriä. Ryhmä jatkoi työtä, ja elokuussa löytyi pii- ja kvartsi-iskoksia sekä saviruukun palasia, jotka maan johtavien tutkijoiden mukaan ovat rautakautisia. Havainnot houkuttelivat Museoviraston tekemään kohteessa pelastuskaivauksia, joiden myötä alue osoittautui luultua suuremmaksi, noin 700 metriä pitkäksi kaistaleeksi. Syyskuun lopussa löytyi muun muassa lisää iskoksia sekä ahjon rakenteita.

Parhaillaan odotetaan tutkimustuloksia Helsingissä ja Jyväskylässä sijaitsevista ajoituslaboratorioista. Tutkittavana on Ahvenkoskelta löytynyt veitsenkatkelma, Viirankoskelta löytynyt atraimenkatkelma sekä Ruotsinpyhtään Koirankalliolta löytynyt, sulatusuunista nostettu kätkettynä löytynyt raudankimpale sekä näytteitä useista muistakin kohteista. Esineiden syntyajankohtaa selvitetään uuden rauta-ajoitusmenetelmän sekä alkuainetutkimusten avulla.

-Odotamme nyt näiden tutkimusten tuloksia ennen kuin päätämme seuraavasta toimenpiteestä, Vanhatalo sanoo.

Usko omaan näkemykseen johti merkittävään saavutukseen

Vanhatalo myöntää, että ”tyhjiöteoria” vaikutti alun perin vahvasti Museoviraston näkemykseen tutkimusten tarpeellisuudesta.
-Kyllä tämä on taas hyvä muistutus siitä, että alueita on käytävä läpi. Aina opitaan uutta ja saadaan uusia osia suureen palapeliin, Vanhatalo sanoo.
Ilman Jäppisen ja Nygårdin työryhmän sinnikkyyttä valtava määrä ainutlaatuista tietoa olisi hautautunut ikuisiksi ajoiksi.
-Ilman muuta on selvää, että ilman työryhmää löydöksiä ei olisi tehty, Vanhatalo kiittelee.

Ryhmän uskoon tyhjiöteorian virheellisyydestä vaikuttivat ennen kaikkea alueen monet ilmastolliset ja sijainnin puolesta otolliset olosuhteet.
-On täysin selvää, että metrin pituiset, jopa 20 kg painavat lohet ovat houkutelleet paikalle pysyvää asutusta jo tuhansia vuosia. Kummatkin kohteet ovat lähes tuulettomia ja niistä oli aikoinaan hyvä näkyvyys merelle. Lisäksi maaperä ja auringonkierto olivat asutukselle ja työnteolle mitä parhaimmat, Jäppinen sanoo.

Lisäksi uskoa kasvatti tärkeä oivallus.
-Yleinen käsitys on, että kyseessä olevan aikakauden arkeologisia esineitä kannattaa etsiä noin viisi metriä merenpinnan yläpuolelta. Me tulimme kuitenkin siihen johtopäätökseen, että maannousun ja muiden tekijöiden vuoksi on etsittävä matalammalta, ja se tuotti tulosta.

Kaiken kaikkiaan myös tiehankkeella voidaan ajatella olleen oma osuutensa tutkimusten edistymisessä, vaikka esimerkiksi Holmgårdin Viirankoskea ei ehditty tutkia kokonaan ennen töiden alkamista.
-Kiinnostavaa on jatkossa pohtia, miksi esineitä alkoi töiden edetessä löytyä paikoista, jotka oli tutkittu jo useaan kertaan. Osittain se johtunee siitä, että maansiirtokoneet painoivat maata tiiviimmäksi ja muuttivat monin tavoin sen sähkönjohtamisominaisuuksia. Näin metallinpaljastimilla tehtiin uusia löydöksiä.

Ylipäänsä tieto tienrakennustöiden alkamisesta vauhditti asioita. -Projektiin kului kaikkiaan vuosi ja maastotöissä meni seitsemän kuukautta. Kohteita oli toki useita muitakin kuin Ahvenkoski ja Viirankoski, Jäppinen totesi.

Jatkossa työryhmä ja Museovirasto keskittyvät hedelmälliseen yhteistyöhön.
-Olemme hakeneet lisää rahoitusta myös työryhmän toiminnan jatkamiseksi. Jälkitutkimukset ovat tärkeitä, sillä kuonien ja raudan metallurgisista tutkimuksista voidaan saada valtava määrä raudankäsittelyyn liittyvää uutta tietoa. Painopiste on meillä vuorovaikutteisessa yhteistyössä, Jäppinen lupaa.



Susanna Heiska

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Toimitus

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI