|   Uutiset   |   Urheilu   |   Pääkirjoitus   |   LS-videot   |   Pakinat   |   Facebook   |   Torikamera   |   Kuvagalleria   |   Digilehti   |   TV   |   HAKU   |




  |  LIVE   |  Ilouutisia  |   Oikaisu&Palaute   |   Ilmoittajat   |   Tilaajat   |   Mediatiedot   |   Pyhtäänlehti   |   JSN   |   Sinä   |   Yhteystiedot   |   LS




    2017


Nimipäiviään viettävät .

« Takaisin  







LOVIISAN UUSIN SÄÄENNUSTE

SÄHKEITÄ LOVIISAN SEUDULTA
Lisää
Tilapäinen valiokunta: Heikilä ja Isotalo eivät nauti luottamusta (02.03.2017 11:17)
Loviisan kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 19:40)
Lapinjärven kuntavaaliehdokkaat 2017 (28.02.2017 17:42)

PÄÄUUTISET
Lisää
Vatsatauti jyllää Taasiakodissa (01.03.2017)
Porlammin lähipalveluille turvaa etäyhteistyöllä (01.03.2017)
Kaupunki kouluttaa moniosaajia (28.02.2017)

URHEILU
Lisää
LJK pisti Bruinsin kontalleen (28.02.2017)
Tasapeli Joensuussa (21.02.2017)
Minitytöille voitto ja tappio (21.02.2017)

PÄÄKIRJOITUS
Lisää
Kouluruoka suositummaksi (28.02.2017)

ILOUUTISIA
Lisää

UUTISIA MAAILMALTA
Trump-kohun uusi ihmetys USA:ssa: ?Suomessa palaa liian vähän metsää? (19.11.2018 19:14)
Tass: Venäjän mukaan Suomella ei todisteita GPS-häirinnän alkuperästä (19.11.2018 17:47)
Kokoomusvaikuttaja: Suomeen +10 000 maahanmuuttajaa vuodessa tai palvelut alas ? Rinteen eläkelupaus on ?pyramidihuijaus? (19.11.2018 16:24)


TORIKAMERA

LUKIJAN KUVA

Läskitikka
2017-02-28 12:29 Mats Lönnfors

» Näin lähetät kuvia Lovariin


AURINKO NOUSEE/LASKEE


nousee

laskee



MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Lentokoneet Loviisan yllä
Laivat Loviisan edustalla
Säteilytilanne Loviisassa
Säähavainnot Loviisa, Orrengrund
Loviisan seudun kelikamerat
Loviisan seudun onnettomuudet

OIKAISUJA
LisŠŠ
Oikaisu: Amistolla oma keittiö (01.03.2017 10:55)
Tarkennus kiky-uutiseen (20.01.2017 09:43)
Väärä ryhmä (05.01.2017 09:45)

EIKÕ LEHTESI TULLUT?

Lue

SEURAT

Lue

YLI 100 VUOTTA VANHAT LOVARIT












UUTISET


Merimaisema palautui Malmsbyssä
22.11.2011



Malmsbyn kalastuskunta on saanut valmiiksi ensimmäisen osan mittavasta vesialueen ja rantamaiseman kunnostushankkeesta. Merimaisema näkyy taas, kun umpeen kasvaminen on pysäytetty vesakoiden ja kaislikoiden raivauksella. Nyt käynnistellään projektin kakkosvaihetta. Siinäkin on tarkoitus löytää uudelleen jo kerran menetetyt maisemat.

Malmsbyn kylän yhteiset vesialueet sijaitsevat Pernajan ulkosaaristossa. 78 kiinteistön muodostamalla Malmsby Fiskelag -kalastuskunnalla on vesialueita noin 500 hehtaaria.
–Kalastuskunta alkoi vuonna 2009 Silmu ry:n rahoituksen turvin palauttaa oman kylän vesialuetta ja merimaisemaa sellaiseksi kuin se aikoinaan oli. Veden kiertoa parannettiin kaislikon raivauksella, kanavan perkauksella ja uusien tierumpujen asennuksella. Maisema saatiin takaisin paitsi kaislojen myös vesakon ja puuston raivauksella, kertoo kalastuskunnan puheenjohtaja Tapani Henkola.
Vuosikymmeniä sitten tehty tiepengerrys, maan nousu ja niiden yhdessä aiheuttama vesialueen kaislikoituminen, mataloituminen, liettyminen ja vedenvaihtuvuuden loppuminen olivat tuhota suurimman osan kylän luonnonmukaisesta kalakannan lisääntymisalueesta.
Myös kalastus ja virkistyskäyttö olivat vaarassa. Ennen tiepengerrystä vesi vaihtui jatkuvasti ja alueella pystyi liikkumaan ja kalastamaan pienveneillä. Rehevöitymisen jälkeen pohjakasvillisuus sammutti jopa perämoottorin.
Långholm -nimisen saaren ja mantereen välille tehdylle noin 400 metriä pitkälle tiepenkereelle kasvoi koivikko ja se muutti alueella ominaista avointa merimaisemaa ja sulki sen.

Ahkeraa talkooväkeä

Kalastuskunnan vesialueen ja rantamaiseman kunnostushanke sai Maaseudun kehittämisyhdistys Silmun kautta runsaan 12.000 euron tuen, kun kokonaiskustannukset ovat noin 22.000 euroa. Kalleimpia töitä olivat uudet tierummut. Niiden asennukseen, vanhan vesiuoman perkaukseen ja maamassan siirtoon käytettiin ulkopuolista työvoimaa. Lähes kaiken muun kyläläiset ovat tehneet talkoilla.
–Talkootyötä hankkeen eteen on tähän mennessä tehty noin tuhat tuntia. Kyläläiset ovat sitoutuneet ympäristöhankkeeseensa ja nähneet työn tuottaman hyödyn. Kalakanta on palautunut. Myös rakkolevä on palannut ja se on hyvä merkki, toteaa Henkola.
Yksi suurimmista töistä on ollut kaislikon niittäminen. Kaislaa on poistettu noin viiden hehtaarin alueella kolmen vuoden aikana moneen kertaan ja nyt se on saatu kuriin.
–Luonto hoitaa lopun itse ja entinen kaislikko muuttuu rantaniityksi. Poistetut kaislat on poltettu tai kompostoitu. Niitettyä kaislaa ei saa jättää veteen lisäämään rehevöitymistä, sanoo Henkola.
Rannan kunnostaminen jatkuu seuraavaksi Malmsbyn Öhbergsvikenin edustalla. Myös siellä raivataan umpeenkasvanutta maisemaa poistamalla kaislikkoa, vesakkoa ja puita. Myös kanava perataan. Työt ovat käynnistyneet ja maisema vastapäiselle Kallön saarelle on jo avattu.

Umpeenkasvu ongelma myös Virossa

Malmsbyn ympäristöhanketta esiteltiin perjantaina myös virolaisille. Rantojen umpeenkasvu ja merimaisemien menetys on ongelmana Vironkin rannikolla.
Malmsbyssä oli Silmu ry:n kautta paikalla noin 20 hengen ryhmä virolaisia, joille kerrottiin rantaongelmien ratkaisumahdollisuuksista.
Virossa, toisin kuin Suomessa, rantoja hoitavat varsin tehokkaasti eläimet. Lehmien ja lampaiden laiduntamilla rannoilla kaislikon ja vesakoiden kasvu pysyy kurissa.
Vieraille kerrottiin myös Malmsbyn ja Kabbölen alueen yli satavuotisesta virolaissidonnaisuudesta. Vuosisadan alussa Virosta tuli Kabböleen kalastajasiirtolaisia, joiden jälkeläisiä asuu alueella edelleen. Yksi heistä on Britt-Lis Henriksson-Sederholm.
–Yhdeksän virolaisperhettä osti Kabbölen kylästä maa-alueen vuonna 1906 ja tänne muutti asumaan noin sata henkilöä. He tulivat lehmät ja lampaat mukanaan, selvittää Henriksson-Sederholm.
Kylän väkiluku kasvoi tuntuvasti. Lapset menivät Kabbölen ruotsikieliseen kouluun ja heistä tuli heti kaksikielisiä. Joistain tuli kolmikielisiäkin, kun osa virolaisista meni naimisiin suomenkielisten kanssa. Lapset osasivat viroa, ruotsia ja suomea.
–Virolaiset olivat ammatiltaan kalastajia, veneenveistäjiä ja seppiä. Kanssakäynti oli vilkasta ja Virossa vierailtiin sukuloimassa ja kauppaakin käytiin. Suomen itsenäistyessä virolaiset eivät saaneet automaattisesti Suomen kansalaisuutta. Sen he saivat vasta vuonna 1939 Suomen ollessa sodan partaalla, kertoi Henriksson-Sederholm.
Sota muutti yhteiselon ja seinä tuli vastaan: Viron puolelle ei enää ollut asiaa.
–Sittemmin suhteet taas normalisoituivat ja Viroon voi lähteä milloin vain. Kabbölestä sinne pääsee kahdessa tunnissa kelistä ja veneestä riippuen, totesi Henriksson-Sederholm.
Virolaisvieraat saivat tutustua myös itäisen Uudenmaan lähiruokahankkeeseen. Siitä heille kertoi hankkeen vetäjä Mia Aitokari.

Jaa uutinen klikkaamalla alla olevaa symbolia


e-mail  Eija Kosonen

FacebookLis�� Facebook-sein�llesi


� Kirjoita Lovarin mielipidepalstalle tai kerro lis�tietoja toimitukselle

Kommentoi artikkelia sen kirjoittajalle



Omat yhteystietoni:
Nimi:

Nimimerkki:






Loviisan






Loviisan Sanomat, Sibeliuksenkatu 10, 07900 LOVIISA Vaihde (019) 532701 Konttoriajan jälkeen GSM 0400-600608


NÄKÖISLEHTI