|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Näpäytys pääministeripuolue keskustalle: Minne katosi 600 miljoonan potti vuoden 2015 vaihtoehtobudjetista? (15.11.2018 08:14)
Ympäri EU:ta perataan kuumeisesti 600-sivuista brexit-luonnosta ? Theresa Mayn asema hutera (15.11.2018 07:42)
Suomi menettänyt 60 000 työpaikkaa ? ?Byrokraattinen ja turha prosessi? pois heti, vaatii Keskuskauppakamari (15.11.2018 07:34)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Toisen asteen ammatillisen koulutuksen yksi- vai kaksikielisyys jakaa päättäjät
25.11.2011



Loviisan kaupunginvaltuusto kokoontui tiistaina iltakouluun, jonka aiheena oli toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäminen. Vaihtoehtoina on järjestää koulutusta kielellisin perustein jakautuneina koulutuksenjärjestäjinä tai luoda yksi kaksikielinen organisaatio.

Illan tiedotuksellista antia osa valtuutetuista kuvaa asenteelliseksi. Vihreiden Sonja Ilvetsalo-Koskinen kuvailee infotilaisuutta ”naamioiduksi propagandapläjäykseksi”.
- Meille esitettiin yllättäen valikoitua ja voimakkaasti asenteellista ”tietoa” yksikielisen mallin puolesta. Tämä aiheutti sen, että jälleen on etsittävä tietoa itse, on vaikea luottaa tilaisuudessa annettuihin faktoihin.
Hän on itse kaksikielisen mallin kannalla.
- Toistaiseksi kukaan ei ole esittänyt sellaista argumenttia yksikielisen mallin puolesta, joka olisi saanut minut muuttamaan mieltäni.
Kokoomuksen Nina Pere kertoo odottaneensa iltakoululta lisäinfoa liittyen Porvoon aiemmin tekemään peruslinjaukseen ja etenkin opetus- ja kulttuuriministeriön näkemykseen asiasta.
- Tämä olisi ollut erittäin tärkeää, mutta paikalle ei kuulemma saatu ministeriöstä ketään. Sen sijaan saimme kuulla erittäin asenteellisia kannanottoja ja alustuksia ns. yksikielisen ratkaisun puolesta. Suorastaan käsittämätöntä, että infoa ei saada siten, että puntaroitaisiin eri vaihtoehtojen plussia ja miinuksia ja ennen kaikkea vaikutuksista toisen asteen ammatillisen koulutuksen tulevaisuuteen Itäisellä Uudellamaalla. Minulle on tärkeää, että tulevaisuudessa Itäisellä Uudellamaalla olisi korkeatasoista, houkuttelevaa ja elinkeinoelämän tarpeisiin vastaavaa toisen asteen ammatillista koulutusta molemmilla kielillä. Siksi olen edelleen Porvoon kaupunginhallituksen tekemän päätöksen kannalla, ellei ministeriön tai jonkun muun taholta tule sellaista tietoa, joka vaikuttaisi mielipiteeseeni, Pere sanoo.

Kokoomuksen Camilla Antas luonnehtii iltakoulun tietoa erittäin yksipuoliseksi ja koko tilaisuutta tarkoitushakuiseksi.
- Kolmeneljäsosaa infosta oli yksikielisyyden puolesta puhuvaa, hän huomauttaa.

Puolueetonta infoa?

Illan antaman infon yksipuolisuuteen yhtyy perussuomalaisten Antti Väkevä. Hän kokee, että valtuutetuille on suurimmaksi osaksi esitetty rkp:n valitsemia esitelmöijiä aiheesta.
- Nämä osaavat kyllä puhua kuinka yksikielinen vaihtoehto on ainoa oikea ja toisesta vaihtoehdosta ei puhuta juuri mitään. Kaksikielisestä koulutuksen järjestäjästä puhutaan niinkuin se olisi demoni. Meille kerrottiin kuinka tutkija nimeltä Linnea Henriksson loppulauselmassaan toteaa että yksikielinen vaihtoehto on paras ratkaisu. Eivät vaan viitsineet mainita että kyseinen henkilö on Raaseporin kaupunginhallituksessa ja puolue on rkp. Voin vaan kuvitella kuinka puolueettomasti tuokin tutkielma oli tehty, puntaroi Väkevä.

Hän pitää todennäköisenä, että kun Loviisan kaupunginhallitus saa kaupunginjohtajan esityksen eteensä, on se samanlainen kuin Porvoon rkp:n, eikä Loviisan sivistyslautakunnan esitys.
- Mielestäni viranhaltija ei silloin ajattele kaikkien kuntalaisten etua vaan yhden kieliryhmän etua ja se on mielestäni todella väärin.  Jos päädymme yksikielisiin ratkaisuihin, tarkoittaa se myös sitä, että ohjaamme nuoret vapaaehtoisesti muualle opiskelemaan. Paikallisen elinkeinoelämän kannalta on tärkeää, että meillä on omalla alueella vahva toisen asteen ammatillinen kouluttaja joka huomioi ja tuntee paikalliset tarpeet. Yksikielinen ratkaisu ei tue tätä asiaa, uskoo Väkevä.
Myös demarien Bo Lindfors moittii iltakoulun antamaa tietoa. Hän kertoo työskentelevänsä alalla ja muodostaneensa oman mielipiteensä kaksikielisestä mallista myös omiin kokemuksiinsa pohjautuen. Lindfors toteaa, että jos olisi vain kaupungin antaman tiedon varassa, olisi saanut yksipuolisesti tietoa. Hän toteaa, ettei iltakouluun oltu kelpuutettu puhuman edes Inveonin rehtoria, joka on kaksikielisen mallin kannalla. Hän arvioikin, että illan esittelijät oli valittu niin, että ne sopivat kaupunginjohtajan palettiin.
- Toivon, että järki voittaa.

Ei sekaopetusta tai kielikylpyä

Vasemmiston Armi Lindell on kaksikielisen koulutuksenjärjestäjän kokoamisen kannalla. Hän uskoo, että ratkaisu takaisi monipuolisen ja laadukkaan koulutuksen pysymisen alueella molemmankielisille opiskelijoille. Lindell korostaa, ettei kyse ole mistään kielikylpykoulusta, tai sekaopetuksesta, vaan organisaatiosta, joka järjestää ammattikoulutusta kahdella eri kielellä.
- Loviisa on kaksikielistä aluetta, mielestäni nyt on viimeisiä tilaisuuksia tehdä siitä todellinen valttikortti. Jos koulutus karkaa, ei meillä ole mahdollisuuksia kasvaa kaupunkina tai seutukuntana. Ammattikoulutus ei koske vain nuoria, vaan myös aikuisia täydennys- ja uudelleenkoulutuksen kautta.
- Paikallinen päätäntävalta määritellään sopimuksissa, joten on kiinni loviisalaisvirkamiesten ja päättäjien neuvottelu- ja sopimuskirjaustaidoista hukataanko päätäntävalta kuten kävi Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa. Porvoolla pelottelu tässä vaiheessa on kuitenkin varsin erikoista, kun vaihtoehtona ovat vielä kauempana olevat isommat yksiköt, joissa loviisalaisten sana ei paina senkään vertaa.
Perussuomalaisten Kimmo Nykänen on lähtökohtaisesti kaksikielisen paikallisen koulutusorganisation kannalla.
- Toisen asteen koulutuksen päätarkoitus on tuottaa osaamista alueen elinkeinoelämän tarpeisiin ja valta päättää siitä mitä kunnat itse haluavat tulee pitää itsellä, hän sanoo.
Saamastaan tiedosta hän kertoo selvinneen, että yksikielinen ratkaisu olisi viranhaltijoiden ja rkp:n mielestä paras ratkaisu. Tämä tarkoittaisi Nykäsen mielestä sitä, että suomenkielisen toisen asteen järjestämisvastuu siirtyisi muualle ja ruotsinkielisen opetuksen järjestäisivät Inveon ja Prakticum yhteistyönä.
- Kummastakin vaihtoehdosta tulee tehdä kattavat analyysit puolesta ja vastaan, ennen kuin mitään ratkaisua pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavassa prosessissa tehdään, Nykänen sanoo.

Lisätieto tarpeen

Kokoomuksen Vesa Viljanen kannattaa yhtä kaksikielistä koulutuksenjärjestäjää. Hän ei koe saaneensa myöskään riittävästi tietoa kahdesta eri vaihtoehdosta.
Kokoomuksen Elias Erämaja ei ole lyönyt kantaansa vielä lukkoon, mutta on nyt yhden kaksikielisen mallin kannalla. Hänkään ei koe saaneensa vielä riittävästi tietoa. Omassa päätöksenteossaan hän pitää tärkeimpänä opiskelijoiden etua sekä alueellisten koulutuspalvelujen turvaamista.
- Nykyisen tiedon valossa kaksikielinen malli vaikuttaa kuitenkin loogisemmalta vaihtoehdolta. Onneksi vielä on aikaa selvittää taustoja ennen päätöksentekoa.
Saman puolueen Kari Hagfors on tavallaan sekä yksi- että kaksikielisen ratkaisun kannalla. Hän toteaa, että ruotsinkielisellä puolella on jo pitkään suunniteltu oman koulutuskampuksen rakentamista Porvooseen ja jos se saadaan kannattavasti toteutumaan, ei hän näe syytä laittaa estettä hankkeelle.
- Ellei se toteudu, on kaksikielinen organisaatio jäljelle jäävä vaihtoehto, jotta ammatillinen koulutus sekä sen paikallishallinnointi saadaan kokonaisuudessaan varmistetuksi ja säilymään Itä-Uudellamaalla.
Hagfors pitää olennaisena, että toisen asteen ammatillinen koulutus kytkeytyy kiinteästi seudun elinkeino- ja yritystoimintaan.
Lisää tietoa päättäjille hänen mielestään tarvitaan. - Käytännön asioita on paljon täsmentämättä. Alueen kuntapäättäjien olisi kokoonnuttava keskustelemaan keinoista säilyttää koulutus ja sen hallinta omalla alueellamme, Hagfors sanoo.
Kokoomuksen Pekka Heikkilä ja Ismo Kokko ovat yksikielisten organisaatioiden kannalla.
Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymässä mukana oleva Heikkilä pitää yksikielistä mallia ainoana mahdollisuutena säilyttää paikallinen päätösvalta. Hän pitää Porvoon tekemää päätöstä konsernihallinnollisena tekona. Porvoon ajama osakeyhtiömalli ei hänen mielestään takaisi samaa avoimuutta ja demokraattista päätöksentekoa kuin nykyinen kuntayhtymämalli.

Päätösvalta Porvoolle?

Rkp:n Leena Lindfors näkee yksikielisten järjestäjäorganisaatioiden takaavan parhaat mahdollisuudet koulutuksen säilymiseen Itä-Uudellamaalla.
- Ilman Sipoota alueen väestöpohja ei ole riittävä ja mikäli päädyttäisiin kaksikieliseen organisaatioon, vaarassa olisi sekä koulutuksen säilyminen esimerkiksi Loviisassa sekä varsinkin ruotsinkielisen koulutuksen säilyminen ylipäänsä.
Porvoon esittämä malli johtaisi Lindforsin mielestä siihen, että päätösvalta menee naapurikaupunkiin, eikä sen jälkeen olisi takeita esimeriksi Amiston linjojen säilymisestä täällä.
Hän lisää käytännön osoittaneen kaksikielisissä oppilaitoksissa, että vähemmistökielen opiskelijat jossain vaiheessa joutuvat huonompaan asemaan, kun esimerkiksi oppilashuolto tulee hankalaksi ja kalliiksi järjestää.
- Tällöin opiskelijat mieluummin hakeutuvat kauemmaksikin opiskelemaan, jos vaihtoehtona on opiskelu kaikkine oheistoimintoineen omalla äidinkielellä, uskoo Lindfors.
Rkp:n Nina Björkman-Nystén on ehdottomasti kahden yksikielisen koulutuksenjärjestäjämallin kannalla. Hän on mielestään saanut riittävästi tietoa sekä seurannut myös itse aktiivisesti keskustelua kotimaassa ja muualla. Björkman-Nystén viittaa useisiin tutkimuksiin eri maissa, joissa on todettu eri instituutioiden, kuten koulutuksen, lehtien, teatterin ja kuorojen, tärkeyden omalle kielelle ja vähemmistön säilymiselle elinvoimaisena.
Inveonin ja Prakticumin yhdistämistä hän pitää hyvänä ratkaisuna opiskelijoiden kannalta.
Myös rkp:n Benita Ekebom-Jönsas sekä Marjatta Weckström ovat yksikielisyyden kannalla.
- Olen ehdottomasti erillisten ruotsinkielisten ja suomenkielisten opintojen kannalla.Vahva äidinkieli ja siihen liittyvä vahva kulttuurin vaaliminen on tärkeää. Kaksikielisessä ratkaisussa pitkässä juoksussa tämä on mahdotonta, Ekebom-Jönsas arvioi.
Weckström olisi valmis yhdistämään kaikki maan ruotsinkieliset ammattikoulut hallinnollisesti saman johdon alle.
Rkp:n yhtenäisellä linjalla jatkaa myös Thomas Rosenberg. Omalle kannalleen hän kertoo kaksi lähtökohtaa: oman kielen ja kulttuurin tärkeys sekä toiseksi aidon mahdollisuuden saada koulutusta alueella omalla kielellä myös tulevaisuudessa.
- Valtiovallan suunnitelmissa Itä-Uusimaa on selvästi liian pieni ylläpitääkseen oman koulutuksenjärjestäjäorganisaation. Ajatus päätäntävallan pitämisestä omissa käsissämme on monin tavoin kannatettava, mutta on jo lähitulevaisuudessa mahdoton.
Rosenberg kuvailee, että Uusimaa on ministeriön sanastossa jo metropolia ja “oma suloinen Itä-Uusimaamme on mennyttä”. Hän toteaa, että ruotsinkielisten on pakko varautua hyvissä ajoin ja muodostettava kieltä varmasti huomioonottavia malleja ja yhdistettävä voimia.

Demarit jakaantuvat

Demareista Arja Isotalo on kahden yksikielisen mallin kannalla. Hänen mielestään tämä tarjoaisi vetovoimaisen ja alueellisia tarpeita palvelevan mallin sekä kaksoistutkintomahdollisuuden. Yksikielistä kannattavat myös Merja Grönberg ja Taisto Uutinen.
- Olin aluksi kaksikielisen koulutuksen kannalla, mutta kun lisää tietoa on tullut niin näyttää siltä, että yksikielinen vaihtoehto olisi kuitenkin parempi meidän oppilaillemme, sanoo Grönberg.
Åke Laitinen kokee saaneensa aiheesta riittävästi tietoa ja olevansa kaksikielisen mallin kannalla.
- Näkisin mielelläni Itä-Uuttamaata yhdistävään kaksikielistä toisen asteen koulutusta, jossa päätäntävalta säilyisi alueella. Organisaatiomalleista kuntayhtymä on mielestäni paras, sanoo Laitinen.
Myös demarien Raija Viklund, Sari Eriksson sekä Pertti Lohenoja ovat yhden kaksikielisen mallin kannalla samoin kuin Kalevi Lappalainen. Hän pitää aikataulua liian kireänä, otetaan kumpi malli tahansa ja näksi että vuosi 2014 olisi realistisempi aloitusaika.
Keskustan Kimmo Eloranta on yhden kaksikielisen mallin kannalla. Keskustan Mirja Pekkola ei osaa vielä sanoa kantaansa. Hän arvelee, että tietoa olisi ollut saatavilla, jos ei olisi antanut mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
- Omasta aktiivisuudesta on kiinni, hän arvioi.
Keskustan kolmatta edustajaa, Asko Vilamaata, ei tavoitettu. Tavoittamatta jäivät myös vihreiden Janne Länsipuro, demareiden Eeva Kauppinen ja Sinikka Heikkinen sekä seitsemän rkp:n edustajaa. Kaikille valtuutetuille laitetiin kysely sähköpostilla ja lisäksi soitettiin, jos ei ollut vastannut sähköpostilla.

Ministeriö ei suosittele 

Ylitarkastaja Tarja Koskimäki opetus - ja kulttuuriministeriöstä korostaa, ettei ministeriö ole   lähettämissään ammatillisen koulutuksen järjestäjäkentän kokoamishanketta käsittelevissä kirjeissään ottanut kielipoliittista kantaa opetuksenjärjestäjäorganisaatioiden kokoamismalliin. Loviisan sivistyslautakunnalle antamassaan kielellisin perustein valittavaa mallia ehdottavassa esityksessä sivistysjohtaja Thomas Grönholm kirjoitti, että “kuten opetus- ja kulttuuriministeriö suosittaa”, samoin Lapinjärven kunnanhallituksen esitys mainitsi yksikielisen järjestäjämallin olevan ministeriön suosituksen. Loviisan sivistyslautakunta kallistui lopulta kaksikielisen mallin ja Lapinjärven kunnanhallitus yksikielisen mallin kannalle. Porvoon kaupunginhallitus on tehnyt aiemmin peruslinjauksen kaksikielisen mallin luomisesta.
- Vaihtoehdot ovat tasavertaisia. Luotamme, että  koulutuksen järjestäjien päättävissä elimissä ja kuntayhtymien jäsenkunnissa on asiantuntemusta ja vastuullisuutta tehdä päätös koulutuksellisista ja tässä tapauksessa ammatillisen koulutuksen lähtökohdista käsin, Koskimäki sanoo. Hän toteaa lähtökohtana olevan koulutuksen järjestäjät, joilla on toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset järjestää koulutusta laadukkaasti ja työelämän tarpeisiin vastaten. 
Koskimäki kehottaa päättäjiä tutustumaan ministeriön lähettämään, 31.3.2011, päivättyyn kirjeeseen ja sen perustelumuistion tekstiin sekä  kirjeessä kuvattuihin riittävän vahvojen koulutuksenjärjestäjien kriteereihin. Hän kiinnittää huomiota myös siihen, että nykyisistä entisen Itä-Uudenmaan ammatillisen koulutuksen järjestäjistä ainoastaan suomenkielinen koulutuskuntayhtymän koulutustarjonta on kokonaisuus, joka tarjoaa sekä oppilaitos- että oppisopimusmuotoista ammatillista perus- ja lisäkoulutusta.
- Oppisopimusmuotoista koulutusta on  tärkeää  olla sekä perus- että lisäkoulutuksessa ajatellen työ- ja elinkeinoelämän, mutta myös erilaisten ryhmien koulutustarpeita. Oppisopimuskoulutuksesta myös erilaisten erityisryhmien koulutusmuotona on erityinen maininta myös hallitusohjelmassa, Koskimäki muistuttaa.
Koskimäki lisää hallitusohjelman mukanaan tuomien säästövaatimusten tuoneen vielä lisää haasteita. - Kun opiskelupaikkoja joudutaan vähentämään  ja uudelleenkohdentamaan , käsittelemme kaikkia koulutuksen  järjestäjiä yhdenvertaisesti .  Ruotsinkielinen  ammatillinen koulutus sinänsä ei  yhteishaun vetovoimalukujen valossa ole osoittautunut  läheskään niin vetovoimaiseksi kuin suomenkielinen koulutus. Suomenkielinenkään ammatillinen koulutus ei ole ollut niin vetovoimaista itäisellä Uudellamaalla kuin se on ja on Uudellamaalla ja koko maassa.
- Pääkaupunkiseudun järjestäjistä Prakticum esimerkiksi tarjoaa  ruotsinkielistä lähihoitaja koulutusta itäisellä Uudellamaalla, mutta sekään ei ole ollut kovin vetovoimaista. Nuoret  ilmeisesti hakeutuvat mieluimmin pääkaupunkiseudulle, myös ruotsinkieliseen koulutukseen, Koskimäki pohtii.

Vetovoiman puutetta

Itä-Uudenmaan ammatilliset toisen asteen oppilaitokset kärsivät pahasta vetovoiman, eli ensisijaisten hakijoiden määrästä aloituspaikkaa kohti,  puutteesta. Kun koko maan vetovoimaluku on tänä vuonna ollut 1,44, on se ruotsinkielisellä puolella Itä-Uudellamaalla ollut  alle yhden ja trendi on ollut laskeva. Alle yhden jäävä vetovoimaluku tarkoittaa sitä, ettei edes yhtä ensisijaista hakijaa ole  ollut yhtä tarjolla ollutta aloituspaikkaa kohden. Suomenkielisellä kuntayhtymällä tilanne on vähän parempi,  mutta sekin on edelleen alhainen ja kaukana kasvukeskusten ja pääkaupunkiseudun vetovoimasta. Esimerkiksi Keudan lukema tänä vuonna oli 1,56 ja useilla muillakin Uudenmaan järjestäjillä yli maan keskimääräisen vetovoimaluvun. Joidenkin kasvukeskusten järjestäjien vetovoimaluku on ollut lähellä kahta tai ylikin.
- Yleisesti katsoen erityisesti isot  ja monialaiset koulutuksen  järjestäjät  ovat vetovoimaisia, Koskimäki toteaa. Ministeriössä korostetaan ammatillisen  koulutuksen työelämälähtöisyyttä, sekä sitä, että  koulutuksen järjestäjät voivat tarjota muutakin kuin vain ammatillista peruskoulutusta eli  myös lisäkoulutusta, oppisopimuskoulutusta sekä työvoimapoliittista koulutusta.  Koulutuksen järjestäjien olisi  voitava tarjota opiskelijoille mahdollisuus opiskella myös muiden alojen  opintokokonaisuuksia. Jos uudelleenorganisoituneiden koulutuksen   järjestäjien on määrä aloittaa toiminta 1.1.2013, on ministeriölle toimitettava hakemukset vuoden  2012 elokuun loppuun mennessä.

Tiukka äänestys tulossa?

Loviisan kaupunginvaltuusto käsittelee toisen asteen koulutuksen järjestäjäorganisaatioiden mallin valintaa tammikuussa.
Loviisan Sanomien valtuutetuille tekemän kyselyn perusteella asiasta olisi tulossa tasainen vääntö. 44 vastanneesta valtuutetusta 21 oli kaksikielisen järjestäjäorganisaation kannalla, 21 yksikielisen ja kaksi ei osannut sanoa. Yksikielisyyden kannatus olisi toki huomattavasti tätä tulosta korkeampi, jos rkp:n valtuutetuista olisi tavoitettu useampi kuin 15, sillä luultavimmin kaikki seisovat samalla laidalla. Hajontaa syntyykin lähinnä demarien ja kokoomuksen joukoissa.

Auli Henriksson

Taulukko valtuutettujen näkemyksistä:





Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Toimitus

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI